Pilkkikaikuluotain kiikarissa? Mitä on hyvä tietää?

Kauppallinen yhteistyö: Garmin

Pilkkiminen on kokenut melkoisen murroksen. Ukkoutuva ja hiipumisen tiellä pitkään kulkenut laji on kokenut pilkkiluotainten myötä renessanssin. Pilkkijöiden määrän kasvun hiipuminen on taittunut ja paljon nuorempia harrastajia on löytänyt tiensä jäille. Pilkkiluotainten isoa merkitystä tässä kehityksessä on turha kieltää. Toisaalta yhä useampi ikänestori päätyy kokeilemaan pilkkiluotainta ja moni onkin todennut luotaimen monipuolistavan harrastustaan toisin kuin ennalta olettivat. Jos sinulla on pilkkiluotain kiikarissa, mitä niistä on hyvä tietää? Lue artikkeli ja katso lopun taulukko eri vaihtoehdoista.

Pilkkiluotain tarjoaa harrastukseen täysin uuden lähestymiskulman. Luotaimen käyttö parantaa kiistatta saaliita. Vähintään yhtä tärkeätä on kuitenkin se, että kalatonkin pilkkireissu muodostuu huomattavasti mielenkiintoisemmaksi, kun luotaimen näytöltä voidaan seurata kalojen vierailuja vieheen luona ja reaktioita erilaisiin uittoihin.

Kaikuluotaimet ovat kehittyneet valtavasti viimeisen 10–15 vuoden aikana. Myös varta vasten pilkkikalastukseen tarkoitettujen luotainten tarjonta on monipuolistunut ja laajentunut. Näiden ansiosta kalastajalle on tarjolla kohtalaisen erilaisia laitteita erilaisilla hintalapuilla.

Itse pilkkikaikuluotain ei käytännössä poikkea tavallisesta veneeseen asennettavasta kaikuluotaimesta. Erot syntyvät sovitettaessa luotainpaketti käyttötarkoitukseensa ja -ympäristöönsä. Pilkkiluotaimessakin on näyttö, anturi ja virtalähde. Lisäksi myynnissä oleviin pilkkisetteihin kuuluvat useimmiten virtalähde eli akun latauslaite ja kantolaukku, jossa kokonaisuus kulkee jäällä kätevästi mukana.

Pilkkianturi sen sijaan poikkeaa tavallisesta veneen peräpeiliin kiinnitettävästä kaikuanturista parillakin eri tavalla. Anturin muotoilu on erilainen, koska sitä pidetään paikoillaan pilkkireiässä. Anturin johto on selvästi veneanturin johtoa taipuisampi ja se pysyy notkeana myös kovalla pakkasella. Pilkkianturijohdossa oleva kelluke mahdollistaa anturin korkeuden säädön juuri jääkannen alapinnan tasalle ja osaltaan helpottaa myös anturin ylös nostamista pilkkireiästä isomman kalan tieltä.

Edellä olevat asiat ovat yhteisiä kaikille pilkkiantureille valmistajasta riippumatta. Teknisessä mielessä antureissa on myös eroja. Aikaisemmin luotaimissa käytettiin pelkästään yhdellä tai kahdella taajuudella toimivia antureita. Chirp-tekniikka, jossa käytetään samanaikaisesti useammasta taajuudesta muodostuvia pulsseja, on yleistynyt tasaisesti. Käyttäjälle chirpin tuoma suuri etu on hyvässä erottelukyvyssä ja häiriöttömyydessä, jonka ansiosta näytön kuvaa on helppo tulkita. Vanhemman tekniikan yksitaajuusantureilla pärjää pilkkijäillä, mutta chirp-tekniikka tekee näytön kuvasta paremman erottelukyvyn ansiosta selkeämpää ja kuvan tulkinnasta helpompaa.

Lähes kaikissa perusluotaimissa on pilkkimiseen suunniteltu A-scope-reaaliaikainen ikkuna. Toiminto valitaan valikosta perus2D-näytön yhteyteen, yleensä näytön oikean reunaan. Näkymässä näkyy niin pilkki kuin kalat reaaliaikaisesti juuri anturin alla. Muu näkymä ruudulla liikkuu vasemmalle ja näyttää tapahtumista reiän alla historiatietoa.

