Kuudella vuosikymmenellä vesille päässyt kalastava toimittaja Jari Rannisto pohtii omaa kalastamistaan, miksi se viehättää yhä ja mitkä ovat olleet oleellisia virstanpylväitä matkan varrella. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Talvi ja kantavat jäät tekevät tuloaan myös eteläisintä Suomea myöden. Ensijäät ovat yksi kauden huippusesongeista. Jari Rannisto opastaa sopivan välineistön ja paikkojen valintaan alkukauden ahvenpilkille turvallisuutta unohtamatta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat. Alkukauden ahvenen pilkkipaikkoja:
Kyttyrälohi on levinnyt räjähdymäisesti viime vuosina. Mutta mitä sen leviäminen tosiasiassa tarkoittaa ja mihin se voi johtaa? Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaroa kyttyrälohi tilanteesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Miksi kalastan, kuten kalastan? Kalastaa voi monella tapaa, ja oma tapa on se paras tapa. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään mitä tekee, ja miksi. Ja mikä olisikaan parempi aika pienelle itsetutkistelulle, kuin kalastuskauden loppu? Tässä jaksossa Kalastajan Radion toimittaja Teemu Koski pohtii omia vastauksiaan tähän kysymykseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Tässä kuussa Kalastajan Radion toimittajat kertovat, miksi he kalastavat kuten tekevät. Ensimmäisenä vuorossa Turun toimituksen Niko Satto. ”Miks sä ajat vanhalla Skodalla, vaikka sulla on talli täynnä Ferrareita”, kysyi poikani ja viittasi siihen, että heitän usein 50-60-luvun keloilla, vavoilla ja vieheillä, vaikka kotona on jopa tuhannen euron arvoisia nykyaikaisia settejä. Miksi kalastan kuten kalastan? Siihen…
Loppusyksy ja alkutalvi ovat ison hauen aikaa merellä. Kalaa harvoin tulee määrissä, mutta mahdollisuudet suurhaukeen ovat vähintään kevään tasolla. Jos kantti kestää ja intoa riittää, ei venettä siis kannata laittaa talviteloille ennen pysyvää jääkantta. Ja vaikka jääkansi saattaisi viikoksi tai jopa pariksi yllättää, voi rajumpi myräkkä avata paikkoja uudelleen. Jaksossa käydään läpi loppukauden hauenkalastuksen askelmerkkejä,…
Kalastaminen on muuttunut valtavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Moni tänään arkiselta tuntuva juttu oli 25 vuotta sitten kokonaan tuntematon tai korkeintaan pienen piirin harrastamaa. Käsittelemme tässä kymmenen asiaa, jotka ovat merkittävästi muuttaneet vapakalastajan arkea neljännesvuosisadan aikana. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Mikä sattuma! Ihmisen toiminta on aiheuttanut monille kalalajeille vaikeuksia. Vesistöjen patoaminen, vesivoimalat ja vesistöjen perkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti virtavesissä lisääntyviin kalalajeihin. Meritaimen on yksi pahiten sopivien elinympäristöjen tuhoutumisesta kärsinyt kalalaji. Virtavesien hoitoyhdistys tekee arvokasta työtä meritaimenen hyväksi kunnostamalla virtavesiä. Hankevetäjä Eljas Rahikainen Virhosta kertoo Ranniston Jarin haastattelussa mitä käytännössä virtavesissä tehdään ja kuinka paljon…
Suomen kansalliskala ahven on kiitollinen kalastettava. Sen sesonki jatkuu aina jään tuloon asti. Ilmaston lämpenemisen seurauksena sesonki jatkuu yhä useammin vuoden vaihteeseen tai sen ylikin. Mitä pidemmälle kausi jatkuu, sitä tärkeämmäksi kalastuspaikan ja -päivän valinta tulee. Yksinkertaisilla vinkeillä sinäkin olet oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Sosiaalinen media on vaikuttanut kalastukseen jo noin 25 vuoden ajan. Some, joka kalastuksen osalta lähti liikkeelle 90-luvun keskustelupalstoista, on nykyisin monien eri somealustojen kokonaisuus, josta voi oppia paljon ja jossa voi ajaa vaikka koko harrastuksensa tuhoon. Podcastissa pohdimme somen vaikutusta sekä itse harrastukseen että kalastusalan bisnekseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
