Vapaa-ajankalastus on lisääntynyt
Kalastonhoitomaksujen määrä kasvussa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) 27.10.2023 julkaiseman vapaa-ajankalastus 2022 -tilaston mukaan vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi 1,5 miljoonasta 1,8 miljoonaan. Suhteellisesti eniten lisääntyi 25–44-vuotiaiden kalastajien määrä, jossa kasvua oli yli 50 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.
Kalastaminen yleistyi sekä miesten että naisten keskuudessa. Miehistä kalasti 43 prosenttia ja naisista 23 prosenttia. Naisten kalastaminen lisääntyi suhteellisesti enemmän kuin miesten.
Prosentuaalisesti eniten kalastava ikäryhmä Suomessa ovat lapset ja nuoret, 10–17-vuotiaat, joista yli puolet ilmoitti kalastavansa. Pojat/miehet ovat kaikissa ikäryhmissä tyttöjä/naisia isompi harrastajaryhmä. Tilastossa oli havaittavissa ”kuoppa” ikäryhmässä 18–24-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä kalastus on selvästi ”hieman paussilla” (28 %) ja alempana kuin aiemmalla tutkimuskerralla. Tosin se pomppaa taas ikäryhmässä 25–44-vuotiaat 44 prosenttiin väestöstä.
”Vapaa-ajan kalastajien määrä on ollut koko 2000-luvun alkupuolen laskussa. Vuoden 2012 jälkeen vapaa-ajankalastajien määrä vakiintui noin puoleentoista miljoonaan, kunnes nousi vuonna 2022 samalle tasolle, jolla se oli vuonna 2008” toteaa yliaktuaari Pentti Moilanen Lukesta.
Suomalaiset kalastavat syödäkseen, ahven ja hauki kärjessä
Vapaa-ajankalastajien saalis vuonna 2022 oli hieman yli 36 miljoonaa kiloa, josta vain n. 7 % vapautettiin. Yli puolet vapaa-ajankalastajien saaliista oli ahventa ja haukea. Kolmanneksi yleisin saalislaji oli kuha, jonka osuus kokonaissaaliista oli noin 12 prosenttia.
Onkiminen edelleen suosituin
Vapaa-ajankalastuksessa onkimisen suosio jatkuu. Kalastaneista 56 % ilmoitti onkineensa vuoden 2022 aikana. Heittokalastus seuraa ihan tuntumassa 53 %. Pilkkijöiden osuus on 34 % ja vetouistelua ilmoitti harrastaneensa 30 %. Verkkokalastajien osuus oli 19 % ja katiskaa tai rysää käytti 18 % kalastajista.
10 vuoden kehityskäyrää katsottaessa selkeitä suuntaviivoja voidaan vetää vain pyydyskalastuksen suosion laskusta ja heittokalastuksen kasvusta. Muuten eri kalastusmuodoissa on noin 5 % heittelyä vuosien välillä suosiossa. Yksittäinen merkittävä pudotus aiempaan tutkimusajankohtaan (2018) on perhokalastajien määrän lasku tilastossa 7 %:sta 4 %:iin.
Tutustu vapaa-ajankalastuksen tilastoihin tarkemmin.
Kalastajien määrän kasvu näkyy myös kalastonhoitomaksuissa
Samaan aikaan Metsähallitus uutisoi kalastonhoitomaksujen myyntimääristä. Vuonna 2023 lakisääteisiä kalastonhoitomaksuja lunastettiin lähes 10 miljoonan euron edestä. Tämä on huomattavasti vuotta 2022 enemmän. Vuonna 2023 kalastonhoitomaksuja lunastettiin 285 000 kappaletta, kun luku vuonna 2022 oli 267 000. Tämä antaa osviittaa siitä, että kalastuksen suosio jatkuu vahvana.
Kalastonhoitomaksu on pakollinen maksu kaikille 18–69-vuotiaille (Kalastonhoitomaksun muutokset 1.1.2024 alkaen: Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidät on vapautettu maksusta.), jotka kalastavat muuten kuin yhdellä ongella, pilkillä tai silakkalitkalla. Maksu on pakollinen kaikilla vesialueilla. 2023 kaikista 18–64-vuotiaista suomalaisista kalastonhoitomaksun suoritti noin 10 %. Lue lisää luvista.
Määrällisesti kalastonhoitomaksun maksajia on eniten Uudellamaalla. Asukasmääriin suhteutettuna Uudellamaalla ja Pohjanmaalla on kuitenkin vähiten maksajia, noin 6 % kaikista 18–64-vuotiaista. Alhainen maksuinto ei selity vesialueiden vähyydellä, sillä Uudellamaalla ja Pohjanmaan rannikolla on paljon vesipinta-alaa muihin maakuntiin nähden (lähde: Suomen ympäristökeskus).
Kalastonhoitomaksun voi suorittaa koko kalenterivuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi. Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joka tilittää koko summan Maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö puolestaan jakaa varat kalavesien ja kalastuksen edistämisen hyväksi kalastuslain mukaisesti.
Lähteet: Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus
