Kuhankalastaja, tarkista pyyntimitat

Suomessa kuhan lakisääteinen alamitta on 42 senttimetriä, jota lyhyemmät kalat on vapautettava elävänä tai kuolleena. Nyt kuitenkin monella vesistöllä mittoihin on tulossa tai jo tullut muutoksia. Kalastusrajoituksilla pyritään kestävämpään kalastukseen ja parempiin kalakantoihin. Rajoitukset pohjautuvat tutkimustietoon ja  testikalastuksiin useammalta vuodelta. Mistä kyse ja mitä sinun on syytä tietää?

Vuonna 2016 voimaan astunut Kalastuslaki velvoitti kalatalousalueita tekemään alueensa vesistöille käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Nyt nämä suunnitelmat ovat valmistuneet ja ELY-keskukset ovat niitä hyväksyneet. Suunnitelmia läpikäydessä on nähtävissä, että yllättävän monin paikoin kuhalle on kirjattu poikkeavia pyyntimittoja vesistökohtaisesti.

Pyyntimitalla tarkoitetaan, minkä kokoista kalaa saa ottaa ruuaksi. Se voidaan määrätä pelkällä alamitalla, mutta yhtälailla se voi tarkoittaa ylämittaa, jolloin tiettyä ylämittaa isommat kalat on vapautettava. Ylämittaa haettiin kuhille ainakin Kuortaneenjärvelle käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus kuitenkin muutti päätöksessä ylämitan suositukseksi. Järvellä alamitta säilyi lakisääteisessä, mutta kuhalle, hauelle ja ahvenelle kirjattiin vapaaehtoinen ylämittasuositus: hauki 90 cm, kuha 70 cm ja ahven 30 cm.

Usealla vesistöllä alamitta noussut

Nopealla kalastusrajoitus.fi-palvelun läpikäynnillä selviää, että kuhan alamitta on noussut 42 senttimetristä 45 senttiin varsin monella vesialueella.

Ainakin seuraavilla vesistöillä kuhan alamitta on nykyään 45 senttimetriä: Oulujärvi, Suontee, Joutsjärvi, Rautalammin reitti, Kymen kalatalousalueen vesistöissä kuten Kymijoessa ja sen järvissä, Kuhmon Lentua, Ontojärvi, Lentiira, Änättijärvi sekä pienemmät järvet, Sotkamon ympäristön järvet, Juojärven ja Rikkaveden ympäristö, Lappeenrannan Kivijärvi sekä Kouvolan sekä Iitin pohjoispuoliset pikkujärvet ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristössä Viralanjärven ja Lepaansalmen välinen vesialue.

Pielisen ympäristössä alamitta laski

Pielisen-Karjalan kalatalousalueella Lieksanjoen alaosa, Pielinen, Kuokkastenjärvi, Nurmesjärvi, Lautiainen, Rukavesi ja Viekijärvi kuhan alin pyyntimitta on laskettu 40 cm. Lieksanjoen alaosassa kuhan poikkeavaa pyyntimittaa koskevaan alueeseen kuuluu myös Riikolanlampi, ja alue ulottuu Pieliseltä ylävirtaan Lieksanjoen vanhan uoman ja kalateiden yhteydessä olevaan kieltoalueeseen asti.

Myös muutamilla yksittäisillä muilla järvillä Suomessa on lakisääteistä 42 sentin pyyntimittaa pienempi alamitta. Näitä on mm. Kyrösjärvellä sekä Urjalan Rutajärvellä.

Vesijärvellä eri alamittoja kuhalle

Salpausselän kalatalousalueen hallinnoimalla Lahden Vesijärvellä on päädytty jopa useaan eri alamittaan kuhalle, riippuen siitä millä alueella kalastetaan. Kalastusrajoitus.fi-palvelu kertoo, että Vesijärven pohjoisosassa kuhan alamitta nostettiin 42 senttimetristä 45 senttimetriin ja Vesijärven eteläosassa sekä valtaosassa Nastolan järviä jopa 50 senttimetriin. Alueiden raja kulkee kulkee Siikasalmessa.

Saimaalla ei muutoksia

Saimaan vesistöissä näyttää kuhan lakisääteinen alamitta säilyneen samoin kuin Simpelejärvellä ja Karjalan Pyhäjärvellä.

Tarkista rajoitukset ja mittaa kala

Kalastajan velvollisuus on tarkistaa aina ennen kalaan lähtemistä kalastusrajoitukset. Mikäli kalastuksenvalvoja löytää kalastajan alamittaisen kalan kanssa kalapaikalta, on kalastajalle tiedossa sakkoa. Kaikki poikkeavat pyyntimitat näkee kalastusrajoitus.fi-palvelusta, heti kun ne ovat lainvoimaisia ja ne on keritty syöttämään järjestelmään. Lue lisää kalastusrajoituksista.

Kalastajalla on myös syytä olla mitta matkassa, kun kalastaa kuhaa. Vaihtoehtoja kalan mittaamiseen on monia rulla- ja ompelumitasta, erilaisiin mittausalustoihin ja veneeseen kiinnitettäviin UV:ta kestäviin mittatarroihin.

Kirjoittaja: Anne-Maarit Sepling