Uusi vuosi tuo muutoksia kalastajille

Vuosi 2024 tuo kalastajille jonkin verran lakimuutoksia. Kalastohoitomaksun yläikäraja nousee, eläinten hyvinvointilain pykälät näkyvät kalastuslain päivityksessä ja uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien saamisesta on ilmoitettava. Viimeisin tarkentuu vasta keväällä asetuksen myötä, muut kohdat astuvat voimaan jo ensi viikon alussa vuoden vaihtuessa.

Toimittajat: Jari Rannisto & Anne-Maarit Sepling

Kalastonhoitomaksun yläikäraja nousee

Eduskunta päätti joulukuussa nostaa kalastonhoitomaksun yläikärajaa vuoden 2024 alussa nykyisestä 64 vuodesta 69 vuoteen. Uuden vuoden alusta alkaen 18–69-vuotiaat maksavat kalastonhoitomaksun, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Kuluvana vuonna eli 2023 jo 65-vuotta täyttäneiden ei kuitenkaan tarvitse uudelleen alkaa maksaa maksua, josta heidät on jo vapautettu. Toisin sanoen vuonna 1958 syntyneiden EI tarvitse maksaa, mutta 1959 syntyneet ja nuoremmat maksavat, siihen päivään asti, kunnes täyttävät 70 vuotta. Alle 18-vuotiaat jatkossakin ovat vapautettuja kalastonhoitomaksusta.

 

Lue uutinen yläikärajan nostosta

Senioreiden kalastonhoitomaksu kerää kritiikkiä

Miksi kalastonhoitomaksun yläikärajaa halutaan nostaa?

Eläinten hyvinvointilain vaikutukset kalastuslakiin

Eläinsuojelulaki päivitettiin keväällä 2023 ja samalla vaihtui sen nimi eläinten hyvinvointilaiksi. Kyseinen laki astuu voimaan vuoden 2024 alussa. Lain kaloihin ja kalastukseen vaikuttavat asiat kirjattiin osaksi kalastuslakia siten, että myös nämä astuvat voimaan 1.1.2024. Mitä vaikutuksia sitten näillä pykälillä on kalastukseen?

Elävän täkykalan kielto

Ensimmäinen ja hyvin selkeä asia on elävän täkykalan käytön kielto. Tältä osin muutos koskettaa varsin harvaa kalastajaa, koska yleiseurooppalainen kehitys on vienyt tähän suuntaan jo vuosia. Suomi on yksi viimeisiä maita kieltää elävän täkykalan käyttö. Vuoden alussa tämä eettisesti arveluttava tapa jää pois sallituiden kalastustapojen listalta.

Saaliskala on lopetettava nopeasti ja kivuttomasti

Toinen selkeä asia liittyy saaliin käsittelyyn. Lain mukaan saaliiksi otettava kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Tämä koskee niin täyksi pyydettäviä kaloja kuin ruokakaloja tai pilkkikilpailukaloja. Kaloja on kuitenkin pyynnin yhteydessä mahdollista säilyttää sumpussa ennen lopettamista tai vapauttamista. Säilyttämisenkin tulisi olla tilapäistä ja kala tulisi lopettaa pykälässä säädetyn mukaisesti, ellei sitä vapauteta.

Saaliin lopettamista voidaan kuitenkin lykätä olosuhteissa, jossa sen ei katsota olevan turvallista tuulen tai merenkäynnin takia. Jos kova tuuli on työntämässä venettä rantakalliolle, lopettamista voidaan lykätä niin kauan, että olosuhteet ovat turvalliset.

Lopetusvelvollisuus ei koske suurta saalismäärää

Muikku- tai silakkaverkoilla lain vaatimusta lopettaa välittömästi ja kivuttomasti ei voida toteuttaa, joten lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Se ei kuitenkaan tarkoita kilpapilkkijöitä vaan esimerkiksi sellaisia pyydyksiä, joissa saalista tulee yhdellä kokemiskerralla paljon, kuten troolilla, nuotalla tai rysällä. Täyteen silakoita tai muikkuja uinut verkkokin voidaan katsoa tällaiseksi. Oleellista siis on, että saaliin määrä kerralla tekee välittömän lopettamisen haastavaksi tai mahdottomaksi.

Vapautettavaa kalaa on kohdeltava varoen

Moni taho on tulkinnut kalastuslain päivityksessä mainittavaa ”saaliiksi otettava kala on lopetettava välittömästi” siten, että kaloja EI saisi enää vapauttaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kalastuslaissa on yhä 58§:ssä otsikko kalan vapauttamisesta ja niistä tilanteista, jolloin laki vaatii kalan vapauttamista:

Pyyntimittojen vastainen kala on välittömästi laskettava takaisin veteen, ellei Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu:

• rauhoitus- tai kieltoaikana (esim. lohikalojen jokirauhoituksen aikana)
• kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyksellä
• kielletyllä kalastustavalla tai pyyntimenetelmällä (esim. virtavedessä pilkkimällä).

