Sorva

Cardinius erythropthalamus, rudd (englanniksi) ja sarv (ruotsiksi)

Toimittaja: Niko Satto

Sorva on monelle tuttu kesäisten rantojen onkikala, joita näkee laitureiden vieressä, ja kaislikkopoukamissa, usein melko lähellä pintaa. Harva on syönyt sorvaa, sillä tämän ruotoisen kasvissyöjän lihaa ei pidetä juuri minkäänlaisessa arvossa. Sorvan liha on kuitenkin varsin maukasta ja siitä tehdään tällä viikolla ruokaa, sillä särkikalojen syömistä kannattaa suosia vähentämään vesistöjen kuormitusta. 

 

Tuntomerkit

Sorva muistuttaa monin tavoin särkeä ja varsinkin pienet yksilöt voi joskus sekoittaa toisiinsa. Sorvan paras tuntomerkki ovat kirkuvan punaiset evät, joiden takia sitä sanotaan myös punakontiksi. Sen kaikki evät lyhyehköä selkäevää, keskipitkää peräevää ja v-kirjaimen muotoista pyrstöä myöden ovat punaisia.

Sorva on korkeampi ja litteämpi kala kuin särki. Pieni sorva on sävyltään usein hopeinen, kuten särkikin, mutta mitä isommaksi sorva tulee, sitä selkeämmin sen väri muuttuu kellertävän ruskeaksi, jopa kultaiseksi.

Sorvalla on suomuja kylkiviivalla 40–45, kun särjellä niitä on 42–45, joten kovin helposti niitä ei erota suomuluvusta, eikä myöskään peräevän ruodoista, joita särjellä voi olla 12 ja sorvalla niin ikään. Sorvan yläleuka on alaleukaa lyhyempi, eli suu aukeaa vähän yläviistoon, kun särjellä leuat ovat suunnilleen yhtä pitkät.

Lisääntyminen ja kasvu

Sorva kutee touko- ja kesäkuun vaihteessa, kun sen suosimien kutupaikkojen, matalien, ruohikkoisten lahtien veden lämpötila on noussut 17–22 asteeseen. Mätimunat takertuvat tiukasti vesikasveihin ja ne kuoriutuvat lämpötilan mukaan 3–10 päivässä. Poikaset kuluttavat ruskuaispussinsa loppuun kasveihin kiinnittyneenä.

Sorvaa tavataan meillä sekä sisävesistä että rannikolta. Sen levinneisyysalue ulottuu suunnilleen Vaasan ja Kuopion korkeudelle, mutta sitä pohjoisemmista vesistä sorvia ei tavata. Sorva on ennen kaikkea rehevien ja matalien järvien ja merenlahtien laji. Sorva on kalalajeistamme eniten kasvisravintoa käyttävä, ja siksi sitä esiintyy nimenomaan rehevissä vesissä.

Alamitat ja pyyntirajoitukset

Sorvalla ei ole alamittaa eikä lainsäädännössä ole erityisiä sitä koskevia pyyntirajoituksia. Jos vesialueella on kalastus kielletty kokonaan tai tiettynä ajanjaksona, tämä koskee luonnollisesti myös sorvaa.

Sorvaa voi kalastaa pilkillä tai ongella jokaisenoikeuksien turvin, eli kalastukseen ei tarvita minkäänlaisia maksullisia lupia. Katiska- ja verkkokalastus vaativat aina vesialueen omistajan luvan kalastonhoitomaksun lisäksi. Mikäli alue on erityislupa-alue, vaatii jopa sorvan onginta lisäluvan.

Kalastus

Aika harva tavoittelee erityisesti sorvaa saaliikseen. Lähinnä lajikalastajat ja ennätysyksilöitä etsivät onkijat sekä kilpaonkijat saattavat tavoitella sorvia. Iso sorva on siiman päässä vahva vastustaja, joten sorvaa soisi kalastettavan enemmänkin.

Vaikka sorva syö aikuisenakin lähinnä vesikasveja, niitä saa kuitenkin matosyötitetyllä ongella, mutta luonnollisesti myös maissilla. Isot, yli puolen kilon sorvat, saattavat iskeä hanakastikin jigiin.

Sorvan Suomen ennätys on 1,58 kiloa. Suurkalarekisteriin pääsee jo 600 gramman sorvalla.

Sorvalla ei ole merkitystä kaupallisen kalastuksen kohteena, eikä sitä juuri tavoitella verkoilla tai katiskoilla, vaikka molemmilla niitä usein saaliiksi saadaankin.

Sorva ruokana

Sorvalla on sitkeässä istuva roskakalan maine, mutta silti internetin keskustelupalstoilta voi helposti todeta, että lähes kaikki sorvaa maistaneet ovat yllättyneet positiivisesti sen mausta. Samaa sanoo Kalaruoka.fi:n päätoimittaja Roy Norro, joka tekee Viikon kalan puitteissa reseptit sorvasta.

Sorvan, kuten muidenkin pienten särkikalojen, vaivana on ruotoisuus. Pienehköjen yksilöiden ruodot pehmenevät kypsennettäessä ja toisaalta isommista voi tehdä esimerkiksi graavikalaa, jolloin suola pehmentää ruodot tai ne voi jauhaa esimerkiksi kalapulla- ja -murekeaineiksi.

Tiesitkö?

Sorva saattaa sekaantua muiden kalojen kutuun ja voi siten risteytyä esimerkiksi pasurin kanssa. Tällainen risteymä eli hybridi on nimeltään sorvapasuri. Tyypillisesti risteymien tuloksena syntyvät yksilöt ovat lisääntymiskelvottomia.

Sorva on 41 suomalaisen henkilön sukunimi. Kuusamon kunnassa on Iso-Sorva- ja Pikku-Sorva-nimiset järvet. Sen lisäksi Nokialla on Sorva-niminen kylä. 

Viikon kalaa mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.