Lohen kaupallisen kalastuksen rajoituksiin muutoksia?

Itämeren lohikantojen huolestuttavan heikentymisen vuoksi lohen kalastuspainetta on tarpeen vähentää. Täten lohen kaupallisen kalastuksen rajoituksiin on kaavailtu muutoksia maa- ja metsätalousministeriössä ja säädökset ovat nyt lausuntokierroksella. Kaupalliseen kalastukseen ehdotetuilla säätelytoimilla pyritään suojelemaan erityisesti suurikokoisia lohia, jotka ovat arvokkaita kantojen lisääntymiselle ja monimuotoisuudelle. Toisaalta samalla pyritään huolehtimaan kaupallisten kalastajien riittävistä toimintaedellytyksistä. 

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle säätelykokonaisuuden, jonka mukaisesti valtioneuvoston asetuksilla säädeltäisiin lohen kaupallista kalastusta Itämeren pääaltaalla, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella sekä Tornionjoen edustan merialueella ja jokialueilla. Säätelyllä pyritään varmistamaan kalastuksen pysyvän kestävällä pohjalla ja edistämään luonnonlohikantojen monimuotoisuutta  sekä lohikantojen vahvistumista.

Aiempien vuosien huolestuttavan heikon lohennousun ennakoidaan jatkuvan Tornionjoella myös tänä vuonna. Lohen kalastuspainetta on tarpeen vähentää sekä joella että merellä. Tornionjoen osalta on Ruotsin kanssa jo sovittu ja tiedotettu merkittävistä rajoituksista kalastuskaudelle 2025.

Rajoituksia suunnitteilla kalastusaikaan sekä pyydysten ja saaliin määrään

Vuonna 2025 kaupallisten kalastajien lohenkalastusta isorysillä rajoitettaisiin siten, että alkukauden tehollista kalastusaikaa vähennettäisiin 1–2 viikkoa aiemmasta avaamalla kalastus asteittain säätelyvyöhykkeittäin 5. kesäkuuta lähtien. Näin varmistettaisiin, että aikaisin vaeltaviin arvokkaisiin suuriin naaraskaloihin kohdistuisi aiempaa vähemmän pyyntiä.

Muutokset perustuisivat edelleen asteittain lisääntyvään pyydysmäärään siten, että kalastuksen alkuvaiheessa kalastaja saisi käyttää vain yhtä isorysää. Kemi-, Oulu- ja Iijokien edustojen terminaalikalastusalueilla saisi pyynnin aloittaa kahdella isorysällä, koska saalis koostuu paljolti istutetusta lohesta.

Pyydysmäärien lisäksi rajoitettaisiin kaikilla alueilla saalismäärää siten, että kaupallinen kalastaja saisi alkukaudella pyytää enintään 20 prosenttia (aiemmin 25 prosenttia) hänen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstään. Tämä varmistaisi yhdessä saaliin merkinnän kanssa, että alkukauden saalis pysyy riittävän alhaisella tasolla.

Myös jokialueilla harjoitettavaa lohen kaupallista kalastusta rajoitettaisiin. Kaupallisille kalastajille annettaisiin saalislohien merkintään käytettäviä lohimerkkejä enintään heidän edellisen vuoden lohisaalistaan vastaava määrä. Tornionjoella lohen kaupallista kalastusta rajoitettaisiin kalastajakohtaisesti enintään kahteen loheen vuodessa, jotta joelle ei muodostuisi laajamittaista kaupallista kalastusta.

Lisäksi ehdotetaan, että lohien merkintätapaa tarkennettaisiin niin, että merkki olisi pujotettava ja kiinnitettävä lohen suun ja kiduskannen ympäri siten, ettei sen käyttö uudestaan olisi mahdollista. Merkistä poistettaisiin lisäksi kaupallisen kalastajan nimi, koska merkissä myös oleva kalastajan rekisteritunnus riittää viranomaisten tunnistustarpeisiin.

Kaupallisesti merkittävä juhannussesonki olisi hyödynnettävissä

Ministeriö mainitsee tiedotteessaan: ”Kalastuselinkeinon kannalta muutokset merkitsisivät valitettavaa toimintaedellytysten heikkenemistä. Kaupalliset kalastajat pääsisivät kuitenkin koko merialueella edelleen myymään tuoretta lohta juhannusmarkkinoille, jolloin lohen hinta on korkea. Kaupalliset kalastajat pystyvät arvion mukaan hyödyntämään pääosin Suomen huomattavasti pienentyneen noin 9 000 lohen kiintiön, vaikka kalastus ajoittuisi ehdotuksen mukaisesti aiempaa myöhempään ajankohtaan.”

Lohikantojen tilanteen vakavuuden takia lohenkalastusta ehdotetaan säädeltäväksi yhdeksi vuodeksi kerrallaan, ja säätelyn tarve arvioitaisiin myös ensi vuonna parhaan tieteellisen tiedon pohjalta.

Linkit:
Lausuntopyyntömateriaalit