Vaelluskalakantojen uhanalaistumisen taustalla vanhentunut vesilaki
Vesilain päivitys elvyttäisi uhanalaisia vaelluskalakantoja. Lakimuutos olisi omiaan vauhdittamaan patojen purkuja energiantuotannon kannalta merkityksettömissä voimaloissa.
Oikeusministeriö julkaisi viime viikolla vesilain päivittämistä koskevan mietinnön. Se sisältää ehdotuksen lakimuutokseksi, joka mahdollistaa kalatalousvelvoitteiden asettamisen niin sanotuille nollavelvoitelaitoksille.
“Vesilain päivitys yhdistettynä vesivoimaloiden lupien systemaattiseen tarkastamiseen olisi isoimpia asioita luontokadon torjumiseksi”, arvioi Sampsa Vilhunen, WWF:n meri- ja sisävesityön ohjelmajohtaja.
Vilhusen mukaan tiedot vesivoimalaitoskannasta ja niiden luvista ovat hajanaiset, mutta Suomessa on vähintään 140 ja enimmillään yli 500 vesivoimalaa tai entistä vesivoimapatoa, joilta puuttuvat velvoitteet ympäristöä kohtaan, eli esimerkiksi velvollisuus järjestää kalojen esteetön kulku padon ohi. Nykyinen vesilaki ei ole mahdollistanut velvoitteiden lisäämistä patojen vesitalouslupaan jälkikäteen.
”Tässä [muutospaineessa] näkyy myös pysyvä ajattelutavan muutos siinä, kuinka Suomessa arvotamme jokiamme. Ne nähdään arvokkaimmillaan vapaana virtaavina”
Uusi vesilaki lausuntokierroksella
Koska vesilain päivitysprosessi venyi Marinin hallituksen toimintakauden viimeisiin päiviin, lakimuutoksesta ehdittiin vasta laatia oikeusministeriön työryhmän mietintö, joka on nyt tullut lausunnolle. Myös seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kirjaus vesilain päivittämisestä nollavelvoitteiden osalta, jotta tärkeä työ saadaan maaliin.
”Oikeusministeriön työryhmän valmistelema mietintö on hatunnoston arvoinen suoritus. Se tarjoaa viranomaisille mahdollisuuden EU:n yhteisen vesilainsäädännön parempaan täytäntöönpanoon”, Vilhunen kiittelee.
WWF toivoo kuitenkin tulevalta lailta tiukkaa otetta.
“Ehdotettu lakiteksti kaipaa viimeistelyn yhteydessä myös velvoittavampaa muotoilua, jotta ohitusuomien rakentaminen patoihin ja myös patojen purku lähtee todella tapahtumaan”, kommentoi Raija-Leena Ojanen, WWF:n oikeudellinen neuvonantaja.
Faktoja
- Suomen noin 159 000 jokikilometristä yli 90 prosenttia on jollain tavoin ihmisen muuttamia.
Vaelluskalat, kuten esimerkiksi erittäin uhanalainen järvitaimen ja äärimmäisen uhanalainen järvilohi, vaeltavat luontaisesti jopa satojen kilometrien päähän synnyinpaikastaan ja palavat sitten syntymäjokeensa lisääntymään.
- Nykyisin kutuvaellus on usein mahdotonta: padot estävät kalojen kulun. Patoaminen on myös hävittänyt kalojen lisääntymiseen tarvittavat koskiympäristöt.
- Luonnonmukaiset virtavesiekosysteemit ovat maailman uhanalaisimpia luontotyyppejä, ja Suomen vaelluskalakannat ovat kutistuneet vähälukuisiksi ja uhanalaisiksi. Suomen lajien uhanalaisuusarvio eli niin sanottu Punainen kirja nimeää vesirakentamisen pääsyyksi tähän.
- Suuri osa nollavelvoitepadoista ei ole enää energiantuotannossa, tai ne ovat energiantuotannon kannalta merkityksettömän pieniä. Ne aiheuttavat kuitenkin vaelluskaloille yhtä suurta haittaa kuin energiantuotannon kannalta merkittävämmät vesivoimapadot.
Raisionjoen ennallistamishanke – yksi Suomen suurimmista
Poikkeuksellisen laajassa, vuosien 2020-2023 aikana toteuttavassa ennallistamishankkeessa Raisionjoen vaelluskalojen esteinä olevia säännöstelypatoja puretaan ja jokeen rakennetaan uusi pohjapato. Tavoitteena on palauttaa jokeen sen luonnollinen virtaama ja edistää joen ekologista tilaa.
Raisionjoki on ollut voimakkaasti säännöstelty, sillä noin 26 kilometriä pitkä joki on ollut padottu neljästä kohdasta. Joen vettä käytettiin vuoteen 2011 raakavesilähteenä ja patoamalla voitiin varmistaa veden riittävyys. Padot ovat samalla estäneet kalojen nousun jokeen ja vaikuttaneet muutenkin joen ekologiseen tilaan, joka on luokiteltu välttäväksi.
Raakavesilähteen käytön loppuminen on tehnyt padot tarpeettomiksi. Patojen purkaminen tuo myös kustannussäästöjä, kun patojen ylläpitokustannuksista päästään eroon. Ilman ennallistamishanketta heikkokuntoiset padot olisivat nielleet rahaa, sillä ne olisi pitänyt peruskorjata.
Ensimmäisenä vuorossa oli Huhkon padon luonnonmukaistaminen. Valtatie 8:n alla Turun ja Raision rajalla sijaitseva pato avattiin vuonna 2021 ja sen kohdalle tehtiin pohjapatoja ja kalaportaita. Kolmesta muusta säännöstelypadosta Hintsan padon muutostyöt on tehty pääosin vuonna 2022. Hintsa-Lähteenmäen ja Merttelän patojen muutostyöt toteutaan vuoden 2023 aikana. Lisäksi hankkeen osana on purettu kokonaan vanha myllypato, minkä seurauksena paljastunut koskialue kunnostetaan lähemmäs luonnontilaa.
Vaelluskalojen ja muun jokiekologian ennallistamisen ohella joen kunnostustyöt parantavat sen virkityskäyttöä. Jo nyt Huhkon koskialueesta on tullut suosittu ulkoilu- ja virkistysreitti.
Kuuntele, kuinka virtavesikunnostukset tuottavat tulosta.
Kirjoittaja Niko Satto on aktiivinen hauenkalastaja ja fongaaja. Niko on toimittajana Kalastajan Radiossa ja hänen kirjoittamia juttuja voi lukea myös kalastusalan lehdistä. Nikon intohimona on vanhat vieheet ja vehkeet.
