Kalastus jatkuu Vuoksella syksyllä

Saimaan huippukalapaikat vieressä

Kaupallinen yhteistyö

Harvassa on ne kotimaan kalapaikat, joissa pääsee avovesikalaan läpi vuoden. Vuoksi on yksi näistä ja lisäksi vain muutaman kilometrin päässä siintää Suur-Saimaan huippukalavedet niin pilkkijälle, jigikalastajalle kuin uistelijalle. 20 kilometrin puoliympyrä Imatralta länteen tarjoaa kalastajalle todella monipuolisen kattauksen kalastusmahdollisuuksia vuodenajasta riippumatta. Kalastajan Kanava otti selvittääkseen, mitä kaikkea voikaan kalastuksen harrastaja tehdä Imatran suunnalla eri vuodenaikoina.

Imatran kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat Vuokselta ovat 1830-luvulta, kun englantilaiset lordit saivat runsaita saaliita ja kookkaita lohia. Kalastusmatkailu on ollut Vuoksella varsin suosittua ja muun muassa presidentti Lauri Kristian Relander kävi aikoinaan useasti Vuoksen lohta pyytämässä.

Alueella onkin tarjolla runsaasti mahtavia kalastuselämyksiä, joista harva tietää. Saaliskirjo on mitä monipuolisin, sillä pelkästään Vuokselta löytyy kalastettavaa mm. suurahventen, isojen taimenten, mainioiden kuhien, jättihaukien, räväköiden kirjolohien sekä jopa harjusten, siian, muikun ja rapujen parissa. Vuoksea voikin kutsua salatuksi apajaksi.

Vuoksella moni yhä harrastaa soutu-uistelua, mutta heittokalastuksesta on kasvanut alueen suosituin kalastusmuoto. Jokialueella harrastetaan tyypillisesti perhokalastusta, eri jigi- ja viehekalastuksen muotoja sekä soutu-uistelua. Rantakalastusta helpottamaan on Vuoksen rannoille useaan paikkaan rakennettu kalastuslaitureita, joista osa soveltuu myös liikuntarajoitteisille mm. pyörätuolilla liikkuville. Pilkkiminen keskittyy Saimaalle, lähialueen pienemmille lammille ja järville, mutta myös Vuoksen suvannoissa sekä Mellonlahdella jää kestää talvisin pilkkimisen.

Mutta kurkistetaanpa hieman tarkemmin mitä kannattaa lähteä kalastamaan Imatran suunnalle eri vuodenaikoina?

 

Syksy on monen kalalajin sesonki

Vuoksen halutuin ja kalastetuin saalis on taimen. Sen parasta sesonkia on syksy, poislukien taimenen rauhoitusaika 15.10. – 15.11. (huomaa poikkeus normaaleista virtavesien rauhoituksista). Taimenta istutetaan alueelle merkittäviä määriä vuosittain, jonka takia taimenkanta on vahva. Taimenta soutu-uistellaan vaapuilla ympäri vuoden. Taimenen soutu vetää väkeä parhaiten aivan loppukaudesta ja marraskuussa on veneitä ajoittain ruuhkaksi asti. Osa aloittaa kalastuksen aamuvarhain pimeässä ja lopettaa pimeään. Taimenta tavoitellaan syksyllä pääasiassa vaapuin, osa käyttää täkyraksia ja jotkut myös nirhaa. Nirhaa saatetaan myös heitellä samalla kuin uistellaan. Loppukaudesta kannattaa panostaa kalastajan turvallisuuteen, pukeutumalla kuivapukuun sekä paukkuliiveihin. Vesi on jääkylmää ja virtaus on kova, joten turhia riskejä ei pidä ottaa.

Kalastusmestari Menna kertoo: “Vuoksella taimenta pyydetään yleisesti myös perholla. Perhokalastajien suosikkipaikkoja on monia, mutta suosituin lienee kahlaamona toimiva ”Mellonlahden matalikko”. Paikka on mainio myös harjuksen kalastukseen. Perhokalastussesonkia on taimenen osalta loppukesä ja alkusyksy.

