Tenon lohikannat heikentyneet entisestään
Luonnonvarakeskuksen mukaan Tenon sivujoissa tehtyjen sukelluslaskentojen perusteella lohen kutukannat ovat hiipuneet entisestään, vaikka kahtena edellisvuonna on joella ollut kalastuskielto päällä. Myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannan ja Utsjoen videoseurannan alustavat tulokset viittaavat lohikantojen tilan heikentymiseen. Kyttyrälohta vesistöön nousi kymmenkertaisesti loheen verrattuna.
Syyskuun alkupuolella Tenon Suomen puolen sivujoissa tehdyissä kutulohien sukelluslaskennoissa ei havaittu positiivista kehitystä lohikantojen tilassa. Kahdessa sivujoessa lohimäärät tippuivat merkittävästi vuosiin 2021 ja 2022 verrattuna, ja Pulmankijoessa jäätiin edellisvuosien tasolle.
Alustavien arvioiden perusteella myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa jäävät lohimäärät edellisvuosia vähäisemmiksi. Pääuomassa kaloja arvioitiin nousevan noin 18 000 kpl ja Utsjoen videoseurannassa noin 1 300 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Panu Orell harmittelee: ”Tenon lohikannat ovat näin ollen viidettä vuotta putkeen syvässä aallonpohjassa. Yhden merivuoden pikkulohien vähäinen määrä kesällä 2023 ennakoi heikon lohitilanteen jatkuvan myös vuonna 2024.”
Kyttyrälohia ennätysmäärä
Kyttyrälohia Tenoon nousi ennätyksellisen paljon Tenon alajuoksulla Tana brun poikkipadosta huolimatta. Kyttyrälohipatoon jäi vain 7 700 kyttyrälohta. Alustavan arvion perusteella Polmakin kaikuluotauspaikan ohitse ui 130 000–150 000 kyttyrälohta.
Kokonaisuudessaan kyttyrälohia nousi Tenoon vielä enemmän, sillä kaikuluotauspaikalta on matkaa Tenojokisuuhun 55 km. Kyttyrälohien yksilömäärien laskentaa kaikuluotaimilla vaikeuttaa lajin taipumus vaeltaa suurissa ja tiiviissä parvissa (20-100 kalaa/parvi). Käytännössä kyttyrälohien määrät tulevat kaikuluotauslaskennassa aliarvioitua. Lohien määrien arviointia puolestaan vaikeuttaa kyttyrälohien suuri määrä.
Orelin mukaan laskentatulos molempien osalta tarkentuu myöhemmin syksyllä, kun kaikuluotauslinjalle asetettujen vedenlaisten videokameroiden materiaali on saatu analysoitua. Videotietojen perusteella saadaan tarkempi käsitys eri lajien osuuksista ja kyttyrälohien todellisesta parvikoosta.
Lähde: Luonnonvarakeskus
