Luulitko tietäväsi kalapaikkasi kalastusrajoitukset?

Uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien määräykset saattavat yllättää

Toimittaja: Jari Rannisto

Tuorein vuoden 2016 kalastuslaki velvoitti kalatalousalueita tekemään vesistöilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Parin viime vuoden aikana suunnitelmat ovat valmistuneet ja ELY-keskukset ovat hyväksyneet ne. Suunnitelmia läpikäydessä on nähtävissä, että yllättävän moniin on kirjattu uusia ja laista poikkeavia rajoituksia. Kalastusrajoituksilla pyritään kestävämpään kalastukseen ja parempiin kalakantoihin aluekohtaisesti. Rajoitusten pitäisi pohjautua tutkittuun tietoon useammalta vuodelta. Yllätyksiä on varmasti tiedossa, sillä käyttö- ja hoitosuunnitelmiin perustuvia rajoituksia on jutun kirjoitushetkellä jopa 520 kappaletta voimassa. Huomaa, että osa suunnitelmiin kirjatuista rajoituksista tulee voimaan vasta ensi vuonna tai sitä seuraavana.

Muutoksia meritaimenen kalastukseen Suomenlahdella

Meritaimen kantojen tila on kehittynyt suotuisasti viimeisten vuosien aikana Itämeren alueella. Kehitykseen on useampia syitä, mutta luonnossa tapahtuvan lisääntyminen on keskiössä. Rasvaevällisten eli luonnossa syntyneiden taimenten rauhoitus on ollut vaikuttamassa kehitykseen, mutta vaellusesteiden poistaminen ja kutualueiden kunnostukset ovat myös ratkaisevassa roolissa kehityksen jatkumisen takaamiseksi.

Meritaimenen kalastusta koskevien kiristysten tavoite on vahvistaa kantoja entisestään pienentämällä kalastuskuolleisuutta. Vuodelle 2024 voimaan tulleet kiristykset koskevat Suomenlahtea. Espoon-Helsingin merialueella on tullut vuoden vaihteessa voimaan määräys, jonka mukaan meritaimenen kalastus on sallittu ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua.

Siirryttäessä Espoosta länteen tullaan Kirkkonummelta Pikkalanjoelle ulottuvalle Kirkkonummi-Siuntionjoen kalatalousalueelle, jossa kirjaus on samanlainen. Tämän kalastusalueen kohdalla kirjausta ei ole kuitenkaan vielä toimeenpantu käytäntöön.

Siirryttäessä rannikkoa länteen päin Pikkalanjoen suusta Hankoon meritaimenen pyynnissä ei ole voimassa olevia koukkurajoituksia. Raaseporissa sijaitsevassa Pohjanpitäjän lahdella Pohjasta Långviksuddeniin ulottuvalla alueella on voimassa ELY:n kalastusrajoituspäätös, jonka mukaan saaliiksi voidaan ottaa ainoastaan lohia, joiden pituus on 60–75 cm ja eväleikattuja taimenia, joiden pituus on 50–65 cm. Määräys on voimassa vuosittain ajalla 1.8–30.11.

Pääkaupungista itään siirryttäessä seuraavan on Itäsalosta Härkäpäähän ulottuva Porvoon-Sipoon kalatalousalue, josta ei löydy mainintaa meritaimenen kalastuksen kiristyksistä. Seuraava rannikolla itään Härkäpäästä Ahvenkoskenlahdelle ulottuva alue on Loviisan saariston kalatalousalue, jossa on maininnat koukkurajoituksista meritaimenen kalastuksessa. Kalastusrajoitus.fi sivustolta näitäkään rajoituksia ei vielä löydy. Ahvenkosken lahdelta Kotkaan yltävään Kymen kalatalousalueeseen meritaimenen kalastuksessa on sen sijaan käytettävä väkäsettömiä tai yhteen puristetuilla väkäsillä varustettuja koukkuja. Tällä alueella ei sen sijaan ole mainintaa koukkurajoituksista.

Kotkan itäpuolelta itärajalle ulottuvalla alueella ei ole tälle kaudelle voimassa olevia lisärajoituksia meritaimenen pyynnissä.