Sen sijaan spinfluga-kalastus putkiperholla on varsin suosittua kylmän veden aikaan, koska painottamalla perhoa, päästään syvempiin monttuihin jossa taimenet tällöin oleilevat.

Syksy on kuhan, ahvenen ja hauen parasta sesonkia niin Vuoksella ja lähialueen pienemmillä vesistöillä kuin Saimaallakin. Varsinkin kuhan pyynti on yleistynyt kuhakantojen vahvistuttua viime vuosikymmenen runsaiden istutusten ja lämpimien kesien seurauksena. Syksy on mitä parhainta aikaa ottaa ruokakalaa pakkaseen. Ahven 20-35 cm, kuha 45-60 cm ja hauki 60-80 cm koossa ovat lihansa puolesta syksyisin parhaimmillaan.

Jigikalastus ja sen erilaiset muodot kuten täsmäkalastus ja vertikaalijigaus ovat voimakkaasti yleistyneet. Mennan mukaan soutu-uistelu pitää vielä pintansa, vaikkakin se on vähentynyt. Hän tarkentaa: “Vuoksella ei saa käyttää uistelussa moottoria, voi se osaltaan vaikuttaa uistelun taantumiseen. Sinällään Vuokselle on varattu erillinen moottoriuistelualue, mutta se on varsin vähäisessä suosiossa, eikä sillä alueella juuri lohikaloja esiinny.”

Vuoksella on suosittua jigikalastusmuoto, jossa veneen annetaan kulkea myötävirtaan virran mukana ja kalastus tapahtuu virran mukana liikkuvasta veneestä. Saimaalla taas heitetään enemmän paikkaa kuten pakkoja, penkkoja ja karikoita. Vuoksella paljon kalastava Kajakkivarustamon Antti Kymäläinen kertoo hyödyntävänsä paljon myös dropshot-jigausta, sillä virran pohjassa on varsin paljon juurakoita, kivenmurikoita ja muuta, joihin viehe jää helposti kiinni. Tällöin dropshot-tekniikka on toimivampi

Syksy on myös perinteistä järvilohenuisteluaikaa Saimaalla. Mennan mukaan suoraan Imatran edustalla Saimaalla ei varsinaisia taimenen tai järvilohen vetouistelupaikkoja ole, mutta moni myöhäissyksyn lohenuistelija ajaa isommalla veneellä hieman etäämmälle tavoittelemaan näitä saaliita.

Harjusta kalastetaan syksyllä varsinkin perholla. Myös soutu-uistelijat saattavat saada harjuksia pienempiin vaappuihin tai heittokalastuksessa nirhaan. Kajakkikalastaja Kymäläisen mukaan myös spintail-lippavieheet kiinnostavat harjuksia. Parhaimmat harjusten kalastuspaikat ovat Sienimäen ja Teollisuustyöväen asuntomuseon väliset matalikot, siltojen ympäristöt ja Mellonlahden matalikko.

Vuoksen perinteisiin syksyisiin kalastusmuotoihin kuuluvat myös siian ja hauen tuulastus.

Avovesikalastusta ja pilkkimistä talvella

Vuoksi tarjoilee varsin eksoottisen kalastuskohteen myös talvikuukausina. Virtaava joki on avoinna soutu-uistelijoille, perhokalastajille ja jigaajille talvellakin. Samaan aikaan joen suvantopaikat sekä lähiympäristön pienemmät järvet Saimaan kera tarjoilee pillkielämyksiä ahvenen ja kuhan parissa. Kirjolohi on saavuttanut suosiota varsinkin pilkkijöiden keskuudessa Mellonlahdella.

Avovesikalastus soutuveneellä tai kajakilla kovalla pakkasella on varsinaista extreme-hommaa. Paikallinen kalastusopas Jere Nuppola kuvailee kalastusta varsin eksoottiseksi: ”Ympärillä on jäätä ja lunta, maisemat ovat todella hienot. Silti pystyy harrastamaan avovesikalastusta.”

