Sportfiskemässan 2023
Kalastusmessut Tukholmassa ei jätä ketään kylmäksi
Sportfiskemässan on pitkälle sosiaalinen tapahtuma, joka tarjoaa myös loistavan alustan verkostoitua ja tavata vanhoja tuttuja. Kalastajan Kanavan Anne-Maarit ja Jyri tervehtimässä 4 vuoden tauon jälkeen Claes ”Svartzonker” Claessonia.
Juhani Hutri Daiwalta oli mukana messuilla esittelemässä kauden mallistoa.
Sportfiskemässanilla on jo pitkä historia. Muutaman peruuntuneen vuoden jälkeen messut tekivät paluun turbulentissa maailman tilanteessa. Messut ovat aina jonkinlainen näkymä tulevaisuudesta. Niin myös tällä kertaa.
Ruotsia ja Suomea erottaa suurelta osin vain kapeahko kaistale Itämerta. Pohjoisessa maiden välillä kulkee vielä pitkä maaraja. Kalastuksessa näennäisestä läheisyydestä huolimatta Ruotsi kulkee muutamia vuosia meitä edellä trendeissä. Näin on ollut jo vuosikymmeniä. Vetouistelu ja jigikalastus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tätä taustaa vasten Ruotsin messut ovat mielenkiintoinen kohde. Kaiken uuden nähtävän keskeltä löytyvät myös pinnan alla olevat trendit.
Mihin kalastus kulkee?
Uusia vapasarjoja oli kaikilla valmistajilla, Jyri ja Jari testaavat yhtä monesta.
Jos lähdetään liikkeelle eri kalastusmuotojen näkyvyydestä messuilla, vetouistelun pieni tai suorastaan lähes olematon näkyvyys on huomattavaa. Helsingin Venemessuilla vetouistelun esilläolo on hiipunut pikkuhiljaa. Ruotsissa kaikista hyvistä uisteluvesistä huolimatta uistelun läsnäolo oli vielä kertaluokkaa pienempää. Ainoa suoraan vetouisteluun liittynyt oli Rade Brodicin kipparoimia uistelureissuja tarjoava Trolling.se. Joissakin messuveneissä oli kiinni uistelutarvikkeita, mutta näissäkin veneissä pääpaino oli heittokalastuksessa.
Tonnikalat ovat tehneet paluun Tanskan salmiin. Jonkin verran messuilla olikin tarjolla myös tonnikalan uisteluun soveltuvaa vapa- ja kelakalustoa, vaikka tonnikalojen kalastus onkin toistaiseksi varsin säänneltyä ja tavallisten kalastajien ulottumattomissa.
Kotimainen Vision-perhokalastusbrändi oli jälleen isosti esillä messuilla.
Perhokalastus on Suomessa pienen vaikkakin innokkaan ryhmän harrastus. Messuilla perhokalastus oli esillä varsin monipuolisesti. Paikalla oli myös viitisentoista sitojaa, iso perhonheitto allas ja lukuisia alan edustajia mukaan lukien meille suomalaisille tuttu Vision.
Perhonsitojien katu
Perhokalastuksen isoa roolia selittävät osaltaan ruotsalaisten kalastajien vedet. Kotimaan lukuisten hyvien perhovesien lisäksi Norjan lukuisat perhokalastukseen sopivat vedet ovat muutamien tuntien ajomatkojen päässä.
Haastattelin hetken verran Andreas Länn nimistä sitojaa, joka kertoi, että muutamat paikalla olevista perhontekijöistä pystyvät elättämään itsensä kalastuksella. Suurimmalla osalla kuten myös Andreaksella on päätyö. Sidonta tuo lähinnä lisätuloja, joita hän hankkii lisäksi myös kirjoittamalla alan lehtiin.
Isommat ja ostovoimaisemmat markkinat
FKP Gearin osastolta löytyi ahvenenkalastajille sopiva mittaus- ja punnituskassi.
