Vaatebrändin mukaan nimetty kalakeli

Harvinaisen nuorekas kuusikymppinen – onnea Ursuit!

Toimittaja Niko Satto

Vaateteollisuus on viime vuosikymmeninä paennut Suomesta halpamaihin,  yksi kalastajia palveleva toimija sen sijaan on ja pysyy kotimaassa. Vuonna 1964 Turussa alkunsa saanut Ursuit on jo vuosia ollut kuluttajien ja viranomaisten korkealle arvostama sukellus- ja pelastuspukubrändi. Mitä yritykselle ja brändille kuuluu sen 60-vuotissyntymäpäivien aikaan?

Ursuit on Suomen johtava ja maailmallakin hyvin tunnettu sukellus- ja pelastuskuivapukujen valmistaja, jonka tuotteita käyttävät niin ammattilaiset kuin harrastajat. Ammattilaiskäyttäjiä ovat muun muassa pintapelastajat, poliisit, sotilaat ja merenkulkuhenkilöstö. Tyypillisiä harrastaja-asiakkaita ovat esimerkiksi vapaa-ajankalastajat, purjehtijat ja vesiurheilun harrastajat. Suunnilleen 70 % yrityksen vuotuisesta noin 12 000 puvun tuotannosta menee ammattikäyttöön.

Monelle aktiiviselle vapaa-ajankalastajalle tuttu, Suomen myyntipäällikkönä Ursuitilla toimiva Jan-Erik ”Janne” Paimander on ollut talossa 16 vuotta ja sanoo hänen uransa ajan merkittävimmäksi muutokseksi markkinoiden voimakkaan kasvun.

”Kasvua kuvaa hyvin huollon tilanne. Kun tulin taloon, meille tuli huoltoon pari pukua viikossa. Nyt niitä tulee kaksinumeroinen määrä päivässä. Silloin sukellusbuumi oli myös kova, mutta nyt pinnan yläpuolella käytettävien kuivapukujen merkitys on kasvanut. Olemme myyneet ainakin kymmenen vuoden ajan yli 10 000 pukua vuodessa, joten niitä alkaa olla markkinoilla jo melko paljon”, Paimander pohtii.

Ursuitin vakiomallistoon kuuluu runsaat 15 erilaista pinnan päällä käytettävää kuivapukua sekä toistakymmentä sukelluskuivapukua. Vakiomallistossa on pukuja niin aikuisille kuin nuorille harrastajille. Kuivapukujen lisäksi Ursuitin mallistossa on myös kuoriasuja ja kuivakasseja.

Katso video miksi kuivapuku kannattaa hankkia:

Tuote puhuu puolestaan

Ursuitilla eli ”Urskalla” on erinomainen maine niin kuluttajien kuin viranomaisten keskuudessa.

”Kun kalastajat kirjoittavat somessa, että ’tänään oli urskakeli’, suurin osa tietää, että keli oli kova ja sinne tarvittiin turvallisuutta ja mukavuutta”, Paimander mainitsee.

Paimanderin mukaan mukavuus onkin yksi keskeinen tekijä Ursuit-pelastuskuivapuvun hankinnassa.

”Kun pukua on ensimmäisen kerran käyttänyt sellaisessa loppusyksyn kelissä, jossa kaikki tavalliset kuoriasut päästävät vettä läpi, on vaikea enää kuvitella elävänsä ilman kuivapukua. Omasta mielestäni kuivana ja lämpimänä pysyminen eli mukavuus on todella merkittävä kriteeri puvun hankkimisessa. Bonuksena tulee tietysti turvallisuus.”

Paimander arvioi, että kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja aiempaa turvallisuushakuisempia ja muun muassa hukkumiskuolemista uutisoiminen ruokkii ihmisten halua turvata itsensä ja läheisensä.

Kun suomalainen kuluttaja alkaa harkita pelastuskuivapuvun hankintaa, Ursuit on yleensä ensimmäinen vaihtoehto.

