Kalastus on yksi suosituimmista harrastuksista

Kalastus on nykyään yksi suomalaisten suosituimmista vapaa-ajan harrastuksista. Kalastusta harrastaa vuosittain 1,8 miljoonaa ihmistä ja noin 35 % kotitalouksista. Jopa 80 % kalastajista tavoittelee kalastuksellaan kalaa ruokapöytäänsä. Pyydyskalastajien määrät ovat vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi ja määrä laskee yhä. Sen sijaan vapakalastajien määrä on kasvanut ja jatkaa kasvuaan. Kalastus nousee vuosittain myös lasten ja nuorten kouluterveyskyselyssä tärkeänä harrastuksena.

Kotitarpeiksi kalastaminen on kautta aikojen ollut tärkeä osa suomalaisten ravinnonhankintaa. Saatu saalis on hyödynnetty tarkasti ja myös särkikalat eli nykyään vajaasti hyödynnetyt kalalajit käytettiin ruoaksi. Särjet suolattiin, kiisket ja simpunpyrstöt laitettiin keittoon.

Nykyään kalastus on muutakin kuin ruuan hankintaa. Se on myös vapaa-ajan viettoa, yhteistä aikaa kavereiden ja perheen kesken sekä rentoutumista luonnossa sekä elämyksiä.

Mitä on kalastus?

Kalastuksella tarkoitetaan kalan pyytämistä erilaisin välinein. Kalastuslaissa on määritelty keinot, joilla saa kalastaa ja joilla ei saa kalastaa ja lähtökohtana on se. Kalastus jakautuu kahteen: kun kalastetaan harrastuksena on kyse vapaa-ajankalastuksesta ja kun ammattiksi ja myyntitarkoituksessa, on kyse kaupallisesta kalastuksesta.

Vapaa-ajankalastus vai kaupallinen kalastus?

Vapaa-ajankalastajalla on mahdollisuus pyytää Suomesta kalastuslain määräämillä tavoilla ja luvilla varsin vapaasti kalaa omaan ja perheensä käyttöön. Jos kalaa sattuu tulemaan enemmän, voi sisävesiltä saatua kalaa vapaa-ajankalastajakin myydä yhteensä 100 kg vuodessa tai 100 rapua. Mereltä pyytämäänsä kalaa vapaa-ajankalastaja ei edes saa myydä. Lue lisää:  Saako vapaa-ajan kalastaja myydä kalaa?

Kaupalliset kalastajat pyytävät kalaa myyntitarkoituksissa ja heidät jaetaan liikevaihdon perusteella kahteen ryhmään: Päätoimisia kaupallisia kalastajia (1-luokan) oli Suomessa vuonna 2022 noin 700 ja sivutoimisia (2-luokan) kalastajia oli noin 3 000. Vain ELY-keskuksen ylläpitämään rekisteriin kuuluvat kaupalliset kalastajat saavat myydä saalistaan kalakauppoihin ja -tukkuihin. Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista noin 95 prosenttia on silakkaa ja kilohailia. Muita rannikkokalastukselle tärkeitä saalislajeja ovat siika, kuha ja ahven. Sisävesien ammattikalastuksen tärkein kala on muikku määrissä mitattuna, mutta arvoltaan suurin on kuha. Seuraavana ovat täplärapu, siika, ahven ja särki.

Harrastajat ovat vapaa-ajankalastajia

Vapaa-ajankalastuksen sateenvarjon alle kuuluu monenlaista kalastuksen alaryhmiä, joista käytetään erilaisia termejä. Alla olevassa luettelossa on muutamia vapaa-ajankalastukseen liittyviä yleisimpiä termejä.

  • Vapakalastuksella tarkoitetaan kaikkea sellaista vapaa-ajankalastusta, jota tehdään jotain kalastukseen tarkoitettua vapaa hyväksi käyttäen; uistinkalastus, perhokalastus, onginta, pilkintä, vetouistelu ja niiden eri osa-alueet.
  • Aktiivipyydyksillä tarkoitetaan sellaisia pyyntimenetelmiä, joissa kalastaja toimii koko ajan aktiivisesti kalan saamiseksi; tyyppillisesti siis vapakalastusta, mutta myös esimerkiksi tuulastusta ja harppuunapyyntiä.
  • Passiivipyydyksillä tarkoitetaan seisovia pyydyksiä, jotka lasketaan veteen odottamaan saalista ja koetaan erikseen myöhemmin. Tällaisia ovat verkot, katiskat, merrat, pitkäsiimat, iskukoukut ja vastaavat.
  • Kotitarvekalastus on vanhahko tapa puhua vapaa-ajankalastuksesta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on hankkia kalaa ruoaksi lähinnä passiivipyydyksin.
  • Valikoiva kalastus on vastuullisen kalastajan suosima tapa pyytää kalaa: pienet ja suuret kalayksilöt vapautetaan ja keskikoon kaloista otetaan ruokakalat omaan ruokapöytään
  • Virkityskalastus ja urheilukalastus ovat vanhoha termejä vapaa-ajankalastukselle. Nykyisin suositaan termiä vapaa-ajankalastus.

Vapaa-ajankalastukseen voi myös liittyä kaupallisia piirteitä. Esimerkiksi ammattimaisen kalastusoppaan kyydissä toteuttava harrastuskalastus on luonnollisesti vapaa-ajankalastusta.

Jopa 1,8 miljoonaa kalastaa

Useampi kuin joka neljäs suomalainen ilmoittaa kalastuksen harrastuksekseen. Tähän ryhmään mahtuu merkittävä joukko silloin tällöin onkivia, pilkkiviä ja tai verkkovenettä soutavia. Silti aktiivisemmin kalastaviakin on satojatuhansia, mikä ”tuhansien järvien maassa” on luontevaa.

