Senioreiden kalastonhoitomaksulle kritiikkiä
Kalastonhoitomaksun yläikärajan muuttaminen jakaa mielipiteitä
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kohdan 6.6 Suomi elää maaseudusta ja metsistä alakohdassa Kotimaisen kalan kulutus nousuun on kohta kalastonhoitomaksun ikärajan nostamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikärajaa nostettaisiin nykyisestä 64 vuodesta 69 vuoteen. Ehdotuksen mukaan kuitenkin ne henkilöt, jotka ovat saavuttaneet vapautuksen maksuvelvollisuudesta ennen lakimuutosta saisivat säilyttää sen jatkossakin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kritisoi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on 20.9.2023 julkaistun tiedotteensa mukaan tutustunut maa- ja metsätalousministeriön lähettämään lausuntopyyntöön ja vastustaa sitä. Alla SVK:n lausunto lyhennettynä. Voit lukea koko lausunnon tästä.
- 65 vuotta täyttäneet on tärkeää pitää vapautettuna kalastonhoitomaksun maksamisesta, jotta kalastusharrastuksella voidaan kannustaa heidän henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Linjaus on yhteiskunnalliselta merkitykseltään (mm. terveydenhuollon kustannuksien säästöt) paljon arvokkaampi, kuin tavoitellut lisäeurot kalatalouden edistämiseen.
- Elämiskustannusten nopean nousun seurauksena kaikki lisäkustannukset väistämättä rasittavat kansalaisia ja pakottavat käyttämään harkintaa rahan käytössä. Lakimuutos osuisi ikäryhmään, johon kuuluvat ovat kaikki käytännössä jo eläkkeellä ja joutuvat tulemaan toimeen keskimäärin pienemmillä tuloilla.
- Lisäksi on syytä tiedostaa, että ikääntyneempi kalastajakunta on perinteisesti ollut ahkeria ruokakalanpyytäjiä. Veroluonteinen kalastonhoitomaksu tulee kalastuksen ohella vähentämään myös kotimaisen kalan kulutusta, mikä on suoraan ristiriidassa Orpon hallitusohjelman tavoitteen kanssa.
- SVK myös korostaa, että ikääntyneet kalastuksenharrastajat ovat niitä käytännön toimijoita, jotka pitkälti vastaavat vapaaehtoispohjalta tehtävästä elintärkeästä kalatalouden edistämisen kenttätyöstä kalastusharrastukseen opastamisen ja kalavesien kunnostuksen saralla. Kalastonhoitomaksuvelvollisuuden ylettäminen 65–69-vuotiaisiin väistämättä vähentää kiinnostusta käyttää omaa aikaa yhteisen hyvän edistämiseen.
Ei vaihtoehtoisia keinoja*
SVK:n tiedotteessa todetaan, ettei MMM:n valmistelemassa esityksessä kalastonhoitomaksukertymän kasvattamiseksi ole kuitenkaan olemassa muita vaikuttavia keinoja. Kalastonhoitomaksua on korotettu historian saatoissa lukuisia kertoja, eikä sillä ole koskaan saavutettu toivottua kasvua maksukertymään. Korotusten seurauksena kalastavien kansalaisten maksuinnokkuus on aina laskenut. Viimeisimmän selvityksen mukaan vain 43 prosenttia maksuvelvollisista oli suorittanut vaadittavan kalastonhoitomaksun, tiedotteessa todetaan.
Osa perusteluista ontuu
SVK:n perustelut osuvat osalle ikäryhmästä, mutta samaan aikaan eläkeläisten keskimääräinen ostovoima kasvaa Eläketurvakeskuksen mukaan jatkossakin. LähiTapiolan ekonomistin mukaan eläkeläisten reaalinen ansiotaso on jo kääntynyt nousuun – toisin kuin palkansaajien ostovoima. Täten korotuspainetta ei ainakaan tulisi laittaa palkansaajien ikäryhmään, sillä se todennäköisimmin vähentää entisestään kertymää.
Uutena ehdotuksena 18-20-vuotiaille alennus
SVK ehdottaa 18-20-vuotiaille alennettua kalastonhoitomaksua, jotta nuoret saataisiin jatkamaan kalastusharrastusta opiskeluaikana. Kyse on varsin varteenotettavasta ehdotuksesta, mutta sekään ei välttämättä edistä kalastonhoitomaksukertymää vaikkakin luvan lunastaneiden määrä varmasti tällä kasvaisi.
Lisälupia ja lupien tarkistaminen käyttöön**
SVK esittää omissa toimenpide-ehdotuksissaan myös lisälupien mahdollisuuden kalastonhoitomaksun oston yhteyteen. Lisäluvilla heidän mukaan tarkoitetaan varsinkin rannikolla ja eteläisessä Suomessa pirstoutuneen vesialueiden omistuksen takia huonosti tarjolla olevia yhtenäislupa-alueita. Ilman yhtenäislupaa on mm. vetouistelu varsin haastavaa. SVK tuo esiin, että tämä rajoittaa vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja myös aluetaloutta. Lisäksi vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa rajoitettiin onginnassa ja pilkinnässä kerrallaan käytettävien vapojen, koukkujen ja pilkkien määrää yhteen. Lisälupien oston kautta tulisikin mahdollistaa myös maksuttomien yleiskalastusoikeuksien välineistön kasvattaminen, ikään katsomatta. He arvioivat, että maltillisesti hinnoittelemalla on lisäluvista saatavissa varovaisesti arvioiden 2–3 miljoonan euron tuotto kalatalouden edistämiseen.
Kolmantena SVK ehdottaa vesialuekohtaisia lupia ostaville velvoitetta todentaa kalastonhoitomaksusuoritus ennen paikallislupien ostomahdollisuutta.
Valvontaa ja sanktioita muutettava
Kun edellä mainitun selvityksen mukaan vain 43 prosenttia maksuvelvollisista maksaa kalastonhoitomaksun, on ilmeistä, että kiinnijäämisriski koetaan hyvin pieneksi. Valvonnassa tuntuu sosiaalisen median keskusteluita seuraamalla olevan paljon puutteita. Sekä kalastonhoitomaksun maksaneet että ne, jotka eivät ole maksaneet, ilmoittavat somekeskusteluissa kaipaavansa lisää valvontaa. Painopistettä kalastonhoitomaksuvarojen kohdistamisessa pitäisi laittaa myös enemmän valvontaan.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla sakkorangaistuksen lisäksi määräaikainen kalastuskielto, joka voisi olla monelle harrastajalle paljon kovempi paikka kuin rahallinen rangaistus. Tietenkin tämän seuranta vaatisi nykyistä parempaa valvontaa.
Kalastonhoitomaksun kertymä heikkenee, joten uusia keinoja on syytä alkaa ripeästi kokeilla.
https://www.etk.fi/blogit/elakkeiden-ostovoima-kasvaa-jatkossakin/
*Alunperin jutussa sanottiin, että SVK:lla ei ole esittää vaihtoehtoisia keinoja. Tämä korjattiin vastaamaan heidän lausuntoaan, jossa oli referoitu ja viitattu MMM:n esitykseen.
** Lisätty jälkikäteen 29.9.2023