Pääsääntöisesti voimaan astuneet rajoitukset ovat kalastusrajoitus.fi -palvelussa ja sen kautta myös Omakala-sovelluksessa.

Järvitaimenelle uusia alamittoja suosituilla vesillä

Taimenkannat ovat järvialueilla enimmäkseen kohtuullisen huonossa kunnossa. Lisäksi kalastuskuolleisuus on suurta ja monissa vesistöissä pieniä taimenia jää merkittäviä määriä saaliiksi pienisilmäisiin verkkoihin. Useilla vesialueilla onkin tullut voimaan sekä verkon silmäkokorajoituksia että korotettuja alamittoja eväleikatuille taimenille. Myös vetouistelun vapamääriin on tullut käyttö- ja hoitosuunnitelmissa rajoituksia.

Järvitaimenta kalastavan onkin syytä tarkistaa kalastusasetuksessa määrätystä alamitasta eli 50 cm:stä poikkeavat pyyntimitat.

Käytännössä koko Päijänteen alueella on voimassa verkkokalastuksen silmäkokoja koskevia rajoituksia, jotka vaihtelevat vesistön osien ja kauden kulun mukaan. Rasvaeväleikatun taimenen alin pyyntimitta alueella on 60 cm.

Suonteella on voimassa verkkojen silmäkokorajoituksia ja lisäksi uistelussa vapamäärä on rajoitettu 6 kpl.

Puulalla rasvaeväleikattujen taimenten alin pyyntimitta on 55 cm. Kasvaneet alimmat mitat ovat linjassa verkkojen tiukentuneiden silmäkokorajoitusten kanssa.

Saarijärven ympäristössä Saarijärven reitillä Pyhäjärvellä, Summasella, Saarijärvellä, Mahlunjärvellä, Vartenjärvellä, Karankajärvellä ja Karstulan Pääjärvellä rasvaeväleikatun taimenen alin pyyntimitta on 60 cm.

Kinnulan Kivijärvessä vetouistelussa venekunnan suurin vapamäärä on rajoitettu 10 kpl. Rasvaeväleikatun taimenen alin pyyntimitta Kivijärvessä ja Heitjärvessä on 60 cm. Myös Pihtiputaan ympäristön järvissä (esim. Kolima, Alvajärvi, Muurasjärvi, Saarijärvi, Elämäjärvi) rasvaeväleikatun taimenen alin pyyntimitta on niin ikään 60 cm.

Pielisellä ja sen ympäristöön sijoittuvalla Pielisen-Karjalan kalatalousalueella on sallittua enintään yhden rasvaeväleikatun taimenen saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.

Kaikki voimassa olevat määräykset löytyvät Kalastusrajoitus.fi-palvelusta sekä lähiaikoina Omakala-sovelluksesta.

Muita poikkeuksia

Taimenen lisäksi poikkeavia määräyksiä on tullut muillekin lajeille särkikaloihin kuuluvasta toutaimesta aina maailmanlaajuisesti uhanalaiseen ankeriaaseen.

Kokemäenjoen yläosassa Kohmolan tasalta Keikyälle ulottuvalla alueella toutaimen alamitta on 50 cm. Pohjoisessa alue yltää Hämeenkyröön asti.

Pirkanmaalla on laajalti ankeriaalla poikkeava rauhoitusaika, jolloin ankeriaan kalastus on sallittu 1.5.-30.9.. Mäntyharjulla on joillain alueilla ankeriaan pyynti on sallittu jopa 1.5.-31.10.

Siian kohdalla Kristiinan kaupungista Uusikaarlepyyn alapuolelle ulottuvalla merialueella siian alamitta on 30 cm. Sisävesillä Rautalammin reitillä harjuksen alamitta on 40 cm.

Lisäksi moninpaikoin on tullut myös erilaisia ja uusia verkkokalastusrajoituksia sekä silmäkokomääräyksiä, joihin on syytä perehtyä. Toki näihin törmää helpommin verkkolupia ostaessaan.

Kuhalle rauhoituksia ja kiintiöitä eri alamittojen päälle

Tuoreen tutkimuksen mukaan vapaa-ajan kalastajat suhtautuvat pääosin myönteisesti kuhan alamitan nostamiseen. Osa kalatalousalueista onkin päätynyt ohjaamaan kuhankalastusta uusilla määräyksillä, joista osa hieman haasteellisia.

