Kirjolohen kalapaikat

Kaupallinen yhteistyö: Karttaselain

Toimittaja: Jari Rannisto

Kirjolohi on suosittu istuta ja ongi -lampien kalastuskohde. Tällä kertaa kalapaikkavinkeissä perehdytään kirjolohen olinsijoihin niin talvella kuin avovesiaikaan. Lue millaisista paikoista toimittaja Jari Rannisto lähtee etsimään kirjolohta eri vuodenaikoina ja mitkä muut asiat vaikuttavat kirjolohen kalapaikkoihin.

Tämä Tyynenmereen lohiin kuuluva kala ei pysty meidän vesissämme lisääntymään, jonka takia se on hyvä istutuskala pienvesiin. Toinen kirjolohen vahvuus on sen hyvä saatavuus. Kalaa kasvatetaan suoraan myytäväksi ruokakaupoissa ja ravintoloiden ruokalistoille sekä istutettavaksi. Istuta ja ongi -vesillä kirjolohi on pitkälti syrjäyttänyt taimenen ja nieriän edullisemman hintansa takia. Kirjolohta kutsutaan ajoittain virheellisesti loheksi. Kirjolohen kutsumanimi on kirre, ei siis lohi.

Kirjolohipaikat erityiskalastuskohteita

Kirjolohi on kunnioitettava vastus siiman päässä. Kala on nopealiikkeinen kylmässäkin vedessä. Tärppi on yleensä varsin raju ja isomman kirren väsyttely vaatii jo hieman vaivaa, joten kala on varsin elämyksellinen kalastajalle.

Kirjolohta siiman päähänsä haluavan pitää ensimmäiseksi etsiä sopiva kohde. Istuta ja ongi -paikat ovat erityiskalastuskohteita, joihin vaaditaan vesialueen omistajan kalastuslupa kalastonhoitomaksun lisäksi. Metsähallituksella on tarjolla lampia, joihin tehdään säännöllisiä kirjolohi-istutuksia. Myös muilla toimijoilla on vastaavia kalapaikkoja ympäri Suomea. 100 kilometrin säteellä löytyy varmasti lähes jokaiselle ainakin yksi kohde kirjolohen kalastukseen. Paikat löytyvät parhaiten googlaamalla sanoilla: kirjolohi lampi, kirjolohen kalastuspaikka, jne. sekä katsomalla Metsähallituksen kohteet.

Mistä kalan löytää vesistöstä?

Kirjolohi on elänyt koko istuttamista kestäneen elämänsä kasvatusaltaissa. Se ei ole heti istutuksen jälkeen erityisen arka. Mitä pidempään kirjolohi ehtii totutella uuteen ympäristöön, sitä aremmaksi se tulee. Tämä näkyy siinä, mistä kirjolohen tavoittaa. Heti istutuksen jälkeen kirjolohet liikkuvat paljon aivan istutuspaikan tuntumassa. Myöhemmin kirret hajaantuvat pitkin istutusvesistöä. Varmimmat paikat ovat 1-3 metrin syvyisiä vyöhykkeitä rantojen ja saarien edustoilla. Mahdolliset heinikot ja kasvuston reunat houkuttelevat kirjolohia. Näiltä alueilta löytyy myös luonnonravintoa kirjolohien opittua syömään sitä.

Pilkillä

Vesistön syvemmillä alueilla pilkitään yleensä vähemmän. Kuitenkin myös syvänteiden päältä voi kirjolohia tavoittaa. Kun istutuksista on kulunut pidempään, kirjolohet liikkuvat näilläkin alueilla. Jos matalammat alueet tuntuvat täysin kuolleilta, syvänteen päälliset kannattaa tarkistaa vähintäänkin pikaisesti. Pilkkiä ei kuitenkaan upoteta pohjaan vaan tuloksellisinta on usein pilkkiä joko aivan jään alta tai ainakin kohtuullisen läheltä jäätä.

