Kalastusluvat tutuiksi
Toimittaja Jari Rannisto
Kesälomat ja mökkikausi saa monen kalastajan sormet syyhyämään. Vesille ja kalaan tekisi mieli päästä. Monelle mökkijärven pannulla paistettu muikku tai ahven on kesän kohokohtia. Toiselle kalastusreissu Tornionjoelle lohen perään tai rannikon ahvenpaikoille voi olla päällimmäisenä mielessä. Kalastajan on syytä kuitenkin malttaa mielensä sen verran ennen vesille ryntäämistä, että varmistaa tarvittavat luvat ja tarkistaa millaisia kalastusrajoituksia on kalastettavalla alueella voimassa.
Tarkista kuhan alamitat aina kalastusrajoitus.fi-palvelusta
Suomen kalastuslupajärjestelmä ei ole erityisen monimutkainen, mutta hetki siihen perehtymiseen varmistaa, ettei sorru vahingossa luvattomaan toimintaan. Löydät koosteen luvista myös Lupaviidakko-infograafista iän ja kalastusmuodon perusteella.
Maksuttomat yleiskalastusoikeudet
Onkiminen, pilkkiminen ja silakanlitkaus yhdellä vavalla kuuluu maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin iästä riippumatta. Oleellista tässä kohdassa on kalastustapa ja vain yhden vavan käyttäminen. Huomioi myös, että ilmainen silakanlitkaus koskee vain silakan kalastusta. Jos haluat litkata ahventa, ei se ole enää ilmaista. Myös mikäli lisäät litkan perään lusikan tai jigin, sinun on hankittava lisäksi kalastonhoitomaksu. Mikäli haluat kalastaa muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai litkalla silakkaa yhdellä vavalla, tutustu kalastonhoitomaksuun ja vesialueiden omistajien lupiin alta.
Kalastonhoitomaksu
Kalastonhoitomaksu on valtakunnallinen kalastuslupa. Sen maksaminen oikeuttaa monissa tapauksissa kalastukseen. Joissakin tapauksissa maksun lisäksi tarvitaan vielä erillinen kalastuslupa. Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen.
Kalastonhoitomaksun suorittamisesta saa itselleen tositteeksi kalastuskortin. Tässä muoviselle luottokortin kokoiselle lätkälle painettu versio, jonka takapuolella on luvanhaltijan tiedot.
Venepilkintä on tehokas kalastusmuoto myös kesällä.
Jos kalastat vieheellä yhdellä vavalla ja olet iältäsi joko alle 18 vuotta tai yli 69 vuotta, kalastonhoitomaksua ei tarvitse suorittaa. Jos kalastaja on syntynyt vuonna 1958 tai aikaisemmin, hän on kuitenkin vapautettu kalastonhoitomaksusta, vaikka ikä olisi alle 69 vuotta. Tämä johtuu maksuvelvollisten yläikärajan muutoksesta vuonna 2023.
Käytännössä 18–69 vuotias voi kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vieheellä ja vavalla lähes koko Suomessa (poislukien Ahvenanmaa). Alle 18-vuotias ja yli 69-vuotias voi harrastaa viehekalastusta yhdellä vavalla ilman kalastonhoitomaksua. Nämäkin ryhmät toki saavat suorittaa kalastonhoitomaksun, sillä rahoilla pidetään huolta kalavesistämme.
Hanki kalastonhoitomaksu Eräluvat.fi-verkkokaupasta.
Useammalla vavalla vesialueen omistajan lupa lisäksi
Useammalla vavalla tapahtuvaan uisteluun tarvitaan vesialueen omistajan lupa eli uisteluun oikeuttavan kalastusluvan.
Kun harrastetaan viehekalastusta useammalla vavalla, tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa. Esimerkiksi useammalla vavalla tapahtuvaa vetouistelua varten on hankittava vesialueen omistajan lupa. Sama pätee pyydyskalastukseen ja ravustukseen. Näissäkin kalastusmuodoissa alle 18-vuotiaat ja yli 69-vuotiaat on kuitenkin vapautettu kalastonhoitomaksun maksuvelvoitteesta.
Myös erikoiskohteissa on oltava vesialueen omistajan lupa kalastonhoitomaksun lisäksi ja tämä saattaa koskea jopa ongintaa ja pilkintää. Istuta ja ongi -tyyppiset kalastuskohteet (mm. kirjolohilammikot) vaativat tyypillisesti erillisen kalastusluvan kalastonhoitomaksun lisäksi. Samoin virtavesi- ja jokikohteet sekä muut erityiskalastusalueet. Metsähallitus myy omille ylläpitämilleen kohteilleen niin kutsuttuja vapalupia. Luvat ovat kalapaikkakohtaisia ja samoin myös kalastusmääräykset kuten esimerkiksi vapojen sallitut määrät.
Rajajoilla, kuten Tornionjoella on omat kalastusmääräyksensä ja rajoituksensa. Tornionjoella kalastaminen vaatii erillisen kalastusluvan.