Kyseisen pykälän loppuun on nyt eläinten hyvinvointilain myötä lisäksi lisätty maininta: ”Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen.”

Jotta vapautettava kala olisi mahdollisimman elinkelpoinen, kalan koskettelu ja kuivillaoloaika on minimoitava.

Jos kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. Selkeitä kalan todennäköiseen menehtymiseen johtavia ennusmerkkejä ovat suuri verenvuoto ja kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa. Harva kalastaja on kuitenkaan kalabiologi, joten päätelmissä kannattaa olla varovainen. Esimerkiksi tutkimusten mukaan paljonkin vuotava suurhauki voi selvitä hyvin kylmän veden aikaan. Sen sijaan kuhan verenvuoto tarkoittaa kalan loppua lähes aina. Kylmän veden aikaan kalan selviytyminen on aina todennäköisempää, kuin kesähelteellä.

Jos on odotettavissa, että kala menehtyy pian vapauttamisen jälkeen, kannattaa kala yleensä ottaa ruuaksi ellei se ole alamittainen tai rauhoitettu. Siinä tilanteessa kala on lopetettava ja siitä huolimatta laskettava takaisin veteen. Alamittaisen tai rauhoitetun kalan ruuaksi ottaminen EI ole sallittua siinäkään tapauksessa, että se on kuolettavasti vahingoittunut.

Aika näyttää, miten lakia tulkitaan

Lain päivityksistä ensimmäiset kohdat kuten elävän täkykalan kielto ja kalan lopetus välittömästi, ovat varsin selkeitä. Avoimia tulkintoja syntyy sen sijaan vapautettavan kalan käsittelystä. Tarkennuksia aiheeseen kysyttiin Maa- ja metsätalousministeriöstä.

MMM:n erityisasiantuntija Roni Selén totesi tiedusteluun, että laki ei suoraan ota kantaa näihin tilanteisiin. Kalojen vapauttamista koskevan 58§ mukaan takaisin veteen laskettavaa kalaa olisi käsiteltävä mahdollisimman varovasti, jotta kalalle ei aiheutuisi tarpeetonta kipua ja kärsimystä, ja että sen elinkelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä veteen laskemisen jälkeen. Takaisin veteen laskettavan kalan hyvään käsittelyyn kuuluu muun muassa kalan koskettelun ja kuivilla oloajan minimointi, kalan varovainen ja nopea irrottaminen koukusta tai verkosta, sekä varoen veteen palauttaminen.

Vaikka laki ei anna suoria ohjeita on siitä helposti tulkittavissa oikea käsittelytapa. Esimerkiksi uhanalaisten, rauhoitettujen, rasvaevällisten taimenien tai järvilohien kuvaaminen kalastajan käsissä ei missään muodoissa noudata lain kirjainta. Lohikalat ovat varsin herkkiä käsittelylle ja vapautettavan kalan elinkelpoisuus heikkenee turhalla käsittelyllä. Näiden kalojen osalta paras tapa on tarvittaessa haavita kala, pitää haavi ja kala vedessä, irrottaa pihdeillä koukut ja lopulta kalan vapautus suoraan haavista kalaan käsillä koskematta. Pienimpiä kaloja ei tarvitse edes haavita, koukut voi irrottaa pihdeillä laidan yli kurkottamalla suoraan vedessä.

Kalastajien onkin syytä varautua viimeistään vuoden 2024 kalareissuihin hyvän kumihavashaavin kera ja tunnistamaan oikein rauhoitetut ja uhanalaiset kalat. Näin vapautettavaa kalaa ei tarvitse nostaa veneeseen kuin pakon sanelemana. Katiskasta tai verkosta pois päästettävät kalat on yhtä lailla pyrittävä vapauttamaan siten, ettei niiden kuivilla olo aika veny minuuteiksi.

Kalan mittaaminen ja kuvaaminen

Entä miten toimia jos kyseessä on ennätyskala? Kalastajan Kanavan Jyri Kuusisalo toteaa: ”Vuoden alussa on syytä käydä hankkimassa joka kalastajatalouteen kunnollinen haavi, jos sellaista ei vielä ole. Laissa mainittu varoen käsittely ei nimittäin tarkoita missään tilanteessa kalan pyörittelyä veneen lattialla.” Mutta miten sitten kalastusalan ammattilainen aikoo itse toimia?

1. Koukkujen väkäset litistetään ennen kalastusta
2. Ennätyskala haavitaan silikoni- tai kumihavas haaviin.
3. Haavin pesä kalan kera jätetään veneen ulkopuolelle veteen.
4. Koukut irrotetaan varoen kalasta pihdeillä, yksi koukun haara kerrallaan.
5. Kala punnitaan haavin kera nostamalla haavia vain hieman vedestä (haavin painon saa selville, kun kala on vapautettu)
6. Jos kalan pituusmitta on saatava, kastellaan mitta-alusta vedessä ja nostetaan kala kahdella kädellä mittalaudalle suoraan haavista ja lasketaan takaisin haaviin rauhallisesti, mutta nopeasti.
7. Samalla kun kala käy mitalla, voi kalasta ottaa nopeasti kuvan.
8. Kala vapautetaan suoraan haavista

Kalastuskilpailut harmaalla alueella?