Avovesiltä

Avovesikaudella veden lämpötila vaikuttaa paljon kirjolohen oleskelualueisiin. Jäiden lähdön jälkeen kirjolohet hakeutuvat mielellään paikkoihin, jossa vesi on hieman lämpimämpää. Kirjolohen optimilämpötilaksi mainitaan 13-18 °C. Joissakin lähteissä yläraja nousee tätäkin korkeammaksi. Jos kirjolohilammella on matalia alueita, jossa veden lämpeneminen etenee muita alueita nopeammin, ovat ne kokeilemisen arvoisia. Jos alue on tuulelta suojassa oleva pohjukka, sitä ei kannata ohittaa missään tapauksessa kevätkalastuksessa. Syvyyskäyrät ja ilmakuvat ovat parhaita tapoja etsiä näitäkin alueita.

Live-luotainten yleistyminen on lisännyt käsitystä kirjolohien liikkumisesta istutusvesillä. Monet kalastajat ovat kertoneet, että 1-3 metrin syvyisilläkin alueilla kalat liikkuvat usein reilusti irti pohjasta, vaikka kalastus keskittyykin yleensä pohjan läheisyyteen.

Kaikuluotaimien käytössä voi olla kalastuspaikkakohtaisia rajoituksia. Monilla kirjolohilla lammilla on myös rajoituksia veneen ja jopa kelluntarenkaan käytössä. Jos asia epäilyttää, tiedustele sääntöjä jo luvan hankinnan yhteydessä ja tarkista myös saaliskiintiö.

Kevään jälkeen lämpimän veden alueet leviävät tasaisesti istutuslammille. Matalat suojaisat alueet käyvät ainakin hellepäivinä turhan lämpimiksi ja kaloja on etsittävä hieman syvemmän veden alueilta. Tässä auttaa, mikäli vesistöstä löytyy syvyyskäyrät , jolloin on helpompaa valita mielenkiintoisia alueita ja karsia epäsopivia pois.

Kirjolohet kiertävät kesälläkin mielellään lampia rantoja pitkin, jos veden syvyys on vähintään metrin tai pari. Mitä pidempään istutuksista ehtii kulua, sitä varovaisemmiksi kalat kuitenkin tulevat. Osa kaloista ryhtyy karttamaan rantoja ja siirtyy heittokantaman ulkopuolelle. Heittolaiturit tarjoavat paremmat edellytykset pitkille heitoille. Perhon heittämiseen laituri tarjoaa usein ylivertaisen paikan. Heittolaitureilta kalan saaminen haaviin käy myös helpommin kuin kasvillisuuden ja hakojen verhoilemilta rannoilta.

Avovesikaudella kirjolohet voivat antaa itsestään merkkejä pintakäyntien muodossa. Täysin elottomasta pinnasta huolimatta kirjolohet voivat kulkea hyvinkin lähellä kalvoa.

Kartta avuksi

Kirjolohen talvikalastukseen sopivat paikat ovat pääasiassa pienehköjä järviä tai lampia. Suurimmasta osasta ei ole tarjolla virallisia luotaustietoja. Jäällä voi tietenkin aina etsiä sopivan kalastuspaikan löytämiseksi vanhoja pilkkireikiä tai seurata muita pilkkijöitä. Kesäkalastuksessa rantapolkuja seurailemalla jäljistä voi helposti päätellä suosituimpia alueita. Tilanne voi kuitenkin olla se, että muutkin kalassa olijat toimivat samoin. Pieni kotiläksyjen teko ennen kalaan lähtöä parantaa aina mahdollisuuksia. Somessa ja keskustelusivuistoilla voi olla vinkkejä. Valitettavan usein kyselijöitä johdetaan myös tahallisesti harhaan.

Tiedätkö mitä Karttaselaimen karttamerkit vesistöissä tarkoittavat? Mikä viiva tarkoittaa mitä ja millaisia erilaisia karimerkkejä kartalla on? Karttamerkkien selitykset löydät tästä.

Karttaselaimen Plus-versio soveltuu kalapaikkojen kartoittamiseen hyvin. Ensimmäiseksi etsitään kohdejärvi näytölle. Jos asia ei muuten onnistu, niin nimihaulla ainakin saa vesistön esiin. Karttakuvista löytyvät polku-urat ja mahdolliset sopivat parkkipaikat. Joskus parkkipaikka voi näkyä pelkästään satelliittikuvassa. Korkeuskäyrät antavat vihiä, kuinka rannat jatkuvat veden alle, jos syvyyskäyriä ei ole tarjolla. Jos vesistöstä on olemassa syvyyskäyrät, ne näkyvät valitsemalla syvyyskäyrät Karttaselain sovelluksesta tai selainversiosta.