Useammalla vavalla tapahtuvaan kalastukseen ja vapaa-ajan pyydyskalastukseen valtion yleisellä vesialueella merellä kuitenkin riittää pelkkä kalastonhoitomaksu. Alle 18-vuotias tai 70 vuotta täyttänyt (tai vähintään 65 vuotta täyttänyt 31.12.2023 mennessä) ei tarvitse mitään lupaa.
Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm muistuttaa, että kalastajan on pidettävä matkassaan kalastonhoitomaksun suorittamisesta osoittavan kuitin lisäksi myös henkilöllisyystodistusta. Erävalvojan tai kalastuksenvalvojan on mahdotonta tietää esimerkiksi kalastajan ikää ja onko hän tämän perusteella esimerkiksi vapautettu maksusta.
Aikaisemmin kalastuslupien myynnin yhteydessä tarkastettiin jo poistuneen valtion kalakortin maksaminen. Luvanmyynnin siirryttyä pitkälti verkossa tapahtuvaksi tämä on kuitenkin jäänyt pois kalastonhoitomaksun osalta. Vesillä pitääkin siis pitää matkassa tositteet kalastusluvasta, kalastonhoitomaksusta ja omasta henkilöllisyydestä.
Erilaisia lupanimityksiä
Kalastusmääräykset koskevat kalastonhoitomaksullakin kalastavaa. Tässä kalastusrajoitus.fi sivustolta löytyviä Helsinki-Espoon kalatalousalueen määräyksiä.
Kalastonhoitomaksulla ja jokaisen oikeuksilla pystyy kalastamaan Suomessa hyvin laajalti ja monella kalastajalla ei olekaan enää tarvetta erillisille kalastusluville. Kysyin Ahlholmilta, onko sanastollisesti oikein kutsua kalastonhoitomaksua kalastusluvaksi. Vastaus oli myönteinen. Sen lisäksi voidaan tarvita kuitenkin vielä erillisiä kalastuslupia.
Kalastuslupa voi koskea yhtä järveä, sen osaa tai laajempaa kokonaisuutta. Yhtenäislupa-alueella saa kalastaa yhdellä kalastusluvalla useammalla vesistöllä tai laajemmalla alueella. Huomaa kuitenkin, että esimerkiksi alueeseen kuuluvilla vesistöillä tai niiden osilla voi olla poikkeavia määräyksiä rauhoitusten tai alamittojen. Lupa ei nimestään huolimatta välttämättä kata kaikkia alueen järviä eikä niiden kaikkia osia. Joillakin alueilla puhutaan myös yhteislupa-alueesta kuten esimerkiksi Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon alueella.
KALASTUSLUPASANASTOA:
Pilkkiminen: pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta yhdellä lyhyehköllä (alle 1 m) vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä.
Onkiminen: kalastuslaissa onkimisella tarkoitetaan ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua.
Kalastuslupa: Yleisnimi kalastukseen oikeuttavalle luvalle. Tätä käytettään myös kalastonhoitomaksusta, vaikka se ei yksinään aina riitäkään luvalliseen kalastamiseen. Kalastuslupa voi pitää sisällään määräyksistä vapamääristä, alamitoista, kalastustavoista, saalismääristä jne.
Päivälupa: Kalastuslupa, joka on voimassa yhden päivä. Myös kalastonhoitomaksun voi lunastaa yhdeksi päiväksi. Tällöin kyseessä on aina kalenterivuorokausi.
Kalastuslupia myydään myös 24 tunniksi tai lyhyemmäksikin jaksoiksi. Esimerkiksi Metsähallitus myy joihinkin kohteisiin kolmen tunnin lupia.
Viikkolupa: Kalastuslupa, joka on voimassa viikon. Tarkista aina onko kyseessä kalenterivuorokausi vai kellon aika, josta lupa alkaa. Kalastonhoitomaksun voi myös suorittaa viikoksi, jolloin se käsittää 7 vrk.
Vuosilupa: Kalenterivuoden kattava lupa.
Onki- tai pilkkilupa: Erikoiskalastuskohteissa, kuten kirjolohilammikoilla vaadittava lisälupa onkimiseen tai pilkkimiseen. Pohjana on oltava kalastonhoitomaksu.
Pyydyslupa: Yleisnimitys kalastusluvalle, joka oikeuttaa kalastamaan pyydyksillä. Lupa voi oikeuttaa rysään, verkkoihin tai esimerkiksi katiskapyyntiin. Lupaehdoissa määritellään sallitut pyydykset ja niiden määrät. Pohjana on oltava kalastonhoitomaksu.
Koukkulupa: Koukkupyyntiin oikeuttava lupa. Yleensä kyseessä on iskukoukkujen tai madekoukkujen käyttämiseen oikeuttava lupa. Lupaehdoissa määritellään sallittu pyydysten määrä. Pohjana on oltava kalastonhoitomaksu.
Pitkäsiimalupa: Pitkäsiiman käyttöön oikeutta lupa. Luvassa ilmoitetaan siimassa sallittu koukkujen määrä. Pohjana on oltava kalastonhoitomaksu.