Talvella taimenta uistellaan syvemmältä. Vaikka taimenen paras sesonki on syksy, Vuoksen suurin erikoisuus on talvinen soutu-uistelu.  Kalastusmestari Mennan mukaan suurimmat taimenyksilöt saadaan lähes poikkeuksetta talvella. Talvella vesille ei kuitenkaan ole asiaa ilman asianmukaisia turvallisuusvälineitä, eli kuivapukua sekä paukkuliivejä. Jääkylmä vesi kangistaa minuuteissa ja virtaus vie jokeen joutuneen voimat hetkessä. Upeaa kalastuskokemusta on turha pilata huonolla varustuksella ja heikolla varautumisella.

Kajakkikalastaja Kymäläinen kertoo kalastavansa kajakista talvella myös perholla siikaa. Tätä hopeakylkeä voi toki pilkkiä myös veneestä tai kajakista talvella morrilla, mutta kuulemma perho on toiminut parhaiten.

Imatran seudulla ahvenen ja kuhan toinen sesonkiaika on talvi. Näiden kalojen perässä kuljetaan Saimaalla muikkuparvien mukana, mutta myös Vuoksen jäätyvillä suvantoalueilla pilkitään Mennan mukaan kuhaa ja suur-ahventa. Tämän kalastusmuodon osalta kasvavaa suosiota selittää myös kehittynyt kaikuluotaintekniikka. Menna tarkentaa: “Vuoksella on runsaasti syvyysvaihteluja ja näiden muodostamat penkkojen reunat ovat otollisia kuhan pilkintäpaikkoja, ”osajännityksen” tuo se, että parhaille paikoille ei pääse aina, vaan se vaatii kovia pakkasjaksoja ja pientä virtausta Vuoksella. Kun pakkasjakson jälkeen on pilkkimiehen kestävä jää, saattaa parhailla paikoilla olla kuhan ja suur-ahvenen pilkkijöitä ruuhkaksi asti.

Vuoksella patotiellä päävirrasta erotettu Mellonlahti on kirjolohen pilkintään tarkoitettu alue, sinne istutetaan säännöllisesti kirjolohta läpi talven. Mellonlahti on erikoislupa-alue, jonne on hankittava pilkintään myös oma lupansa. Tutustu kirjolohen pilkintään tarkemmin.

Keväinen Vuoksi

Keväällä kalastajat pääsevät kalastamaan Vuoksella jo maaliskuusta lähtien avovesissä, sillä vesistö pysyy läpi vuoden auki. Jokialueelta saattaa keväisin löytää isompaa kuhaa, haukea sekä ahventa ennen kutua.

Keväällä myös taimen on monien kalastajien keskuudessa mieluinen saalis, sen taistelutahdon, herkullisen maun ja upean ulkonäön vuoksi. Taimenta istutetaan varsin paljon Vuokselle, joten niitä riittää hyvin kalastettavaksi ja mitat täyttäviä kaloja ilman rasvaevää voi ottaa myös eräksi. Moni perhokalastaja sekä soutu-uistelija havittelee Vuoksella nimenomaan taimenta.

Vuoksella istutetun eli eväleikatun järvitaimen alamitta on 50 cm ja eväleikatun järvilohen 60 cm. Luonnonkalat, eli rasvaevälliset lohi ja taimen, ovat molemmat kokonaan rauhoitettu läpi vuoden. Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Mennan mukaan parhaat taimenpaikat ovat Tainionkosken voimalaitokselta Vuoksen ylittävälle VT 6 sillalle. Myös Mellonlahden matalikko kehutaan taimenpaikkana.

Saimaa vapautuu jäistä hitaasti, joten siellä avovesikalaan pääsee yleensä vapun jälkeen, poislukien Vuoksen virran alueet. Mielenkiintoisia kalalajeja ovat tällöin edellä mainitut valkolihaiset petokalat. Matalemmilta lahtialueilta saattaa saada varsin komeita ahvenia sekä haukia toukokuusta eteenpäin. Ruokakalaksi nämä eivät ole parhaimmillaan, sillä hauen ja ahvenen kutu rasittaa kalaa ja vasta kudun jälkeen alkaa kertyä tankkaamisen myötä taas lihaa ruotojen ympärille.