Ruotsin väkiluku on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Kun tähän lisätään kansalaisten suurempi ostovoima, on helpompi ymmärtää messujen mittakaavaa ja tarjontaa. Ruotsissa on jo useamman vuosikymmenen ajan ostettu selvästi kalliimpia harrastusvälineitä kuin Suomessa. Talouden lisäksi asiaa selittävät kulttuurierot. Osaltaan tämä on luonut otollisen maaperän myös isommalle määrälle toimijoita. Isojen pelureiden takana on paljon keskikokoisia ja pieniä toimijoita, jotka pystyvät elättämään itsensä kalastuksen kautta. Pienemmät toimijat tuovat hyvän lisämausteen messuille.
Planon peruke- ja siimarullakotelon kanssa ei tarvitse murehtia purkautuneista ja sotkeutuneista rullista.
Tällaisia olivat messuilla esimerkiksi ahvenen kalastukseen ja vavan rakennukseen keskittyvä FKP-Gear, jigikalastuksen Bite of Bleak, puolalainen jigivalmistaja Libra Lures tai käsityönä haukivieheitä valmistava Juhlin Baits.
Keskikokoisiin toimijoihin voidaan nimetä mm. Svartzonker ja Wolfcreek Lures.
Veneitä joka lähtöön
Kalaveneiden lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan laajaan valikoimaan kalastuskajakkeja.
Sportfiskemässan järjestettiin yhdessä 101 vuoden ikään ehtineiden Allt för sjön -venemessujen kanssa. Messut järjestetään samassa paikassa, mutta niihin oli omat sisäänkäyntinsä ja lippunsa. Perinteisesti Allt för sjön on kerännyt neljässä päivässä noin 70 000 kävijää. Sportfiskemässanin kävijämäärä on ollut selkeästi pienempi. Tänä vuonna yllettiin uuteen karvan alle 20 000 määrään, joka oli myös messujen ennätys. Osansa tähän voi olla myös messujen paluu neljän vuoden tauon jälkeen. Kalastajat yksinkertaisesti halusivat lähteä liikkeelle, kun siihen jälleen oli mahdollisuus.
Kaiken kestävä jonboat, jonka valmistusmateriaalia sai käydä hakkaamassa halutessaa.
Venemessujen läheisyydestä huolimatta Sportfiskemässanille riitti runsaasti veneitä. Käytännössä koko vesikulkuneuvotarjonta oli tarkoitettu kalastukseen. Kalastuskajakeista ja veneistä mukana olivat lähes kaikki tärkeimmät merkit. Joukossa on myös paljon merkkejä, joita Suomessa ei ole tarjolla. Veneen ostaminen naapurimaasta ei nykyään ole hankalaa ja messut tarjoavat loistavan mahdollisuuden tutustua sekä laajaan valikoimaan että myös erilaisiin varusteluratkaisuihin. Pelkästään tästä näkövinkkelistäkin vierailua voi suositella.
Heittokalastusveneiden lisäksi esillä oli runsas kattaus kalastuskajakkeja ja muutamia jon boateja.
Kalastuselektroniikkatoimijoilla oli omat osastonsa sekä Sportfiskemässanin että Alt för sjö -venemessujen puolella. Venemessuihin verrattuna kalastuksella ja kalastusvälineillä oli kuitenkin monta kertaa tärkeämpi rooli messutarjonnassa kuin elektroniikalla.
Ahventaulu huutokaupattiin messujen päätteeksi ja suuri osa rahoista ohjautui silakan pelastamistoimiin.
Ahven isossa roolissa
Toimittajan näkökulmasta trendit ja niiden kehittyminen ovat ainainen mielenkiinnon kohde. Sportfiskemässan vahvisti näkemystä entisestään. Kuhan pieni tai jopa lähes olematon rooli vahvistui paikan päällä. Varsinaisia kuhajigejä ei messuilta tahtonut löytyä lainkaan. Ahvenen ja kuhan pyyntiin sopivia yleisjigejä toki oli tarjolla. Pienvalmistajista Swing Baitsin osastolta löytyi muutamia ison kuhan vertikaalijigejä, mutta heidänkin jigeissään pääpaino oli hauessa ja ahvenessa.