”Kotimaisuus, asiakaskohtainen räätälöinti, toimiva huolto ja asiakaspalvelu, josta aidosti saa jonkun kiinni, ovat meidän vahvuuksiamme”, Paimander kertaa.

Maailmanpalo laittaa viranomaiset varautumaan

Samaan aikaan, kun kuluttajat ovat yhtä valveutuneempia, myös viranomaiset joutuvat nostamaan valmiuksiaan. Epävarmuudet maailmanpolitiikassa ja NATO-yhteistyö ovat tekijöitä, jotka näkyvät Ursuitin arjessa.

”Teimme juuri yhtiön historian suurimman, tuhansien pukujen toimitussopimuksen Ruotsin viranomaisten kanssa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja NATO saivat ruotsalaiset havahtumaan siihen, että varautumisen tasoa pitää korottaa”, kertoo Ursuit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Häikiö.

Siinä missä suomalainen kuluttaja arvostaa kotimaisuutta, myös ulkomailla arvostetaan suomalaisuutta.

”Viranomaiskäyttöön meneville puvuille tehdään jatkuvasti pientä räätälöintiä ja asiakaslähtöinen tuotekehitys onkin yksi vahvuuksistamme. Kun pukuun tarvitaan keltaiset saappaat, me toimitamme sellaiset, jos suinkin mahdollista”, Häikiö lupaa.

Vaikka moni asia on hyvällä mallilla, paikalleen ei Ursuitillakaan voida jäädä.

”Suomi on meille äärimmäisen tärkeä markkina, mutta haemme jatkuvasti kasvua myös ulkomailta. Tällä hetkellä tilauskanta on erittäin hyvällä tasolla, kiitos eri asiakasryhmien, mutta uudet tilaukset eivät tule automaattisesti vaan ne pitää ansaita”, Häikiö kuvaa.

Kotimainen käsityö takaa laadun

Vaikka materiaalit, toimitilat ja yrityksen nimikin ovat kuudenkymmenen vuoden aikana vaihtuneet, yksi on pysynyt: kaikki Ursuitin kuivapuvut tehdään robottileikkausta lukuun ottamatta edelleen täysin käsityönä. Tarkka ohjeistus ja osaava käsityö mahdollistavat tuotteiden yksilölliset räätälöinti- ja muutostyöt laadusta tinkimättä.

Tuotantohenkilöstöä tehtaalla on noin 60, ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Henki on Paimanderin mukaan hyvä ja ilmapiiri avoin.

Yksilöllisen puvun valmistus alkaa digitaalisesta kaavasta, jonka kymmenet eri osat tehdään käyttäjän mittojen pohjalta. Sen jälkeen robotti leikkaa kankaat kaavojen mukaan. Seuraavaksi alkaa ompelu, joka on – kuten muutkin työvaiheet leikkausta lukuun ottamatta – käsityötä. Ompelukoneella kylläkin eli mitään käsin ompelua puvunteko ei sentään ole.

Kun puku on ommeltu, saumat esiliimataan ja sen jälkeen ne teipataan. Ja kun tiivistystyökin on kokonaisuutena tehty, puvun vedenpitävyys testataan. Puvun aukot suljetaan ja puku täytetään paineilmalla. Tämän jälkeen veden avulla tarkistetaan mahdolliset vuotokohdat ja mikäli niitä löytyy, puku palautetaan tuotantoon korjattavaksi.

Kun puku on todettu ehjäksi, pesty ja kuivattu, se menee vielä silmämääräisen tarkistuksen kautta pakkaukseen. Jokainen puku on yksilö, jolla on oma numeronsa. Laadunvarmistus on siis viety todella pitkälle.

Edullinen henkivakuutus

Paimanderin mukaan pelastuskuivapuvun keskihinta kuluttajille on kotimaassa noin 1 300 euroa. Sillä saa puvun, jonka voi suhteellisen aktiivisessa käytössä odottaa kestävän 10–15 vuotta.