Keväällä mielenkiintoisia ovat myös lähialueiden pienemmän järvet ja lammet. Näissä haasteena saattaa olla veneen lasku, joten niille sopivat parhaiten joko rannalta kalastus tai pienemmät veneet, kajakit ja kelluntarenkaat. Tummavetisissä pienvesistöissä jäät sulavat Saimaan selkävesiä nopeammin. Näistä järvistä löytää Imatran nurkilta pääsääntöisesti kuhaa, ahventa ja haukea.

Loppukeväästä Vuoksen virrasta voi saada siiman päähän myös varsin taistelutahtoisen särkikalan, toutaimen. Toutain on särkikaloistamme suurin ja osaa pistää hanttiin kuin itseään kaksi kertaa painavampi hauki.  Toutain on erinomaisen kiinnostava kalastuskohde kudun aikaan keväällä sekä ennen kaikkea kudun jälkeen kesän alkupuoliskolla.

Vuoksesta erotettu Mellonlahti on mainio kirjolohipaikka ympäri vuoden. Kirjolohta voi heittokalastaa, onkia tai pilkkiä. Mellonlahdella on kalastonhoitomaksun lisäksi hankittava erillislupa.

Keväällä ainut kala, jota ei pidä kalastaa on harjus. Harjuksen rauhoitus on voimassa huhtikuun alusta toukokuun loppuun.

Kesällä kaikkea ja mitä vaan

Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Mennan mukaan kuhan, ahvenen ja hauen kiinnostus saaliina on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja se näkyy niin Vuoksella kuin Saimaalla. Menna kertoo: “Varsinkin Vuoksi on tunnetusti paikka, jossa ahvenet ja hauet ovat todella suuria ja suhteellisen helposti saavutettavissa, koska vesistön pinta-ala on pienempi. Saimaa syöttää Vuokseen muikkuja, jota Vuoksen petokalat, taimen mukaan lukien, käyttää ravinnokseen. Rasvaisen muikun ansiosta kalat kasvavat varsin reipasta tahtia.”

Yksi kesän kohokohdista Vuoksella on muikun lippoaminen. Kesäkuussa Saimaassa elävä muikku ui myötävirtaan Vuokseen ja ajautuu alas Tainionkosken voimalaitoksen läpi. Voimalaitoksen jälkeen muikku jää rantaveteen pyörimään, pyrkien luontaisesti takaisin vastavirtaan. Koska muikkua on yleensä paljon, näkyy se rannan tuntumassa jopa kuhinana veden pinnassa.  Parasta lippoamisaikaa on kalastusmestarin mukaan toukokuusta syyskuuhun, ja päiväsaaliit voivat olla jopa satoja kiloja. Muikut kulkevat vastavirtaan suurina parvina. Parvet ajautuvat ns. Mutterin rannassa lähelle rantaa, josta ne voidaan pyytää tarkoitukseen soveltuvalla liippihaavilla.

Muikkusesongin aika toukokuusta syyskuulle on myös hyvä hetki tavoittaa taimen, poislukien keskikesän hellejaksot. Vedenlämpöjen noustessa lohikalat hakeutuvat viileisiin syvänteisiin. Myös suurhauet ja kookkaat kuhat on syytä jättää kalastamatta ja keskityä muihin kaloihin ja ruokakalan pyytiin.