Raitapaitojen roolin tärkeys tuli selvästi esille osastoja kiertäessään. Kelluvia jigejä ja ned-päitä oli tarjolla usean eri toimijan osastoilla ja niiden käyttöä esiteltiin mielellään myös altaissa. Kelluvat jigit ovat tulleet Suomeen pääosin Ruotsin kautta ja naapuri kulkee tässä asiassa muutamia vuosia meidän edellämme. Lähes kaikilla ahvenjigejä tarjonneilla yrityksillä oli omia versioitaan kelluvista jigeistä. Ne eivät rajoittuneet pelkästään tyypillisesti ned-päissä käytettäviin suoriin tasapaksuihin matoihin eli pökäleisiin vaan tarjolla oli myös rapuja, pitkiä ohuita matoja ja lapiopyrstöisiä kalajigejä.
Tuubijigit tekevät tuloaan ahvenen kalastukseen. Messuilla esillä olleista Zmanin malleista osa oli kelluvia ja suunniteltu ned tekniikkaan sopiviksi.
Chatterbaitit ovat vahvasti tulossa ahvenenkalastukseen. Tässä Zmanin tarjontaa messuilta.
Ahvenen kalastuksessa uintilevyllä varustetut chatterbaitit tekevät myös tuloaan. Ne ovat valloittaneet jo paikan pienen joukon sydämissä myös Suomen puolella. Hirveitä ennustajan lahjoja ei tarvita, jos arvaa suosion kasvavan. Chatterbaitien kohdalla myynnissä oli myös pelkkiä uittolevyjä ja pyrstöttömiä uittolevyn ja jigipään yhdistelmiä. Tuubijigien suosio Keski-Euroopassa on ollut vahvaa jo jonkin aikaa. Messuilla niitäkin oli tarjolla jo jonkin verran. Osa niistäkin oli kelluvia soveltuen ned-kalastukseen.
Shimanon uutuusvaappuihin on rakennettu sisään metallilevy, joka pääsee heilumaan vapaasti vielä vieheen ollessa paikoillaan. Lopputuloksena ainakin kirkkaassa vedessä näkyvä välähtely.
Ahvenen kovaviehekalastus on ollut Ruotsissa jo muutamia vuosia kovassa nousussa. Räminävaaput, syvyytensä säilyttävät twitch tekniikalla uitetut vaaput, painolipat ja pintavieheet keräävät koko ajan lisää käyttäjiä ja niitäkin oli tarjolla kohtuullisen hyvin.
Hauen vakaa suosio
Messujen tarjonta jerkkien ja isojen haukikumien sekä niiden heittämiseen soveltuvan välineistön osalta on pysynyt jo vuosia vakaana. Uusien trendien sijaan tarjolla oli vanhojen luottovieheiden lisäksi uusia malleja ja kokoja. Samanlaista uusien tekniikoiden ja välineistön tulvaa kuin ahvenen kohdalla ei oikein löytynyt. Hauen kohdalta trendin voi helpoiten kiteyttää ilmaisuun: ”Still going strong.”
Pienvalmistajista esimerkiksi Wolfcreek Luresin haukijigit olivat hyvin esillä messuilla.
Monien pienvalmistajien tuotteet keskittyvät juuri hauen kalastuksen ympärille. Isoja jigejä, jerkkejä ja jopa vaappuja oli tarjolla monien pienpajojen toimesta. Tuotteet ovat pääsääntöisesti viimeistellyn näköisiä ja osa saalistietojen mukaan myös todella pyytäviä.
Fly Vs Jerk 14 voittaja Alexander Lexen Team Leech/Gatorista yhdessä Jyrin ja Gator Catfish 45 cm kanssa hetki ennen finaalijakson esitystä.
Ruotsissa Youtubessa pyörivät useat kalastusreality kilpailut tarjoavat hyvän markkinointikanavan tuotteille. Perinteiseen tapaan Fly vs Jerkin finaalijakso näytettiin perjantai-iltana messuilla. Kaikki kisaajat ja iso määrä yleisöä oli seuraamassa ja jännittämässä kisan ratkaisuja. Sarjalla on myös iso merkitys uusien tuotteiden markkinoinnissa. Esimerkiksi finaalijaksossa saatu suurhauki johtaa parhaimmillaan pyyntivieheen ostoryntäykseen messuilla.
