22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi muuta uutta Suomen ennätystä

Kalatalouden Keskusliitto uutisoi ennätyskalalautakunnan hyväksyneen vuonna 2023 kahdeksan uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat karppi 22,20 kg, kuha 14,7 kg, toutain 8,3 kg, sorva 1,58 kg sekä teisti 22,1 cm ja idänsieraintokko 8,8 cm. Ohuthuulikeltti 0,666 kg on täysin uusi laji listalla ja sen 82 kalalaji. Uudessa ainoastaan kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 50 cm ja harjus 58 cm.

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kahdeksan uutta Suomen ennätystä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.

Karppi

Karppi on suurimmaksi kasvava särkikalamme. Laji lisääntyy Suomessa, mutta sen poikaset jäävät ensimmäisen kesän jälkeen niin pieniksi, etteivät ne selviydy ensimmäisestä talvesta. Kaikki vesiemme karpit ovatkin peräisin istutuksista. Arto Vihannon ja Arto Hyttisen Hiidenvedeltä verkolla joulukuussa 2023 saama 22,20 kg karppi oli niin iso, ettei sille meinannut löytyä punnituspaikkaa. Lopulta riittävän suuri vaaka löytyi paikalliselta eläinlääkäriasemalta.

Kuha

Kuha on suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Viime vuosina Suomesta on saatu paljon isoja kuhia erityisesti vapavälinein, mutta uutta ennätystä on saatu odottaa. Kantahämäläisessä järvessä helmikuussa 2023 verkkoon kiinni jäänyt 14,7 kg jättikuha on uusi Suomen ennätys. Sinällään kuhan osalta on tiedossa, että Suomesta suurin vapavälinein saatu kuha on julkisuudessakin paljon ollut Hannu Vesarannan 15,3 kg ja 103 cm, mutta se ei ollut ennätyskalalistakelpoinen.

Toutain

Toutain on särkikaloista yksi nopeakasvuisimpia ja täten usein kookas. Toutain on virtaviivainen ja siiman päässä varsin taisteluhalukas petokala, jonka yleisolemus tuo mieleen lohikalat, ilman lohikalojen rasvaevää. Toutainta voi kalastaa mm. bladeillä ja spinteileillä. Vanajanselältä viime vuoden helmikuussa verkkoon kiinni jäänyt uusi ennätystoutain painoi 8,3 kg.

Sorva

Sorva on särkeä muistuttava kirkkaan punaeväinen kala, joka viihtyy rehevissä vesissä niin sisävesissä kuin meren rannikolla. Taitava kalamies Tomi Valkamaa on tunnettu upeista ahvenistaan, mutta välttämättä kaikki eivät tiedä, että hänellä oli nimissään jo aiempi Sorvan SE 1244 g ja 6.6. 2023 hän korotti omaa ennätystään. Tomi oli ongella matalassa kirkasvetisessä ja runsaskasvustoisessa merenlahdessa, jota hän itse kutsuu ”sorvaarioksi” 5-metrisen teleskooppiongen päässä oli syöttinä maissi ja tämä yhdistelmä jekutti melkoisen sorvajärkäleen! Jättisorvan SE-lukemat ovat varsin päräyttävät 44 cm ja 1580 g!

Teisti

Teisti on monelle varsin tuntematon pohjakala, jota tavataan rannikollamme Helsingin ja Kaskisten välisellä merialueella. Ahvenanmaan Föglössä tutkijoiden verkkoon heinäkuussa 2023 jäänyt 22,1 cm teisti nosti ennätyksen uudelle kymmenluvulle.

Vieraslaji idänsieraintokko

Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Helsingistä toukokuussa Kalamaratonin yhteydessä pyydetty 8,8 cm idänsieraintokko on selvä parannus vanhaan ennätykseen.

Ohuthuulikeltti

Ohuthuulikeltti on kokonaan uusi laji ennätyskalalistalla. Satunnaisesti Suomen rannikolta tavatun lajin luontainen esiintymisalue sijaitsee Atlantilla. Raumalaisen kaupallisen kalastajan rysään syyskuussa 2023 uinut 0,666 kg ohuthuulikeltti on ennätyskalalistan 82 kalalaji.

Uusi sarja mittalautakaloille

Ennätyskalalautakunta avasi viime vuonna kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Tällä lautakunta halusi parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Sarjan ensimmäiset ennätykset ovat Suomussalmelta uisteltu ahven 50 cm ja Enontekiöltä perholla saatu harjus 58 cm. Jatkossa ennätyskalarekisterissä on näiden kalalajien osalta sekä vanha kalan painoon perustuva ennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ennätys. Uuden sarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm.

Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 82 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskalat/

Lue juttu: Miten punnitset vahingossa kalan väärin?