Ravustuslupa: Ravut eivät ole kaloja, mutta niillä on samantapainen pyyntiin oikeuttava lupajärjestelmä. Kalastonhoitomaksu pitää olla suoritettuna ja lisäksi vesialueen omistajalta on hankittava erillinen lupa ravustukseen. Myös Metsähallitus myy ravustuslupia joillekin valtion vesialueille.
Tuulastuslupa: Tuulastukseen oikeuttava lupa.
Verkkolupa: Yhden tai useamman verkon pitämiseen oikeuttava lupa. Verkkojen silmäkoossa ja yhteispituudessa voi olla rajoituksia. Samoin alueellisia, kalastussyvyyteen tai verkkotyyppiin liittyviä rajoituksia on usein määritelty. Pohjana on oltava kalastonhoitomaksu.
Läänilupa: Vanhan lupajärjestelmän mukainen, käytöstä poistunut lupa. Verkosta voi löytyä edelleenkin vanhentuneita sivustoja, joissa puhutaan edelleen lääniluvista. Etsi ajantasainen verkkosivu tai kysy tietoja kalatalousalueelta.
Yhtenäislupa: Laajemman esimerkiksi useamman osakaskunnan kattava kalastuslupa. Esimerkiksi Vanajanselän kalatalousalueen yhtenäislupa-alue kattaa 8500 ha ja alueelle voi lunastaa luvat useammalla vavalla tapahtuvaan uisteluun. Pohjana on oltava kalastonhoitomaksu.
Uistelulupa: Lupa, joka oikeuttaa tyypillisesti vetouisteluun useammalla vavalla. Lupa pitää sisällään yleensä vapamäärän rajoitukset. Osa uisteluluvista on vapakohtaisia ja kalastaja voi lunastaa haluamansa määrän lisävapoja. Suuri osa luvista on venekuntakohtaisia. Epäselvyyttä aiheuttaa usein, sisältyykö kalastonhoitomaksun suoma vapa vapojen maksimimäärään vai ei. Lisänä on oltava kalastonhoitomaksu.
Ootto-onginta lupa: Jäälle avannon päälle asetettava ootto-onki taas katsotaan kalastuslain 4 § 1 momentin 15 kohdan mukaisesti muuksi koukkupyydykseksi, eli seisovaksi pyydykseksi, ja se vaatii kalastonhoitomaksun lisäksi aina vesialueen omistajan luvan. Esimerkiksi kalasyötillä tapahtuva ismete-kalastus tai kirjolohen ootto-onginta luetaan tähän ryhmään. Ootto-ongintaa voidaan harrastaa myös avovedessä. Ootto-ongintaan myytävissä luvissa mainitaan vapamäärä. Lisänä on oltava kalastonhoitomaksu.
Suvantolupa: Helsingin kaupungin Vanhankaupungin Suvantoalueen kalastukseen myytävän luvan nimi, joka oikeuttaa myös lippoamiseen.
Vapalupa: Esimerkiksi Metsähallituksen käyttämä lupanimike, joka oikeuttaa vapakalastukseen lupaehdoissa määrätyillä vesillä. Tutustu Metsähallituksen vapalupaan.
Mobiililupa: Kalastamisen oikeuttava lupa, jonka lunastettuasi saat älypuhelimeesi luvan latauslinikin.
Kilpailulupa: Kalastuskilpailuihin vaadittava lupa
Kalastuskortti: Koko vuoden kalastonhoitomaksun suorittaneille lähetetään Suomu-lehden mukana kalastuskortti, joka on todistus suoritetusta maksusta. Helsingin Venemessuilla saman kortin sai myös luottokortin näköiselle muoville tulostettuna.
Sukelluskalastuslupa: Sukelluskalastukseen oikeuttava lupa. Sukeltamalla kalastukseen tarvitaan aina erillinen kalastuslupa.
Tarkkana vesialuekohtaisten lupien kanssa
Vesialuekohtaisia kalastuslupia hankkivan on luettava lupaehdot huolella, koska samannimistenkin lupien sisältö voi vaihdella eri osakaskuntien välillä. Lupanimitykset eivät ole millään tavalla standardoituja vaan periaatteessa jokainen luvanmyyjä voi keksiä luville oman nimensä. Kalastonhoitomaksu on valtakunnallinen lupa (poislukien Ahvenanmaa), jossa kalastajan oikeudet on selkeästi määritelty selkeästi. Osakaskuntien myymien lupien kohdalla kirjo on kuitenkin laajaa. Lupanimitysten seasta löytyy myös sellaisia, jotka eivät pelkän nimen perusteella aukene ollenkaan kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin myymä rospuuttolupa. Jos luvasta tai sen ehdoista jää epäselvyyttä, ole yhteydessä luvanmyyjään tai esimerkiksi kalastuksenvalvojaan. Viime kädessä olet itse kalastajana vastuussa siitä, että sinulla on oikeat luvat kalastuksessasi.
Lue myös: Luulitko tietäväsi vesialueesi kalastusrajoitukset?
Tutustu kalastusrajoitus.fi-palveluun.
