Katiskat

Katiskat ovat erinomainen väline ruokakalojen pyytämiseen, täkykalojen hankintaan ja myös hoitokalastukseen. Katiskalla tavoittaa monia eri kalalajeja eri vuodenaikoina. Tutustu katiskakalastukseen tarkemmin täällä.

Vanhin kalapyydys

Katiska on yksi vanhimmista pyydysmuodoista maailmassa. Vanhimmat ikiaikaiset kalapyydykset ovat katiskankaltaisia ja ne ovat tuhansia vuosia vanhoja. Ne tehtiin yleensä puusta. Suomenkielinen katiska-sana juontuu muinaisen venäjän kielen häkki-sanasta (kotĭci). Suomalaisissa teksteissä katiska mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun käännöksessä Ruotsin kuningas Kristoffer Baijerilaisen maanlaista.

Katiskamateriaalit

Nykyään katiskat tehdään rautalangasta ja rautalankaverkoista. Katiskoja löytyy maalattuna sekä metallin värisenä. Erikoiskatiskoja kuten Weken madekatiska on osin tehty muovista.

Katiskan hintaan vaikuttaa materiaalit, joita on siihen käytetty, valmistetaanko katiska käsin, valmistusmaa, kehittämiseen käytetty aika ja vaiva (osa on patentoitu) sekä katiskan kestävyys ja sen myötä käyttöikä. Osassa katiskoja on myös joitain erikoisuuksia. Mm. Weke-katiskat on numeroitu ja joten oman katiskan löytää vaikka samalla järvellä olisi monta samanlaista katiskaa. Samasta syystä Wekeä on vaikeampi varastaa kuin numeroimattomia katiskoja.

Katiskan toiminta

Katiskassa on nielu, josta kalat uivat helposti sisälle, mutta vain hyvin harva kala onnistuu uimaan sattumalta takaisin vapauteen. Muut katiskaan joutuneet kalat pystyvät uimaan katiskassa, mutteivät löydä sieltä ulos. Katiska upotetaan järven (vesistön) pohjaan vaakasuoraan. Katiskan yläosaan kiinnitetään uppoava naru, jonka toiseen päähän on sidotaan kelluva katiskamerkki.  Katiskaa veteen laskiessa on syytä varmistua, että naru on riittävän pitkä ja yltää pintaan asti. Katiska vetää tyhjän kanisterin upoksiin, jos naru ei ole riittävän pitkä. Narun on oltava uppoava, jotta ohiajava moottorivene ei saa kelluvaa narua potkuriinsa.

Nostettaessa katiska rannalle nielu on ehdottomasti suljettava, jottei sinne eksy lintuja tai pieniä eläimiä.

Katiskan merkintä

Katiskamerkiksi soveltuu rannan lähettyvillä mehukattipullo tai kanisteri. Veneliikennealueilla eli siis alueilla, joilla on veneliikennettä (ei väylillä), täytyy katiska merkitä lain mukaan 1,2 m korkealla lipulla aivan kuten verkkokin. Lue pyydysten merkinnästä tästä tarkemmin.

Kalastuslain mukaan pyydyksessä pitää ilmoittaa myös pyytäjän nimi ja yhteystiedot.

Katiskakikat ja katiskan virittäminen

Joidenkin uskomusten mukaan kiiltävä katiska kalastaa paremmin kuin tummunut tai maalattu katiska. Suurin osa kovista katiskakalastajista suosittelee siirtämään katiskan paikkaa usein ja kokemaan se parin päivän välein. 

Monen mestarikalastajan mukaan ns. ”siemenkalat” eli muutama pikkuahven tai -särki katiskassa lisää saalista.

 Havut katiskassa houkuttelevat ahvenia ja särkiä tulemaan katiskaan ja laskemaan mätinsä. Kesällä erilaisten houkutusaineiden käyttö katiskassa varmistaa saaliin. Tähän sopii hyvin kaurahiutaleet, kovaksi keitetty puuro tai leivänkannikat. Ne kannatta laittaa jonkinlaiseen harsopussiin, josta liukeneminen ja saatavuus kestää kauemmin. On myös olemassa kaupallisesti valmistettuja houkutusaineita.

Palavan led-houkutusvalon katiskaasi, valo syttyy automaattisesti kun lasket katiskan veteen ja sammuu kun nostat sen kuiville. Väreinä on kirkas, sininen, vihreä ja punainen.

Houkuttimiksi katiskaan voi ripustaa peilinpaloja, metalliuistimia, olutpullonkorkkeja yms. kiiltäviä esineitä.

Katiska on asetettava veteen niin, että se peittyy kokonaan tai veden pinnalle jäänyt osa nielusta on suljettava. Samoin, kun katiska on kuivalla maalla, on pidettävä huoli siitä, että se ei koidu lintujen tai muiden eläinten surman – loukuksi sulkemalla sen nielu. Katiska on koettava riittävän usein, yleensä 1–2 päivän välein olosuhteista riippuen.

Lue lisää katiskakalastuksesta.

Norppaturvallinen katiska

Norppa-alueilla 15.4.-30.6. välisenä aikana ei saa kalastaa verkoilla. Hyvä vaihtoehto on tällöin norppaturvallinen katiska. Perinteinen kanaverkkokatiska sekä löysä narumainen katiska on erittäin vaarallinen saimaannorpan kuuteille, jotka pyrkivät katiskoihin kalasaaliin perässä. Kun katiskan nielun aukko vahvistetaan harjateräksillä, norppa ei pääse tunkeutumaan sen sisään. Osa katiskoista on hankittaessa jo norppaturvallisia.

Voit myös katsoa videon, jossa Metsähallituksen erätarkastaja Markus Rahikainen näyttää, miten katiska muutetaan norppaturvalliseksi.

Perjantai-illan LivE: Katiskan rakentaminen Hissun ja Juhan kanssa

Tutustu, miten katiskoja tehdään Juha ”Norppa” Taskisen ja Kari ”Hissu” Hietalahden johdolla.