Itämeren yleistyvä kolmipiikki taannuttaa Ruotsin hauki- ja ahvenkantoja

Onko Suomessa syytä huoleen?

Toimittaja Jari Rannisto

Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) on 4-7 cm pitkä kala, jolla on nimensä mukaisesti kolme terävää piikkiä selässään. Se elää muun muassa Juutinraumassa ja Itämerellä. Sitä tavataan myös joissakin Lapin järvissä. Kolmipiikki (ruots. storspigg) on noussut viime aikoina naapurimaassamme puheenaiheeksi, kun sen voimakas lisääntyminen on yhdistetty taantuviin ahven- ja haukikantoihin.

Pienikokoisena ja hitaana uimarina kolmipiikki on otollinen saaliskala monille pedoille. Lohi, meritaimen ja ahven hyödyntävät tätä rasvaista pikkukalaa säännöllisesti. Itse olen Ahvenanmaalla tavannut haukia, jotka ovat veneen vieressä sylkeneet nielemiään kolmipiikkejä. Kolmipiikin tiedetään olevan joillakin alueilla tärkeässä roolissa ahvenen ravintolähteenä.

Kolmipiikki lisääntynyt rajusti

Kolmipiikin määrä on lisääntynyt Ruotsin rannikolla. Lisääntyminen on ollut niin nopeaa, että puhutaan jopa räjähdyksestä. Syytä ei varmuudella tiedetä, mutta syiksi on mainittu ilmaston lämpenemistä, rehevöitymistä ja silakkakantojen taantumisesta. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka pätevät myös Suomen rannikolla.

Kolmipiikit kuuluvat ahventen ruokalistalle, mutta toisaalta ne syövät sekä ahvenen että hauen mätiä ja näiden lajien pieniä poikasia. Tämä on ruotsalaisten tutkijoiden mukaan mekanismi, jolla kolmipiikit ovat onnistuneet valloittamaan lahtia pienentäen samalla niitä hyödyntävien petokalojen määrää. Lahdet ja fladat, joista ahvenet ja hauet puuttuvat tai niiden kannat ovat vähäisiä, ovat olleet erityisen suotuisia kolmipiikeille. Kolmipiikin katsotaan myös pahentavan rehevöitymistä, koska se käyttää ravinnokseen myös pieneläimiä, jotka syövät leviä.

Ilmiö ei ole Ruotsissa uusi. Jo vuonna 2019 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kolmipiikkiä oli kartoituksissa tavattu Itämereltä ennätyksellisen paljon. Myös aiemmin 2001-2014 kolmipiikkien määrä lisääntyi voimakkaasti avomerellä. Sen arvioitiin muodostavan jopa 10 % avomeren biomassasta. Samassa yhteydessä sen katsottiin kilpailevan näillä alueilla ravinnosta silakan ja kilohailin kanssa. Toinen mielenkiintoinen havainto näissä tutkimuksissa oli kolmipiikkikantojen olevan avomerelläkin runsaimmillaan siellä, missä petokaloja eli tässä tapauksessa turskia oli vähiten.

Ruotsissa on tehty 500 matalalla lahtialueella koekalastuksia lähes 40 vuoden ajan paljastaen muutoksen. Kolmipiikit ovat vallanneet aiemmin ahventen ja haukien hallitsemia alueita. Tutkijat kutsuvat muutosta mittasuhteiltaan isoksi ja se näyttää edenneen ulkosaaristosta sisälahtiin. Alueilla, joissa on lähekkäin useampia lahtia, näyttäisi ruotsalaisten tutkijoiden mukaan vallitsevan naapurisopu. Ahvenet ja hauet vaeltavat lahtien välillä ja pitävät kolmipiikkikantaa kurissa. Ilmiötä heikentävät kuitenkin mahdolliset runsaat hylje- ja merimetsokannat. Tähän lääkkeeksi ruotsalaistutkijat esittävät silakankalastuksen vähentämistä, jolloin hylkeiden ja merimetsojen saalistus suuntautuisi petokalojen sijaan enemmän silakkaan.

Yhtymäkohtia Suomeen?

Ahven on vähentynyt Suomessakin ulkosaaristossa. Monin paikoin se voidaan katsoa lähes hävinneen sieltä. Myös haukikannoissa on tapahtunut taantumista myös niillä alueilla, joissa vapaa-ajan kalastuksen tuoma paine on vähäistä.

Puhelinsoitto Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sanna Kuninkaalle paljastaa, että ruotsalaisten tutkimustulokset on huomioitu täälläkin. Tilannetta ei meillä pidetä yhtä pahana, mutta ruotsalaisten tutkimuksia seurataan. Tällä hetkellä Lukella ei ole meneillään yhtään asiaan liittyvää selvitystä, mutta muiden tutkimusten yhteydessä myös kolmipiikkikannat ovat seurannan alla.

Kalatalousalueiden nykyisissä hoito- ja käyttösuunnitelmissa on mainintoja merimetsoista ja niiden kannan kasvun rajoittamisesta. Ruotsalaisten tutkijoiden tulokset antavat viitteitä, että niin merimetsojen kuin kolmipiikkien aiheuttamia muutoksia kalakannoissa lienee syytä seurata.

Muun muassa Yle on uutisoinut jo vuonna 2020 kolmipiikin levinneisyyden ja määrän rajusta kasvusta Itämerellä. Lue juttu.