Luotainlaitteita on tarjolla hyvin erikokoisilla näytöillä. Isompi näyttö tarkoittaa tietenkin myös kooltaan suurempaa laitetta. Näytön kasvattaminen muiden ominaisuuksien pysyessä samoina nostaa loppuhintaa ja vaatii myös isompaa akkua. Isompaa näyttöä on kuitenkin lähtökohtaisesti mukavampi katsella, kun etäisyys alkaa olla pidempi ja varsinkin, jos ikänäkö alkaa painaa. Varsinkin, jos samaa näyttöä käytetään kesällä veneessä, isompaan näyttöön saadaan helposti useampia näkymiä kuten 2D-kaikukuva ja kartta näkyviin samanaikaisesti ja niin, että ne pysyvät helposti tulkittavina. Ero 4 tuumasta 5 tuumaan ei vaikuta isolta muutokselta, mutta käytössä eron huomaa selvästi. Usein 4-tuumainen näyttö on myös pystymallinen ja 5-tuumainen ja sitä suuremmat näytöt leveitä vaakamallisia.

Paikannus ja kartat apuna myös pilkillä

GPS-paikannuksesta on tullut käytännössä vakiovaruste veneilyelektroniikassa. Pilkkiluotaimissakin tätä hyödynnetään useammallakin tavalla. Yksinkertaisimmillaan laitteen muistiin voidaan tallentaa paikkatietoja. Käytännössä pilkkijäillä liikkuja voi tallentaa lähtörannan ja esimerkiksi päivän aikana löytyneet kalapaikat muistiin karttapisteinä. Niiden avulla lähtöranta löytyy sumun tai pimeyden yllättäessä ja seuraavalla kalareissulla vanhoille ottipaikoille osuu helposti.

Seuraavan askeleen paikannuksen hyödyntämisessä tarjoavat kartanpiirto-ohjelmat. Garminin Quickdraw Contours piirtää käyttäjälleen karttaa 0,3 metrin syvyyskäyräjaolla. Käytännössä avovesillä liikuttaessa laite tallentaa syvyys- ja paikkatietoa piirtäen niistä käyttäjälle karttaa laitteen muistiin. Pilkinnässä kartanpiirto toimii, mutta vain pienellä alueella pilkkireiällä. Kartta kannattaakin piirtää avovesikaudella valmiiksi talvea varten samalla luotaimella. Mitä enemmän samalla alueella liikutaan, sitä tarkemman ja kattavamman kartan laitteen muistiin piirtyy. Itse luodun kartan avulla voidaan sitten talvellakin hakea sopivia ottipaikkoja matalikoiden, penkkojen tai karikoiden ympäriltä. Kun jaat Quickdraw Contours -karttatiedot Garminin ActiveCaptain-sovellukseen, voivat myös muut Garmin Quickdraw^™ -yhteisön käyttäjät voivat ladata niitä samalla kännykkäsovelluksella. Toisaalta näin saat myös käyttöösi muiden valmiiksi luotaamia alueita. Merkitsemäsi kalapaikat eivät kuitenkaan siirry yhteisön käyttöön, vaan pysyvät vain sinun tiedossa.

Kolmas vaihtoehto on valmiiden karttakorttien käyttö. Tämä vaatii sen, että näyttölaitteessa on paikka karttakortille ja, että ostaa karttakortin erikseen. Karttakortti ei estä kartanpiirto-ohjelman käyttämistä tarkemman kartan luomisessa tai kun piirtää karttaa alueesta, josta ei ole karttakortilla käyriä. Garminin laitteisiin on tarjolla erikseen hankittavia Garmin Navionics+™- ja Garmin Navionics Vision+ karttakortteja, joiden avulla on helppo aloittaa kalapaikkojen etsiminen.

Jos samaa laitetta on tarkoitus käyttää sekä pilkinnässä että avovesikäytössä, nousevat karttakortillisen luotaimen osakkeet varsin korkeaan arvoon, vaikka sen hankintaan joutuu panostamaan perusluotainta enemmän.

Venelaitteen voi päivittää pilkkikäyttöön

Mikäli ennestään jo omistaa kaikuluotaimen, on sekin käyttökelpoinen talvikalastukseen. Suositeltavaa kuitenkin on hankkia luotaimen kaveriksi talvikäyttöön tarkoitettu pilkkianturi. Venekäyttöön tarkoitettu anturi ei sovellu erityisen hyvin pilkkikäyttöön ja lisäksi sen irrottaminen peräpeilistä vuosittain aiheuttaa ylimääräistä säätöä. Pilkkianturia hankittaessa on tarkistettava sen yhteensopivuus oman laitteen kanssa. Parhaiten pilkkikäyttöön soveltuvat 4-7” näytöillä varustetut luotaimet. Hardcore-kalastajat live-antureineen vaativat sen sijaan isompia näyttöjä.