Venekiinikkeitä ja puhdasta juomavettä järvestä
Jyri sai esittelykierroksen RAM-uutuuksista
RAM-kiinnikkeet olivat messuilla näyttävästi esillä. Kalastusvenekiinnikkeiden määrä RAMilla on todella laaja, eikä suurta osaa ole Suomessa edes nähty. Peruskiinnikkeiden lisäksi brändi on laajentanut valikoimaa tuomalla markkinoille vesille sopivan langattoman laturin, joka on yhdistetty älypuhelimen pidikkeeseen.
RAM Nordicin Alexander Bloemer esitteli ylpeänä Lifesaver vedenpuhdistinta.
RAM Nordicin osastolla oli esillä lisäksi Lifesaver-merkkisiä juomavedenpuhdistimia, jotka puhdistavat vedestä bakteerit, virukset ja humuksen. Käytännössä laite puhdistaa veden juomakelpoiseksi suodattamalla sen kalvon läpi. Molekyylitason partikkeleita laite ei poista eli suola tai liuottimet jäävät juomaveteen. Tavallinen järvivesi sen sijaan on juomakelpoista suodatuksen jälkeen.
Toiviomatka Ruotsiin
Kiinnostaisiko opiskella kilpakalastajaksi lukion ohella?
Moni suomalainen suuntaa matkansa avovesikauden korvalla Sportfiskemässanille. Messuilla nyt ensikertaa käyneenä tämä on helppo ymmärtää. Messut tarjoavat todella monipuolisen kattauksen kalastuksen maailmasta. Paikalla ei ole pelkästään isoja maahantuojia. Messuilla on mukana esimerkiksi kalastuspainotteisia ammattikouluja ja lukioita, joissa voi opiskella pääaineena kilpakalastusta tai mediantekoa. Lisäksi paikalla olivat kalastuslupien myyjä iFiske, tunturikalastusmatkojen järjestäjä Fisk och Flyg ja Sportfiskarnas (vapaa-ajankalastajien järjestö). Karpinonkijoita, liikuntarajoitteisia tai naiskalastajiakaan (Fjällorna) ei oltu unohdettu. Myös ympäristöjärjestö Älvräddarna ja meidän maa- ja metsätalousministeriötä vastaava Jordbruksverket olivat paikalla. Kalastusmediat ja vaatevalmistajat olivat hyvin edustettuina.
Evelina Henriksen on yksi Ruotsin näkyvimmistä naiskalastajista, joka on voittanut mm. Fly vs. Jerkin sekä PikeFightin.
Yhteenvetona voi sanoa messuille kasatun monipuolisesti kalastukseen tavalla tai toisella liittyviä toimijoita. Monipuolisuus hyödyttää kaikkia. Messuilla osallistuvalle näytteilleasettajalle meidän Helsingin venemessuja lyhyempi kesto tekee niistä huomattavasti houkuttelevamman.
Messutarjonnan monipuolisuus johtuu osaltaan myös kalastukseen liittyvän markkinan rakenteesta. Bisnes on rahallisesti paljon isompi, mutta pienempi keskittyneisyys luo oivaa pohjaa pienille ja keskisuurille toimijoille, jotka toimivat jatkuvan kehityksen moottoreina.
Toimittajat Jari Rannisto ja Jyri Kuusisalo arvioivat uutta UMS-venettä
Jos olet joskus vakavasti miettinyt messureissua Ruotsiin, voin vilpittömästi suositella matkaa. Monet suomalaiset ovat jo löytäneetkin paikalle ja messuilla suomen kieltä kuulee tasaiseen tahtiin. Monien isompien maahantuojien osastoilla oli suomalaisia töissä unohtamatta puhtaasti suomalaisia näytteilleasettajia. Tukholman murteen heikko taitokaan ei estä messuista nauttimista. Englannin kielellä pärjää loistavasti.
Toimittaja Jari Rannisto on harrastanut kalastusta pikkupojasta asti. Suurimmat mielenkiinnon kohteet ovat vetouistelu, jigikalastus, venekalastus, ahvenen ja kuhan kalastus kaikilla tekniikoilla ympäri vuoden. Kalastus- ja venetoimittajan töitä hän on tehnyt freelancerina yli 30 vuotta ja satojen lehtijuttujen lisäksi kirjoittanut 5 kalastuskirjaa.