Suomi on kalastuskilpailujen luvattu maa. Kalastuskilpailujen osalta kalastuslain päivityksen jälkeen liikutaan osittain harmaalla alueella. Järjestäjien vähintään olisi syytä ohjeistaa kilpailijat kalojen oikeasta käsittelystä laissa määrätyn kuivilla oloajan ja käsittelyn minimoimiseksi. Myös vaatimus kalaystävällisten haavien käytöstä vapautettavien kalojen käsittelyssä pitäisi aina kuulua kisajärjestäjien ohjeistukseen. Kalojen oikealla käsittelyllä voidaan varmistaa vapautettavien kalojen elinkelpoisuus. Toisaalta punnituskilpailuissa pitäisi pitää huolta siitä, että kalat lopetetaan välittömästi tai tainnutetaan ja verestetään lain kirjaimen mukaan.

Tärkeää on myös muistaa, että fyysisten kilpailujen lisäksi Suomessa on paljon ns. Open-tyylisiä kilpailuita, lehtikilpailuja sekä YouTuben kilpailuformaatteja. Myös näiden säännöissä on jatkossa huomioitava kyseinen lakipykälä.

Kalastuksenvalvonnan näkökulmasta kalan käsittelyn neuvonnan merkitys korostuu

Kalastuksenvalvojia kouluttavan Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen toteaa: ”Kalastuksenvalvonnan näkökulmasta suurin käytännön muutos liittyy siihen, että kalojen käsittelyä koskevat asiat ovat eläinsuojelulain sijaan kirjattuina nyt kalastuslakiin. Näin ne tulevat kalastuksenvalvojan työkenttään.” Hän jatkaa: ”Tavallisen kalastajan näkökulmasta muutokset eivät ole suuria. Saalista on pitänyt jo aiemminkin kohdella varovasti, tarpeetonta kipua ja kärsimystä tuottamatta.”

Lue aiempi uutinen eläinten hyvinvointilaista.

Uhanalaisten kalojen ilmoitusvelvollisuus

Kolmas kokonaisuus kalastuslain päivityksessä on vapaa-ajankalastajien ilmoitusvelvollisuus uhanalaisten ja vaarantuneiden kalalajien saaliista. Ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät asiat on kirjattu jo päivitettyyn kalastuslakiin pykälään 62, mutta asiaa säätelevä asetus ei ole valmistunut aikataulussa. Ilmoitusvelvollisuus realistoituu, kun asetus on hyväksytty. Ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan 1.1.2025. Lue tarkemmin tästä.

Mitä saaliin ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa?

Kaikista kalastajan saamista uhanalaisista tai vaarantuneista kalalajeista eli oletettavasti lohi, taimen, järvilohi, Vuoksen vesistön nieriä ja ankerias, pitää ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle joko verkkosivujen tai Omakala-sovelluksen kautta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vieraslajeja kuten aurinkoahven ja kyttyrälohi. Omakala on OmaRiistan kaltainen kännykkäsovellus.

Saalisilmoitus koskee kaikkia yli 16-vuotiaita kalastajia ja myös kalastusmatkailuyrittäjien ja -oppaiden asiakkaita. Ilmoitus on tehtävä kaikista saaduista kaloista – alamittaisista, vapautetuista ja ruuaksi otetuista. Luonnonvarakeskukselle tehtävä ilmoitus on myös tehtävä määräajassa. Laissa todetaan myös ”kalastajan on tehtävä saalisilmoitus saaliiksi saadusta kalasta, käytetystä kalastusvälineestä ja pyyntialueesta, jos se on tarpeen kyseisen lajin tai kannan kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi sekä järjestämiseksi tai luontaisen elinkierron varmistamiseksi tai vieraslajin seurannan järjestämiseksi.” Näiden asioiden osalta tarkennuksia odotetaan asetukseen.

Ilmoitusvelvollisuudella parempia päätöksiä ja vähemmän turhia rajoituksia

Ilmoitusvelvollisuus juontaa juurensa siihen, ettei nykyisellään saada riittävästi tietoa uhanalaisista ja heikentyneistä kalakannoista kalastuksen säätelemisen ja kalakantojen hoidon perustaksi. Tavoitteena onkin, että kalastussäännökset perustuisivat paremmin tutkittuun tietoon olemassa olevan kalastuslain tavoitteen mukaisesti. Tiedon avulla kalastusrajoituksia voitaisiin kohdistaa tarkemmin, oikea-aikaisemmin ja myös päästä eroon rajoituksista, jotka eivät ole tarpeen.

Lue miten Omakala-sovellus toimii ja mitä hyötyjä siitä on kalastajalle

Perehdy kalastuslakiin