Kesäsesongissa taimenia voi tavoittaa jopa rannalta perholla, lipoilla ja lusikoilla. Suosituin kalastusmuoto taimenen pyynnissä on soutu-uistelu. Menna kertoo: “Vuoksella suosituin ja omaleimaisin viehe on Vuoksinirha, jota paikalliset kalamiehet itse valmistavat. Nirhaa voidaan kutsua jo perinneuistimeksi, sillä ensimmäiset kirjoitukset vieheestä löytyvät 1800-luvun lopulta.” Nirha on pinta-uintinen vaappu ilman uintilevyä ja sillä jäljitellään pintaan pyrkiviä ja vastavirtaan uivia pikkumuikkuja. Nirha toimii taimenelle, mutta myös ahvenelle. Kalstusmestarin mukaan nirhaa uitetaan yleisesti loppukesästä ja alkusyksystä. Kylmän veden aikaan nirha ei ole parhaimmillaan, sillä tällöin saaliskala (muikut) on muualla.

Vuoksella kalastetaan myös spinfluga-menetelmällä, jossa vieheenä on yleisesti muikkusesongin aikana pikkumuikkua jäljittelevä putkiperho.

Vuokseen laskeutuu runsaiden muikkuparvien houkuttamina myös jonkin verran järvilohia. Näistä suurin osa tulee Kyläniemen vesille tehdyistä istutuksista, mutta osa on peräisin kaukaa Pielisjoelta. Järvilohta ja -taimenta uistellaan myös jonkin verran Saimaalla. Järvilohen heikko tilanne on vähentänyt lajin kalastusta merkittävästi.

Kesä on myös harjuksen kalastuskautta. Vuoksella on harjusta kohtalaisesti. Harjusta kalastetaan pääsääntöisesti perholla, mutta niitä voi myös saada lipoilla ja pienillä lusikoilla.

Harjuksen alamitta Vuoksella on 35 cm. Suurimmat Vuoksesta saadut harjukset ovat olleet yli kilon painoisia.

Myös siika on yleinen saaliskala Vuoksella. Vuoksella esiintyy todennäköisesti useita eri siikakantoja (plankton-, vaellus-, pohja – ja peledsiika). Parhaita siikapaikkoja ovat Tainionkosken voimalaitoksen alapuoli, kaupungintalon kohdalla ja McDonald’sin ranta. Siikaa voi uistella kesällä pienillä vaapuilla varsinki vesiperhojen syntymän aikaan. Samoihin aikoihin voi siikaa tavoitella myös perholla. Kesällä toimii myös perhon vetouistelua.

Kuhaa voi jigata alkukesällä niin Vuoksella kuin Saimaalla. Alueilla,  joissa on paljon kasvillisuutta, kiviä, oksia pohjassa, kannattaa panostaa dropshot-jigaukseen. Kuhanuistelun  sesonki on heinäkuussa vesien lämmetessä. Tällöin varsinkin Saimaalla kannattaa panostaa lämpimiin iltauisteluhetkiin. Kuhan alamitta on lakiin kirjattu 42 cm, mutta kalatalousalueen suositus on 45 cm.

Varsin mielenkiintoinen kokemus on heinäkuun lopulta alkusyksyyn on ravustus, sillä Vuoksella on vahva rapukanta. Ravustus sopii vaikkapa koko perheelle viikon kesälomapuuhaksi. Ensin ongitaan syötit, illalla merrat veteen, aamulla mertojen kokeminen ja viikon päätteeksi rapukekkerit. Rapujen pyynti on sallittua ravustuskaudella 21.7 – 31.10. Pyyntiin tarvitaan ravustuslupa kalastonhoitomaksun lisäksi. Rapumerrat on syytä muistaa myös desinfioida, jos ne tuo toisesta vesistöstä Vuokseen.

Loppukesästä kannattaa tavoitella myös isompaa ahventa ja isompaa haukea niin jigi- ja perhokalastaen kuin uistellen. Parhaita ahvenpaikkoja ovat Neitsytniemen, Linnankosken ja Varpasaaren lahdet. Haukea kannattaa havitella Vuoksen matalikoilta ja suvantopaikoista.