Kiintiö Helsingin ja Espoon vesialueilla

Helsingin ja Espoon vesialueilla toimiva Helsinki-Espoon kalatalousalueella kuhan saaliskiintiö on 3 kpl/vuorokausi vapaa-ajankalastajille, lukuun ottamatta verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta. Samalla alueella myös kuhan alamitta on nousemassa 45 cm, mutta vasta 01.04.2026.

Päätös on voimassa koko kalatalousalueella. Espoosta löytyy ainakin seitsemän eri järveä (mahdollisesti enemmänkin), joissa on kuhaa. Nämä Espoossa tiedossa olevat järvet ovat Bodomin järvi, Laaksolahden Pitkäjärvi, Lippajärvi, Loojärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Siikajärvi ja Velskolan Pitkäjärvi.

Helsingin alueelta ei vastaavia järviä ei ole tiedossa. Saalisrajoitukset ovat voimassa muissakin alueen vesissä, jos niistä satutaan saamaan saaliiksi kuhaa. Esimerkiksi Espoonlahdella määräys koskee vain lahden toista puolta eli Espoon vesialuetta. Kirkkonummen puoleisella alueella se ei ole voimassa. Kalastajan onkin oltava tarkkana liikkuessaan kahden kalatalousalueen reuna-alueilla, jotta ei riko määräyksiä epähuomiossa.

Lue lisää kuhan alamittamuutoksista aiemmasta Kalastajan Kanavan artikkelista.

Löydät sieltä tarkemmin eri vesialueiden kuhan alamittatietoja ja joillakin järvillä on päädytty jopa kuhan alamitan laskuun.

Jokisuurajoitusten lisäksi uusia kuturauhoituksia

Rannikkoalueilla on jokisuissa tyypillisesti verkko, troolaus ja rysäkalastuskieltoja. Tämän lisäksi rannikolta löytyy jonkin verran muitakin myös vapakalastajia koskevia kalastusrajoituksia. Rajoituksien kattavuus ja aikajaksot vaihtelevat kohteittain. Varmista kuitenkin tarkemmat määräykset ja rajoitusalueiden tarkat rajat aina kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Itäiseltä Suomenlahdelta länteen päin lähdettäessä vapakalastusta koskevia kalastuskieltoja löytyy ainakin seuraavilta alueilta uusien käyttö- ja hoitosuunnitelmien myötä:

• Loviisanlahden kalastuskielto voimassa 1.4.-15.6.: kaikki kalastus ongintaa lukuun ottamatta kielletty
• Hormnäsfjärdenin kalastuskielto voimassa 15.5.-15.6.: kaikki kalastus ongintaa lukuun ottamatta kielletty
• Pernajanlahden kalastuskielto kevät voimassa 15.5-15.6.: kaikki kalastus ongintaa lukuun ottamatta kielletty ajalla
• Pernajanlahden kalastuskielto syksy: kaikki kalastus kielletty lukuun ottamatta kalastusta katiskalla, silakkaverkolla, ongella tai pilkillä 1.9.–30.11. taimenen ja siian kutuvaelluksen turvaamiseksi. Kalastus on kuitenkin sallittua perjantaista klo 14.00 sunnuntaihin klo 14.00
• Haikkoonselän-Stensbölenselän rajoitusalue voimassa 15.5.-15.6.: kaikki kalastus kielletty lukuun ottamatta rannalta tapahtuvaa onkimista ja silakan litkausta.
• Sipoonlahden rajoitusalue voimassa 15.8. – 30.11.: kaikki kalastus kielletty 15.8.-30.11., lukuun ottamatta rannalta tapahtuvaa ongintaa ja silakan litkausta
• Helsinki-Espoon Kalatalousalueen lahtialueiden rajoitus voimassa 15.5 – 15.6: kaikki kalastus kielletty Laajalahdella, Vanhankaupunginlahdella ja Vartiokylänlahdella rannalta tapahtuvaa kalastuslain 4 § mukaista ongintaa lukuun ottamatta
• Inkoon kalastusrajoitusalueet voimassa 15.5 – 15.6; kaikki kalastus kielletty lukuun ottamatta vapakalastusta rannalta käsin ajalla 15.5.-15.6.
• Mustion-Fiskarsinjoen suualueet + joet; voimassa 1.8 – 30.11: viehekalastus ja seisovat pyydykset kielletty 1.8.-30.11. Mustionjoessa mukaan lukien Kyrksjön ja Päsarträsket ja sivupuroissa (Krabbäcken, Storängsbäcken, Bråtabäcken och Mossabäcken) ja Fiskarsinjoessa ja Brunkombäckenissä sekä jokisuualueilla 1.8.-30.11.
• Vaasan Eteläinen kaupunginlahti voimassa 20.4.-20.5.: rajoitus koskee ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta
• Vassorinlahden kalastuskielto (Korsholm) voimassa 1.6-25.6.: rajoitus koskee pilkintää ja viehekalastusta
• Uusikarlepyy/ Korsörsfjärden ja Bonäsfjärden voimassa 1.2.-28.2.: pilkintäkielto