Kirjolohet tuodaan vesistöihin kumipyörillä kulkevilla ajoneuvoilla. Jos rantaan tulee pistotie tai tie kulkee aivan rannasta, ollaan lähellä oikeita koordinaatteja. Muutamia päiviä istutusten jälkeen tämä on yleensä tuottoisaa aluetta. Sen jälkeen kalat ovat hajaantuneet jo ympäri järveä tai lampea. Jos oletettu istutuspaikka ei muuten ole pohjanmuodoiltaan kaloja houkuttava, siinä ei kannata kauaa uhrata aikaa

Seuraavaksi on hyvä varmistaa luotaustiedot. Syvyyskäyrät paljastavat yleensä alueita, jotka voidaan rajata pois kalastamisesta ja alueita mille kalastus voidaan keskittää. Koska syvyyskäyrien puuttuminen on yleisempi tilanne, on avuksi otettava muita keinoja.

Karttaselaimesta voit etsiä useampiakin mielenkiintoisen kalastuspaikan merkkejä. Ensimmäinen on merkinnät kasvillisuudesta. Kaislikoiden ulkoreunat tarjoavat usein kirjolohillekin kelvollisia saalistusvesiä niin talvella kuin avovesiaikaan. Jos esimerkiksi kaislikon keskellä on kallion kärki, josta päästään heittämään kasvillisuuden reunan suuntaisesti paikka on hyvä laittaa muistiin. Vaikka karttakuvaan ei välttämättä olisi merkitty kasvillisuutta, asia on hyvä tarkistaa myös ilmakuvasta. Ilmakuva paljastaa usein myös tietoja veden syvyydestä. Jos vesi on edes kohtuullisen kirkasta ja ilmakuva on peräisin avovesiajalta matalat alueet näkyvät usein kuvissa. Ilmakuvissa kuvanotto hetken olosuhteet vaikuttavat paljon. Asia on kuitenkin helppo tarkistettava ja voi tarjota hyvää lisätietoa. Ilmakuvasta voi löytyä myös esimerkiksi heittolaitureita kesäkalastukseen.

Kartasta voi löytyä myös lampeen tai järveen laskeva puro. Niiden suualueet ovat aina kokeilemisen arvoisia paikkoja.

Pidempi kalaretki saa kruununsa nuotiolla paistetuista eväistä. Monilla suosituilla kirjolohen kalastuspaikoilla on tulentekopaikkoja. Nämäkin löytyvät Karttaselaimen avulla. Muistathan tarkistaa maastopalovaroitukset ennakkoon.

Karttaselain mahdollistaa kalapaikkojen tallentamisen. Kun saalista tai vaikka hyvä tärppi on saatu, tarkan kohdan voi laittaa muistiin. Kirjolohet suosivat samantapaisia alueita vuodesta toiseen. Jos sinulla on Plus-tilaus tai olet kirjautunut Karttaselaimeen tilillesi, merkintäsi tallentuu sinne. Seuraavaa reissua varten on silloin ainakin yksi paikka valmiina. Halutessasi saat merkinnän myös jaettua kalakavereillesi.

Tutustu Karttaselain-sovellukseen ja ota käyttöösi joko ilmainen versio tai Plus-versio, jonka hinta on vain 40,49 euroa vuodessa.

Vinkki vieheisiin

Koska kirjolohi on elänyt istuttamista edeltäneen elämänsä kasvatusaltaissa, se ei ole heti istutuksen jälkeen kovinkaan arka. Mitä pidempään kala totuttelee luontoon, sitä aremmaksi sen käytös muuttuu. Tämä näkyy sijainnin lisäksi viehevalinnoissa. Aluksi kirjolohelle kelpaavat isot ja räikeät pilkit talvella. Avovedessä puolestaan värikkäät lusikat, leechit ja lipat ovat alussa valttia. Myöhemmin pienemmät vieheet syötteineen ovat valttia. Lue lisää kirjolohen kalastuksesta.