Moni suomalainen pääsee suhteellisen vaivatta vesistön ääreen. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, ihan jokainen suomalainen, joka ylipäänsä pystyy omin voimin liikkumaan, pääsee halutessaan varsin helposti kalastamaan. Suurimmat suomalaiset kaupungit ovat vesistöjen äärellä ja monen keskustaa halkoo joki, jossa on mahdollista kalastaa. Osaan paikoista tarvitaan erillinen lupa ja niissä onkiminen saattaa olla kokonaan kiellettyä, mutta kaikkialta löytyy paikkoja, joissa voi kalastaa onkimalla ilman maksuja tai heittovavalla, Kalastonhoitomaksun suoritettuaan. Rajoitukset löytyvät pääsääntöisesti osoitteesta kalatusrajoitus.fi tai Omakala-sovelluksesta.

Asialliset välineet edistävät elämystä

Kalastusta voi harrastaa melkein millaisilla välineillä tahansa. Vanhakin onkivapa tai isoisältä peritty virveli saattaa olla sen verran hyvä, että sillä saa kalan kuiville. Usein totuus kuitenkin on, että kalastaminen on mukavampaa, turvallisempaa ja tuottoisampaakin vähän tuoreemmilla välineillä.

Varsinkin vavat ja siimat ovat kehittyneet viimeisen 30 vuoden aikana niin paljon, että nykyaikaisen vavan ja sen isoisän perintökepin välinen ero on valtava. Vanhallakin vavalla voi siis saada kalan, mutta sillä on vaikeampi tartuttaa, työläämpi väsyttää ja heiton tarkkuuskin on selvästi heikompi. Vaikka välineet ovat kehittyneet, niiden hinta ei ole noussut kohtuuttoman korkeaksi. Parhaimmillaan reilulla viidelläkympillä saattaa saada monin verroin vanhaa perintövempainta paremman virvelin. Vanhan kestävyys voi olla parempi, mutta kaikki muut ominaisuudet, kuten paino, tuntuma, heitettävyys, kelattavuus ja jarrun toiminta ovat kaukana perässä. Lue lisää kalastajan vavoista ja keloista.

Vapojen, kelojen ja siimojen ohella vieheet ja tarvikkeet kannattaa laittaa kerralla kuntoon. Vaikka vanha viehe voi olla hyvä, 70-luvulta asti liiterissä ruostunut koukku ei sitä ole. Eikä se vanha Mora-puukko. Eikä vieteriltään venynyt kalavaaka, jolla neljän kilon hauki punnitaan kahdeksankiloiseksi.

Luvat ja rajoitukset tietoon

Vaikka vapaa-ajankalastuksella on Suomessa pitkät perinteet ja vaikka kalastuslupaa on edellytetty jo hyvä ihmisikä, edelleen kalastajien toiminnassa on huomattavia puutteita. Pyydykset on merkitty lain vastaisesti, niistä puuttuvat vaadittavat yhteystiedot ja jopa joka toinen kalastaa ilman asianmukaisia lupia.

Tärkeää on myös muistaa alamitat ja rauhoitusajat. Alamittaisen tai rauhoitetun kalan ottaminen ruokakalaksi on paitsi vastuutonta myös ankarasti rangaistua, jos kalastuksenvalvojat tai viranomaiset sattuvat paikalle. Tai jopa jälkikäteen, kun sellaisen kuvan sattuu somessa tietämättömyyttään julkaisemaan.

Turvallisesti vesille

Niin ikään henkilökohtainen turvallisuus ja veneen turvallisuusvarustus jäävät liian usein puolitiehen. Pelastusliivejä ei ole tai niistä puuttuvat lain vaatimat hyväksynnät. Tai sitten paukkuliivit on huollettu viimeksi tehtaalta lähtiessä, noin 20 vuotta sitten. Kannattaa siis ottaa hetki ja päivittää pelastusliivit, tutustua vesiliikennelain vaatimuksiin turvallisuusvarusteista ja huoltaa perämoottori ennen vesille lähtöä. Lue tarkemmin mitä asioita kannattaa selvittää ennen kalaan lähtöä.

Harrasta hyvin

Kalastus on mukava harrastus, joka tarjoaa elämyksiä ja parhaimmillaan hyvää lähiruokaa. Huonoimmillaan se tarjoaa vahinkoja, rikkoutuneita välineitä tai kahnauksen kalastuksenvalvojan kanssa, pilattuja vesistöjä.

Kun perusasiat ovat kunnossa, kalastuksesta kannattaa tehdä itsensä näköinen harrastus. Ei niinkään seurata sosiaalisessa mediassa sitä, miten muut tekevät ja millaisia saaliita muut saavat. Aina jollain on kalliimmat välineet, enemmän aikaa tai parempi apaja lähellä.

Jos kalavesiltä palatessa ”suurkala-apina” roikkuu olkapäällä ja on paha mieli, kun ei tullut suurkalaa vaikka oli saanut tarkat koordinaatitkin tietoonsa, kannattaa hetki tutkiskella omaa harrastustaan. Kalastus on paljon muutakin kuin komeita saaliita. Henkisesti palkitsevinta kalastusharrastus on silloin, kun turkulaisen haukilegendan, Mika Nummiston sanoin voi todeta:

”Ei mulla ole huonoja kalareissuja. Aina ei tosin tule kalaa”.

Katso sarja Kalastamassa hyvinvointia