Jonkinlainen pilkkitelakka tai kantolaukku on myös tarpeen, ellei luotainta halua pultata varren avulla pilkkipöntöön kiinni. Pehmeät kantolaukut ovat suosittuja. Niissä kaikki tarpeellinen saadaan pakattua kompaktiin laukkuun ja siirtymillä vetoketjukansi suojaa näyttöä ja akkua kolhuilta sekä esimerkiksi lumisateelta ja rännältä.

Kolmen hintaluokan pilkkipaketit

300 euron pilkkisetti

Edullisin esimerkkipaketeista on noin 300 euron hintainen Garmin Striker Plus 4 tuuman näytöllinen luotain, kannettava talvikalastussetti kaksoiskeilakaikuanturilla ja akulla sekä kätevällä kantokassilla.

Setti tulee suunnilleen saman hintaiseksi vaikka hankkisi erikseen pelkän 4 tuumaisen luotaimen pilkkianturilla sekä akulla ja asentaisi kokonaisuuden pilkkipönttöön. Tällöin pitää lisäksi hankkia jonkinlainen varsi luotaimelle (esim. RAM Mount).

4-tuumainen laite riittää hyvin lähietäisyydeltä katsottavaksi, sillä näyttö on pystyssä. Pilkkireiällä tarvitsee nähdä suoraan alta tuleva reaaliaikainen näkymä (ks. kuva A-scope) ja hetken historiatietoa, mihin pystyruutu piisaa mainiosti.

500 euron pilkkisetti

Noin 500 euron mallipaketti on Garmin Striker Vivid 5cv -pilkkisetti, jossa reilun 200 euron lisäpanostuksella saa tuumaa isomman ja vaakanäytön sekä chirp-tekniikalla varustetun anturin. Chirpin myötä on tarjolla tarkempaa ja helpommin tulkittavaa kuvaa. Muuten ominaisuudet ovat varsin samanlaisia kuin edullisemmassa Strikerissa.

5-tuumainen laite toimii myös ikänäköiselle katseltavaksi omasta pilkkisettikassista jäältä. Kun taas 4-tuumainen on ikänäköisille parhaimmillaan pilkkipöntössä varren varassa.

	Näytön koko	Anturin taajuudet	Anturin kulma	Karttapisteiden-tallennus	Karttakortti-paikka	Yhdistettävissä muihin saman sarjan laitteisiin	Hinta kaupassa noin	Sopiva veneanturi
Garmin Striker Plus 4, Portable Ice Fishing Kit w/ Dual Beam IF	4,3”	77/200 kHz	15/45 astetta	Kyllä	Ei	Ei	300 €	GT20-TM tai Dual Beam
Garmin Striker Plus 4 ja Dual Beam IF -anturi ilman kassia ja akkua	4,3”	77/200 kHz	15 /45	Kyllä	Ei	Ei	250 €	GT20-TM tai Dual Beam
Garmin Striker Vivid 5cv, Portable Fishing Kit, GT8HW‐IF	5”	Chirp 150-240 kHz	16-24 astetta	Kyllä	Ei	Ei	500 €	GT20-TM tai Dual Beam
Garmin ECHOMAP UHD2 Keyed 52cv/DB‐IF Ice Bundle	5”	77/200 kHz	15/45 astetta	Kyllä	Kyllä	Kyllä	600 €	GT20-TM tai Dual Beam

600 euron pilkkisetti

Kolmantena esimerkkipakettina on noin 600 euron panostuksella Garmin ECHOMAP UHD2 -luotain ja tämä myös 5 tuuman näytöllä. Lisäominaisuudet liittyvät niin laitteessa olevaan karttakorttipaikkaan, kuin yhdistettävyyteen muiden Echomap UHD2 -laitteiden kanssa esimerkiksi venekäytössä.

Katso video, kun Kalastajan Kanavan Jyri sai ennätyssuuren, 49,5 cm ahvenen tällä samalla laitteella…

Kaikissa esimerkkipaketeissa hintaluokka sisältää pilkkikäyttöön soveltuvat akut ja laturit. Laitteiden näyttöön voidaan valita perinteinen 2D-näkymä tai erityisesti pohjoisamerikkalaisten kalastajien suosima kehämäinen flasher-näkymä. Suomessakin tämä näkymä on kerännyt osan käyttäjien suosion. Kaikissa näissä paketeissa on mahdollisuus päivittää anturi venekäyttöön sopivaksi, mutta suositeltavin siihen käyttöön on Echomap UHD2 -laite. Keveyttä ja pidempää käyttöaikaa jäällä paketteihin saa valitsemalla niihin litiumioniakun.

 

Lue myös miten valita vene-elektroniikkaa veneeseesi eri budjeteilla.

 

Kirjoittaja: Jari Rannisto