Saimaannorpalle turvalliset pyydykset veteen

Viiksekkäät vanhatpojat hyötyvät suojelutoimista

Toimittaja Jari Rannisto

4 400 neliökilometrin laajuisen rikkonaisen Saimaan lajisto on ainutlaatuinen. Jääkauden väistymisen jäljet ovat nähtävissä monissa paikoissa rannan muodostumissa ja eläinlajistossa. Jääkauden väistymisen ja maankohoamisen myötä Saimaan pinnan alla uiskentelee lajeja, joita ei tavata muualta. Saimaassa elävät omat ainutlaatuiset kantansa norpasta, järvilohesta ja nieriästä. Saimaannorpan suojeluun liittyvät pyydysrajoitukset astuvat jälleen voimaan huomenna 15.4. Mitä pitää tietää ja mitä norpan suojelun veteraani Juha ”Norppa” Taskinen kertoo Saimaan ainutlaatuisesta hylkeestä?

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hyljelajeista. Savossa hyleeksi kutsuttu ja kansanperinteessä myös veenkoirana tunnetun reliktilajin nykyiseksi kannan kooksi arvioidaan hieman alle 500 yksilöä. Vuoteen 1948 asti kalarosvona pidetyistä norpista sai tapporahaa. Juha Vainion tunnetun saimaannorpastakin kertovan iskelmän Vanhojapoikia viiksekkäitä ilmestyessä vuonna 1982 kanta oli pienimmillään noin 150 yksilön suuruinen. Vielä 2010 kanta oli vain noin 270 yksilöä. Kannan vahvistumisen takana ovat erilaiset onnistuneet suojelutoimet.  Nykyinen kasvanut kannan kokokin on kuitenkin niin pieni, että satunnaisvaihtelut ovat edelleen uhka lajille. Tarkkaa tietoa norppakannan luonnontilaisesta koosta ei ole olemassa, mutta arviot liikkuvat muutaman tuhannen yksilön suuruusluokassa. Lajin luokitus on edelleen erittäin uhanalainen.

Juttu jatkuu videon jälkeen

Kalastajan Kanavan ja kahden norpan kohtaaminen syksyllä 2024. Kolmaskin oli tonteilla, mutta sitä ei saatu videolle.

Norpan uhkana verkot ja

Kalanpyydykset ovat edelleen rajoituksista huolimatta merkittävä kuuttien ja aikuisten norppien kuolin syy. Metsähallitus julkaisee vuosittain tietoja syntyneiden kuuttien määristä ja kuolleina löydetyistä norpista. Vuonna 2024 saimaannorppia löydettiin kuolleena yhteensä 39 kappaletta, joista 6 oli kuollut kalanpyydykseen. Arviona on, että todellisuudessa norppia kuolee luonnossa kolminkertainen määrä tietoon tulleisiin tapauksiin verrattuna.

Pyydysrajoituksia tarkastellaan viiden vuoden jaksoissa ja uudet määräykset ovat tulossa voimaan vuodesta 2026 alkaen. WWF toivoo norppien pyydyskuolleisuuden vähentämiseksi verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun ajaksi. Heinäkuu on vilkkain lomakuukausi ja tämän takia myös verkkoja on vesissä paljon –  siksi myös rajoitusajan pidentämistä vastustetaan. Viime vuosien tilastoja katsottaessa yleisimmät syyt, jotka ovat johtaneet norppien menehtymiseen kalanpyydysten takia, ovat olleet kuha- tai muikkuverkot.

Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila toteaa: “Kevätaikainen verkkokielto suojaa erityisesti kuutteja hyvin. Pyydysten aiheuttama kuolleisuus on kuitenkin osin siirtynyt loppukesälle ja syksyyn, mikä osoittaa sen, että verkot ovat norpille vaarallisia myös verkkokalastuskiellon päätyttyä.”

Utelias kalansyöjä

Haastattelimme saimaannorpan suojelutyön veteraania Juha ”Norppa” Taskista. Hän kertoo: ”Norppa on luonteeltaan utelias. Varsinkin nuoret yksilöt tutkivat venevajoista alkaen kaikki mahdolliset paikat.” Hänen mukaansa jokainen saimaannorppa kohtaa elämänsä aikana verkon ja tarttuu siihen kiinni. Hän jatkaa: ”Kokemuksen myötä norpat oppivat varomaan verkkoja ja niihin tarttumista. Osasta norpista tulee jopa taitavia poimimaan esimerkiksi muikkuja verkoista. Löysät verkot ovat norpille haastavia. Verkkoon hampaistaan tai räpylästään tarttunut norppa alkaa pyöriä pituusakselinsa ympäri vapautuakseen pyydyksestä. Jos verkko on löysä ja pussilla, norppa kietoo itsensä helposti vain pahemmin pyydykseen eikä pysty vapautumaan. Tämän takia voimassa on verkon ankkuroimismääräys molemmista päistä ja madalluttamiskielto.”

