Miten valita koukkukoko?

Koukun koolla on väliä kalastuksessa. Mistä sitten tietää miten koko pitää valita ja mitä koukuissa on huomioitava? Tässä on monta näkökulmaa.

Kalastettavaan kalalajiin on koukun koolla merkitystä, liian suuri tai liian pieni koukku ei tartuta kunnolla. Osa vieheistä on hyvin tarkkoja koukun koolle ja mallille – väärä koukutus voi tuhota koko vieheen uinnin. Vieheiden malli sanelee myös paljon siitä, millainen koukun on oltava. Jos koukku jää kalan tärpätessä vieheen suojaan, ei se tartu ja toisaalta jos 2-koukkuisessa vieheessä on liian isot koukut, menevät ne pahimmillaan keskenään sekaisin heitettäessä tai uitettaessa.

Ja jotta homma ei olisi liian helppoa, on koukkukoon sisälläkin vielä vaihteluita. Koukun varren pituus vaihtelee. Tänä päivänä on lisäksi niin sanottuja oversize-koukkuja, joissa kitaleveys on selkeästi kokoaan suurempi. Koukkujen lankavahvuus vaihtelee, kärkien muoto vaihtelee suorasta kotkankynteen, on symmetrisiä ja epäsymmetrisiä ja niin edespäin. Tärkeintä on valita oikeankokoinen ja oikealla lankavahvuudella oleva koukku. Paksulankainen ja laajakitainen koukku on hyvä valita hauenkalastukseen. Kun taas esimerkiksi ahvenen vaappukalastuksessa ohutlankainen riittävän pieni koukku on toimiva vaihtoehto.

Koukkujen koot:

Koukun terävyyden voi testata painamalla koukkua kynttä vasten. Jos koukku liukuu, se on tylsä, jos se pysyy paikallaan, on se terävä.

Koukkukoon kanssa voi myös taktikoida. Varovaisella syönnillä voi niin hauelle, kuin ahvenelle yrittää tarjota pienempää viehettä, selkeästi pienemmillä koukuilla. Kalan tuntiessa vähemmän outoa pistelyä, voi se auttaa ottihaluun, eikä kala hylkää viehettä yhtä helposti. Tästä esimerkkinä 20-senttisillä haukikumeilla jääkylmän veden kevätkalastus – normaalisti käytettävän yhden 1/0 – 2/0 koukun sijaan, olemme ajoittain käyttäneet kakkosen (2) koukkukokoa tai jopa pienempää.

Eri kalastusmuotojen koukkukokoja:

• Ongintaan kannattaa yleisemmin valita (hieman lajista riippuen) yksihaarakoukku koossa 6–14
• Ahvenvaappuihin sekä muihin kovavieheisiin ja bladebaiteihin soveltuvat kolmihaarakoukut koossa 2–10 
• Kuhavaapuissa koukkukoot ovat yleisimmin kokoa 1–6 
• Haukivaapuissa käytetään useimmiten koukkukokoa 1–5/0 
• Ahvenen jigikalastuksessa soveltuu parhaiten jigistä riippuen 2 – 2/0 koon koukut, offsetina jopa 3/0-4/0
• Kuhan jigikalastuksessa suosi koukkukokoja 2/0 – 4/0
• Hauen jigikalastuksessa koot vaihtelevat 4/0–10/0, offset-koukuilla jopa 12/0-14/0
• Hauen shadikalastuksessa kolmihaarakoukut vaihtelevat vieheen koon mukaan merkittävästi, koot 2–7/0
• Haukivieheen muodon ja koon mukaan koukut 1–5/0

Yleisimmin käytetään seuraavia koukkutyyppejä:

Väkäsetön koukku on vastuullinen

Moni kokeneempi kalastaja on siirtynyt käyttämään väkäsettömiä koukkuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikista koukusta puristetaan pihdeillä väkäset alas. Markkinoille on myös tullut jonkin verran väkäsettömiä koukkuja.

Valikoiva kalastaja hakee ruokakalansa välimittaisista yksilöistä ja pienten sekä alamittaisten kalojen ohella, pyrkii vapauttamaan suurikokoiset yksilöt. Koukun irrottaminen kalasta ilman väkäsiä on huomattavasti helpompaa, nopeampaa, vahingoittaa saalista vähemmän, eikä toimenpiteeseen usein miten tarvita edes pihtejä.

Toinen olennainen syy väkäsettömiin koukkuihin on oma turvallisuus. Jos saat koukun omaan tai venekaverin nahkaan, irtoaa väkäsetön koukku vetämällä, ilman taistelua tai lääkärireissua. Väkäsettömät eivät myöskään tartu vaatteisiin, haaviin tai laukkuihin veneessä niin herkästi kuin väkäselliset.

Ja vaikka voisi nopeasti kuvitella, että iso osa kaloista karkaa väkäsettömistä koukuista, on kokemus näyttänyt, että näin ei ole. Kalat jopa tarttuvat paremmin. Väsytystilanteessa on vain erityisen tärkeää pitää siima jatkuvasti kireällä eikä antaa yhtään kalalle löysää siimaa. Saalis saadaan kyllä kelattua veneeseen samalla tavalla, oli kyseessä väkäsetön tai väkäsellinen koukku.