Juttu jatkuu kuvan jälkeen…

Sekä sisämaasta muutama esimerkki:

• Vanajavedellä Kuhanselällä ja Lusinselällä kuhan kuturauhoitus 15.5.-15.6 vuosina 2022-2027: kaikki kalastus rannalta tai laiturilta tapahtuvaa ongintaa lukuun ottamatta on kielletty. Alue merkitään järvelle rauhoituksen ajaksi.
• Konnivedellä kuhan kuturauhoitus voimassa 20.5.–30.6.: kaikki kalastus on kielletty lukuun ottamatta rannalta ja laiturilta tapahtuvaa ongintaa.
• Lopen Kesijärvellä on kuhan kutualueen rauhoitus 1.4.-30.6. koskien onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta on eteläpäässä sekä koko järveä koskeva verkkokalastuskielto läpi vuoden.
• Lohjanjärvellä Pappilanselällä ja Ristiselällä sekä Savikarin matalikolla on 1.5.-31.5. kuhankuturauhoituksen takia on kaikki kalastus ongintaa ja rannalta käsin tapahtuvaa viehekalastusta lukuun ottamatta kielletty.
• Lahden Vesijärvellä on kuhankutualuerauhoituksen takia kalastuskieltoalueita, joilla kaikki kalastus on kielletty 1.4.–10.6. välisenä aikana. Poikkeuksen kalastuskieltoon tekevät jään päältä tapahtuva katiskapyynti ja pilkkiminen, sekä mato-onginta.
• Tampereen Pyhäjärvellä on muutama erillinen kalastuskielto erilaisin kieltoajoin: Nokian Luodonsaaren ympäristö vuotuinen kalastuskieltoaika 1.5.-20.6. kun taas Lempäälän Hahkalanvuolle vuotuinen kalastuskieltoaika on 1.1.-20.6.
• Myös Pohjois-Päijänteellä Luhangan alueella on alueita, joilla kaikenlainen kalastus (pl. onkiminen, pilkkiminen ja katiskapyynti) on kielletty vuosittain 1.5.-30.6 välisenä aikana.

Tarkista rajoitukset ja mittaa kala

Kalastajan velvollisuus on tarkistaa aina ennen kalaan lähtemistä kalastusrajoitukset. Mikäli kalastuksenvalvoja törmää kalastajaan alamittaisen tai rauhoitetun kalan kanssa tai kalastaja kalastaa rauhoitusalueella, on kalastajalle tiedossa sakkoa ja pahimmillaan usean sadan, jopa tuhannen euron korvausarvon. Kaikki rajoitukset näkee kalastusrajoitus.fi-palvelusta, heti kun ne ovat lainvoimaisia ja ne on keritty syöttämään järjestelmään. Lähiaikoina kalastusrajoitustiedot pitäisi näkyä myös kokonaisuudessaan Omakala-sovelluksesta.

Lue lisää kalastusrajoituksista.

Nykyjärjestelmä vaatii melkein, että kalastajalla on aina mitta matkassaan. Vaihtoehtoja kalan mittaamiseen on monia rulla- ja ompelumitasta, erilaisiin mittausalustoihin ja veneeseen kiinnitettäviin UV:ta kestäviin mittatarroihin (linkin takaa voit tilata Kalastajan Kanavan mittatarran).