Kelahuolto
Kelahuolto säännöllisesti on erittäin tärkeää, jos mielii pitää mahdollisesti kalliinkin investoinnin toimintakunnossa ja oman kalastuksen sujuvana. Perämoottoreitakin huolletaan säännöllisesti ja niiden huoltamista pidetään yleisesti välttämättömänä osana moottorin toimintaa. Sama pätee myös keloihin – niitä ei vaan yksinkertaisesti voi jättää huoltamatta.
Eri kelamerkeissä ja -malleissa on isoja eroja. Varsinkin nykyaikainen matalaprofiilihyrräkela on kohtalaisen monimutkainen sisuskaluiltaan, siinä on monta liikkuvaa osaa ja jotkut osat ovat erittäin pienikokoisia, joten kela on altis ympäristötekijöille. Matalaprofiilihyrräkela on myös vaativin huollettava. Kelojen huoltaminen on lisäksi ekoteko, koska silloin niitä ei tarvitse uusia niin usein.
Tyypillisesti keloissa alttiimpia osia rikkoutumiselle ovat laakerit ja rattaat, mutta kelojen sisuskalujen puhtaus ja voiteluaineiden kunto ovat avain hyvin toimivaan ja pitkään kestävään kelaan. Eri kelamallit ”kestävät” likaa eri tavoilla, johtuen osien toleransseista, mutta tyypillinen matalaprofiilihyrrä vaatii perustavanlaatuisen putsauksen vähintään kerran vuodessa. Lika osien väleissä, tai niiden sisällä kuluttaa osia kohtuuttomasti ja haittaa kelan mekanismien sujuvaa toimintaa. Kela myös tuntuu käteen ”rahisevalta”, tai muuten vaan epätasaiselta. Olisiko mukavaa, jos kela tuntuisi aina samalta, kuin silloin ihan uutena, ensimmäisellä kalastuskerralla? Se on mahdollista.
Jos ajatus monimutkaisen kelan avaamisesta ja huoltamisesta ahdistaa, tai aikaa tällaiselle ei ole, kannattaa ostaa huolto palveluna. Kelojen maahantuojilla on yleensä oma huolto, johon kelan voi lähettää. Lisäksi monet kalastusliikkeet tarjoavat kelahuoltoja. Osaavilta kalakavereiltakin voi kysyä huoltoa. Mihin vaihtoehtoon sitten päädytkin, tärkeintä on kuitenkin huoltaa kelaa säännöllisesti, ennen kuin sen toiminta häiriintyy. Vesillä ollessa ja kalastaessa toimimaton kela ottaa enemmän päähän, kuin muutaman kympin maksavan säännöllisen huollon vaiva. Kela on heittokalastuksessa kriittinen komponentti, joka vaikuttaa suoraan kalastusmukavuuteen.
Eritasoisia huoltoja
Kelan huollon voi jakaa kolmeen tasoon, joista jokaisen suorittaminen vaikeutuu tason noustessa. Ensimmäinen taso on kalapäiväkohtainen huolto, joka tulisi tehdä merivedessä kalastaessa jokaisen kalareissun jälkeen. Merireissun jälkeen kela huuhdellaan makealla vedellä, suurimmat roskat ja liat poistetaan, kelan annetaan kuivua, laakereita tarvittaessa öljytään ja toiminnasta varmistutaan. Tämä huoltotoimenpide onnistuu keneltä tahansa, kunhan vaan käyttää muutaman minuutin aikaa.
Seuraava taso on vuosihuolto, jossa kelaa avataan enemmän, tärkeimmät osat puretaan, puhdistetaan ja voidellaan. Tällainen huolto tulee tehdä vähintään kerran vuodessa. Vuosihuollon tekeminen vaatii enemmän keskittymistä, aikaa ja kelaan tutustumista, mutta uskallan väittää, että siitäkin selviytyy melkein kuka tahansa. Vuosihuollossa tulee myös olla hyvin tarkkana, sillä hankalin osuus on yleensä osien pitäminen tallessa ja kelan kasaaminen oikein. Mm. pienet C-prikat ovat hyvin herkkiä katoamiselle, jos niitä ei käsittele oikein.
Kolmas taso on syvähuolto tai täyshuolto, jossa kela puretaan kokonaan, jokainen osa puhdistetaan huolellisesti, tarpeelliset osat voidellaan ja pahasti kuluneet, tai vialliset osat uusitaan. Syvähuollon tekeminen vaatii jo aiheeseen perehtymistä, esityötä ennen varsinaisen huollon tekemistä ja jonkin verran investointeja työkaluihin.
Huollon tarve riippuu kelan nykykunnosta, mutta jos oletamme, että kela on suhteellisen uusi ja hyväkuntoinen, kalapäiväkohtaisella ja vuosihuollolla voi pitää kelansa hyvässä kunnossa jopa koko sen eliniän ajan ilman tarvetta syvähuollolle. Jos kela on hyvälaatuinen, näillä säännöllisillä huolloilla kela kestää tyypillisesti vuosikymmeniä.
Avokela vai hyrräkela?
Eri kelatyypeissä on huollon yksityiskohtien kannalta isoja eroja. Avokela on rakenteeltaan yksinkertaisempi kuin vaikkapa matalaprofiilinen hyrräkela, joten se on myös yleisellä tasolla hieman helpompi huoltaa. Kuten hyrräkeloissa, myös avokeloissa kelan koon pienentyessä huollon yksityiskohtien vaativuus kasvaa, koska myös osien koko pienenee. Eri avokelamalleissakin on isoja eroja, mutta perusperiaatteeltaan ne ovat samanlaisia, kuten eri matalaprofiilihyrrätkin. Avokelaan pätee samat ”huoltotasot”, eli kalapäivähuolto, kausihuolto ja syvähuolto. Avokeloissa tyypillisesti rikkoutuvat tai kuluvat osat ovat laakerit, sangan jouseen kuuluvat osat ja joissakin malleissa nk. Quickfire-mekanismin osat, jolla sangan saa avattua samalla sormen liikkeellä, jolla tartutaan siimasta ennen heittoa.
Jotkin kelamallit kuitenkin tarvitsevat enemmän huoltoa kuin toiset. Tärkeää on tehdä huolto säännöllisesti, jotta vältytään osien uusimiselta ja kelan kohtuuttomalta kulumiselta. Jos huoltoja on jätetty tekemättä vuosikausiksi, kelalle kannattaa aluksi tehdä syvähuolto ja uusia kuluneet osat, jonka jälkeen pärjää taas kalapäiväkohtaisella huollolla ja vuosihuollolla.
Jutun kirjoittaja on Tapio Kuosma, joka on intohimoinen tekniikkafriikki. Tapio eli Tape pitää huolta omista ja kavereiden perämoottoreista, keloista ja tietokoneista paremmin kuin paraskaan huoltoliike.
Katso ohesta, miten Tape huoltaa keloja.
Tapen tallissa tapahtuu: Shimano Calcutta 100B huolto
Tapen tallissa tapahtuu: Shimano Curado 301E huolto
Voit myös tutustua kalastajan keloihin sekä kelan ja vavan valintaan.