Taskisen mukaan katiskat ovat kehittyneet ja ne ovatkin nykyisin varsin tehokkaita pyydyksiä. Norpan kannalta määräysten mukainen katiska on myös varsin turvallinen (suuaukko maksimissaan 15 cm venytettynäkin). Katiskapyynnissä Taskinen suosittelee aktiivisuutta kalapaikkojen etsintään. Jos perinteinen laiturin pää ei anna ahvenia ja haukia, kannatta etsiä parempia kalapaikkoja. Katiskan kohdalla pyyntivälineen oikealla paikalla on oleellinen merkitys.

Ammatikseen kalastava Taskinen kertoo Saimaan ammattikalastajien vähitellen siirtyneen verkoista norpan kannalta selvästi turvallisempiin rysiin. Pyydyksen turvakaltereista huolimatta rysiin on valitettavasti viime vuosina hukkunut joitakin norppia. Taskinen on jatkanut tuotekehitystä norppaturvallisten rysien puolesta: ”Rysien jatkokehitystä tehdään edelleen, jotta pyydykseen eksyneet norpat pääsisivät turvallisesti pois, mutta saaliskalat eivät samalla karkaisi. Tänä kesänä jatketaan uusien rysien testausta.”

Katso Kalastajan Kanavan Perjantai-illan LivE, jossa Kari ”Hissu” Hietalahti ja Juha ”Norppa” Taskinen rakensivat Saimaa-katiskan.

Pyydysrajoitukset voimaan 15.4.

Norpan suojelun ja kannan kasvun kannalta oleellisessa roolissa ovat olleet pyydysrajoitukset. Verkkokalastuskielto on joka vuosi voimassa ajalla 15.4.–30.6. noin 2 920 neliökilometrin alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa noin kahta kolmasosaa Saimaan pinta-alasta. Aluetta laajennetaan sitä mukaa, kun kuutteja syntyy uusilla alueilla. Huomioitavaa, että muut rajoitukset kuten koukkupyydykset ja löysät katiskat ovat kiellettyjä läpi vuoden.

Seuraavien pyydysten ja kalastustapojen käyttö on kielletty saimaannorpan keskeisillä elinalueilla:

1. Pitkäsiima ja muu koukkupyydys, jossa käytetään syöttinä kalaa tai kalanpalaa
2. Katiska tai merta, jonka nielu on leveydeltään tai venytettynä yli 150 millimetriä.
3. Riimuverkko
4. Verkko, jonka liina on tehty monisäikeisestä tai -kuituisesta langasta. Kielletty on myös verkko, jonka liina on pystylangoilla madallettu muualta kuin liinan päistä. Verkko tai useamman verkon kokonaisuus on myös ankkuroitava molemmista päistä.
5. Solmuväliltään alle 60 millimetrin verkko, jonka liina on tehty 0,17 millimetriä paksummasta yksisäikeisestä langasta
6. Solmuväliltään 60 millimetrin tai sitä suurempi verkko, jonka liina on tehty 0,20 millimetriä paksummasta yksisäikeisestä langasta
7. Lisäksi kalastus verkoilla on kielletty 15.4.-30.6., lukuun ottamatta solmuväliltään alle 22 millimetriä olevia muikkuverkkoja, joiden käyttö on sallittu 21.6. alkaen.
8. Päältä avoin rysä ja muu rysää vastaava seisova pyydys, jonka solmuväli on yli 55 millimetriä
9. Päältä suljettu rysä, paitsi, jos rysän solmuväli on alle 55 millimetriä ja jonka nieluun levitettynä tai nieluun kaltereilla varustettuna ei missään olosuhteissa muodostu aukkoa, joka on suurempi kuin 150 millimetriä.

Pyydysrajoitukset ja niiden voimassaoloalueet löytyvät kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Tarkista rajoitukset ja alueet varmuuden vuoksi vuosittain.

Lue lisää norpasta ja pyydyskalastuksesta

Tiesitkö nämä saimaannorpasta?

Aikuinen saimaannorppa on kooltaan 130–145 cm pitkä ja painoltaan 50–90 kg. Se on siis huomattavasti pienempi kuin harmaahylje. Norppa syö pari kiloa kalaa päivässä. Kiiski, kuore, ahven, muikku ja särkikalat ovat norpan pääasialliset ravintokohteet. Saimaan lisäksi Laatokalta löytyy makeaan veteen sopeutunut norppakanta.

Saimaannorppaa ja sen poikaisia, kuutteja, uhkaavat erityisesti kalanpyydykset ja ilmaston muutos. Jälkimmäinen ohentaa lumipeitettä ja pienentää kinoksia. Norppa synnyttää poikasensa kevättalvella kinokseen kaivamaansa pesään. Huonoina lumitalvina norppia on autettu Metsähallituksen organisoimassa apukinosten kolauksissa. Apukinokseen norpat voivat kaivaa synnytyspesiänsä. Ilman riittäviä kinoksia kuutteja uhkaavat kylmettyminen ja pedot.

Norppa vierottaa poikasensa 2–2,5 kuukauden ikäisenä, jonka jälkeen sen on pärjättävä luonnossa omillaan. Tämän ikäinen kuutti on kooltaan noin 15–35 kg.

Lue Metsähallituksen sivuilta lisää saimaannorpasta.