”Ammattioppaat Norjassa käyvät asiakkaidensa kanssa kalassa noin 200 päivänä vuodessa. Eivätkä he todellakaan pese pukujaan. Niillä Ursuitin käyttöikä on noin seitsemän vuotta, kun taas vähällä käytöllä ja hyvällä huollolla yli 20 vuottakin on ihan mahdollinen kestoikä puvulle”.

Vaikka hinta hankintahetkellä vaatii panostamista, tosiasiassa kustannus vuotta kohden on keskimäärin vain satakunta euroa. Aktiivinen kalastaja käyttää saman rahamäärän yleensä vuoden aikana moninkertaisesti vieheisiin, välineisiin ja suurpiirteiseen veneellä ajeluun.

”Vähintään MPS-asu (multipurpose suit eli kuiva väliasu) pitäisi saada jokaisen Turun salmissa pilkkivälle päälle – sen lisäksi, että laittaisivat naskalit kaulaan. Avannosta on vaikea päästä ylös ja jos avun saaminen kestää, kuivana pysyminen lisää hengissä selviämisen mahdollisuutta merkittävästi”, Paimander muistuttaa.

Lue kalastajan vaatteista lisää…

Surffipuvuista pintapelastajien ja kalastajien vaatettamiseen

Ursuit Oy sai alkunsa Ur-Suk-nimellä vuonna 1964. Turun keskustan pienessä myymälässä esiteltiin aikansa hienoimpia sukelluslaitteita ja -tarvikkeita sekä neopreenistä valmistettuja vesiurheilupukuja. Jokainen puku tehtiin asiakaskohtaisesti käsityönä liikkeen takahuoneessa.

Vielä 1970-luvulla neopreeni oli tuotteiden pääasiallinen valmistusmateriaali. Kolmen millin paksuiset vesiurheilupuvut, erityisesti yrityksen itse suunnittelemat surffauspuvut olivat sen suurin ylpeydenaihe. Perusneopreenin rinnalle kehitettiin 1970-luvulla vuorillinen neopreeni, mikä teki puvuista entistä kestävämpiä.

1970-luvun alkupuolella allekirjoitettiin myös ensimmäinen vientisopimus ruotsalaisen Watskin kanssa. Kasvanut suosio vaati suurempia toimitiloja, jotka rakentuivat vuonna 1973 Turun keskustan ulkopuolelle, Itäharjun Teollisuuskadulle.

Gore-Tex mullisti malliston

1980-luvulla tuotekehityksessä panostettiin entistä hengittävämpiin sekä miellyttävämpiin kuivamateriaaleihin.

Vuonna 1986 Ursuk sai alkaa valmistaa lisenssillä kuivapukuja Gore-Tex-kankaista, minkä myötä 1980-luvun loppu ja erityisesti 1990-luku olivat yritykselle merkittävän teknisen kehityksen aikaa. 2000-luku puolestaan toi tullessaan Heavy Lightin – ensimmäisen Ursuit-sukelluskuivapuvun sekä modernin ja patentoidun kaksiosaisen pelastuskuivapuvun, Ursuit Geminon.

Vahvasti turkulainen

Yrityksen nykyiset toimitilat Turun Lausteella valmistuivat vuonna 2008. Toimitilaa on 2 500 neliötä ja työntekijöitä noin 80, joista kuutisenkymmentä työskentelee tuotantotehtävissä. Vuonna 2014 yritys laajensi toimintaansa, Viroon, kun se osti ulkoilu- ja metsästysvaatteita valmistavan SG Balticumin.

Vuonna 2017 belgialainen tekstiilialan konserni Sioen Industries osti Ursuk Oy:n. Brändinimi Ursuit muutettiin seuraavana vuonna myös yrityksen nimeksi. Ursuit on vahvasti suomalainen, sillä sen suurin tuotantoyksikkö ja koko yrityksen johto ovat edelleen Teijonkadulla Turussa. Myös Viron Valgan tehtaalla tehdyt tuotteet tai niiden osat lähtevät maailmalle aina Turusta.

Kalastajan Kanava onnittelee Ursuit Oy:n henkilökuntaa 60-vuotisesta taipaleesta ja kiittää yhteistyöstä!