Kalastuksen vastuullisuus

Vuoksen kalakantoja hoidetaan säännöllisten istutusten lisäksi parantamalla taimenen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia kunnostamalla ja rakentamalla lisääntymis- ja poikastuotantoalueita sekä ohitusuomia. Vuoksen taimensaaliista noin 30 % on jo luonnon kalaa. Kestävän kalastuksen ja sen eettisyyden varmistamiseksi kalakantoja seurataan säännöllisesti.

Oppaita hyödyntämällä nopeammin kalan päälle

Alueella toimii useita kalastusmatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat varsin erilaisia kalastuselämyksiä kirjolohen onginnasta vetouisteluun Saimaalla, nirhakalastuksesta perhokalastukseen ja jigikalastukseen. Kalastusoppaalta saat apua niin kalapaikkojen löytämiseen kuin vinkkejä ja alueella toimiviin kalastustekniikoihin.

Ammattioppaiden palvelut sisältävät aina lain vaatimat ELY-luvat ja vakuutukset. Lisäksi heillä on ensiapukoulutus ja vuokraveneenkuljettajan tutkinto kalastajien turvallisuuden takaamiseksi. Oppaan kyytiin hyppääminen nopeuttaa kalastusalueen haltuunottoa ja onnistumisia moninkertaisesti. Sen takia hyvä resepti on varata useamman päivän reissulla ensimmäiseksi päiväksi kalastusopas ja sen jälkeen kalastaa omin neuvoin.

Muista luvat

Vuoksi kokonaisuudessaan on erityislupa-aluetta. Kalastaminen Vuoksella vaatii aina kalastonhoitomaksun (18–69-vuotiailta) lisäksi Vuoksen kalastusluvan. Vuoksella saa onkia ja pilkkiä ilman lupaa, pois lukien Mellonlahti, jossa onkiminen ja pilkkiminen sekä virvelöinti vaativat erillisen Mellonlahden kalastusluvan. Löydät luvista lisää tietoa tästä.

Myös Saimaalla tai alueen pienemmillä vesistöillä kalastavan on hyvä muistaa, että useammalla kuin yhdellä vavalla uisteluun on oltava kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan luvat ja sama pätee pyydyksiin. Heittokalastus yhdellä vavalla ja vieheellä onnistuu kalastonhoitomaksulla.

Tarkista myös rajoitukset ja alamitat

Muista tarkistaa myös vesialuekohtaiset kalastusrajoitukset. Imatran alueella on pato- ja erityislupa-alueita sekä poikkeavia rauhoitusaikoja. Myös kalaston ja varsinkin taimenen, harjuksen ja erittäin uhanalaisen järvilohen osalta on syytä olla tiedossa sallitut pyyntimitat sekä on tunnistettava kalat, jotta tietää, mitä saa ottaa ja mitkä yksilöt ovat vapautettava välittömästi.  Näet rajoitukset kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Alueella monipuolinen majoitustarjonta

Imatran alueella on varsin monipuolinen majoitustarjonta hotellitasoisesta huippumajoituksesta, perusmökkeihin. Kalareissuun lähtijän kannattaa tiedustella suoraan majoituksen tarjoajalta lähimpiä veneenlaskupaikkoja, veneen säilytyspaikkoja sekä kalastusvaatteiden – ja -välineiden kuivatusmahdollisuuksia. Näin reissusta muotoutuu mahdollisimman mukava. Tutustu majoituspalveluihin.

 

Syitä kokea kalapaikkana Imatran seutu:

• Elämykselliset kalasaaliit ja monipuolinen kalasto
• Suuret yksilöt: Hauki, ahven, jopa kuha ja taimenet sisävesien suurimpia
• Ympärivuotista kalastamista virtaavassa vedessä
• Puhtaat vedet
• Helposti ja nopeasti saavutettava kohde
• Eettinen kalastuskohde
• Mahdollisuudet monenlaisiin oheispalveluihin: Kalastusoppaat, välinevuokrapalvelut.
• Samalla reissulla voi kokea vaivattomasti upean Saimaan, unohtumattoman Vuoksen sekä lähistön pysäyttävät pienvedet

Tutustu tarkemmin täältä.