Kalastatko luvatta tai luvattomia?

Halpa kalastus voi muuttua kalliiksi

toimittaja Niko Satto

Viime aikoina on noussut otsikoihin useita varsin ikäviä laittoman kalastuksen esimerkkejä, joissa uhanalaisia kaloja on kalastettu suuriakin määriä. Uutisoiduissa tilanteissa seurauksena on jopa kymmenien tuhansien menettämisseuraamusmaksuja laittomia kaloja kalastaneille. Suomessa on aiemmin totuttu varsin mitättömiin rangaistuksiin kalastusrikkomuksissa, vaan miten nyt käy, jos ei hoida velvoitteitaan tai laiminlyö rajoitukset?

Taimenista jättilaskuja

Vuonna 1948 syntynyt mies saalisti loka-marraskuun vaiheessa 2023 Hartolan Jääsjärvestä 39 rasvaeväleikattua alamittaista taimenta. Miehen poika rehvasteli asiasta sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta poliisi pääsi miehen jäljille.

Mies tuomittiin kalastusrikkomukista 325 euron sakkoon, mutta menettämisseuraamuksen myötä kokonaislasku kipusi yli 10 000 euron. Kalastaja oli kertonut Hämeen poliisin esitutkinnassa, että hän ei tiennyt alamittaisten taimenten kalastamisen olevan laitonta.

Viimeisin tapaus on Salosta lokakuun puolivälistä 2024, jossa 10 vuotta koskikunnostuksen kohteena olleen Uskelanjoen sivujoesta löytyi laiton rysä. Pyydykseen oli päätynyt kolmisenkymmentä uhanalaista taimenta, joista osa oli jo mädäntynyt. Kalastajaa odottaa jopa 20 000 euron jättilasku. Poliisi pyytää parhaillaan vinkkejä tekijän kiinnisaamiseksi. Vaan mihin nämä huikeat summat perustuvat? Tutustutaanpa laittoman kalastuksen rangaistusseurauksiin.

47 euron säästöstä 100 euron rangaistus

Rikesakkorikkomuksia koskevan lain mukaan sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta kalastaa, vaikka hän ei ole suorittanut kalastonhoitomaksua, määrätään 100 euron rikesakko. Myös sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta kalastaa pitämättä mukana todistusta suorittamastaan kalastonhoitomaksusta, määrätään samansuuruinen rikesakko, jos hän ei esitä todistusta poliisille seitsemän (7) vuorokauden kuluessa.

Vaikka kalastuksenvalvontaan ei kaikkialla törmää juuri koskaan, saattaa toisaalla lupia joutua esittämään useamman kerran vuodessa. Sadan euron sakot 47 euron säästöstä ei kuulosta viisaalta tavalta yrittää vaurastua – varsinkaan kun kalastonhoitomaksulla hoidetaan kalastoa ja vesiä, jotta jokaisen oma harrastus voisi jatkua myös tulevaisuudessa. Sitä paitsi, jos vuoden aikana käy kalassa esimerkiksi 30 kertaa, on kustannus noin 1,50 euroa kertaa kohden – siis reilun maitopurkin verran.

Muista rikkomuksista rapsahtaa rankemmin

Kalastuslaissa on lueteltu koko joukko muita kalastusrikkomuksia, joista voidaan rangaista merkittävästi rikesakkoa kovemmalla rangaistuksella. Alle on listattu tavanomaisimpia kalastusrikkomuksia. Täydellinen luettelo on kirjattu kalastuslain 118 §:än, joka löytyy esimerkiksi sivulta finlex.fi.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta:

• käyttää kiellettyä kalastustapaa, pyyntimenetelmää tai kalastusvälinettä, pitää kiellettyä kalastusvälinettä kalastukseen käytettävässä kulkuneuvossa tai pyyntiä varten helposti käsillä
• kalastaa alueella, jossa kalastaminen on kielletty tai sitä on rajoitettu
• lalastaa kiellettynä aikana tai säädettynä rauhoitusaikana kalaa taikka sanottuna aikana pitää vedessä sen pyyntiin sopivaa pyydystä
• pyydystää ali- tai ylimittaista kalaa, tai ottaa kalan saaliiksi kiellon vastaisesti
• laiminlyö säädetyn vapauttamisvelvollisuuden
• laiminlyö pyydyksen merkitsemisvelvollisuuden
• rikkoo saaliiden ilmoitusvelvollisuutta, kalan ensimyyntikieltoa tai rauhoitetun kalan myyntikieltoa
• rikkoo kalastussäännössä säädettyä veneen- tai moottorinkäyttökieltoa

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kalastusrikkomuksesta sakkoon.

Kalastusrikos voi johtaa jopa vankilaan

Luvaton pyynti voi johtaa jopa vankeuteen, koska asia on kirjattu rikoslakiin. Rangaistus kalastusrikoksesta on kirjattu rikoslain 48 a luvun 2 §:än.

Tämä tarkoittaa räjähteiden, ampuma-aseen tai sähkövirran käyttöä kalastuksessa. Myös huomattavassa laajuudessa kalastuslain rikkominen tai sen nojalla annettua kalojen tai rapujen rauhoituksen, pyydysten, pyynnin harjoittamisen, pyyntikiellon, pyyntirajoituksen tai kalojen tai rapujen alamittaa koskevaa säännösten tai yleisten tai yksittäistapausta koskevien määräysten rikkomista.

Myös luvaton ja kalastuslain vastainen kalojen tai rapujen istuttaminen tai siirtäminen vesistöön siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle on kirjattu kalastusrikoksen alle.

Rangaistuksena näissä on tahallisuudesta tai törkeästä huolimatomuudesta ja vahingon laadusta riippuen sakosta jopa enintään kahden vuoden vankeuteen. Lisäksi tekijä on vahingonkorvausvastuussa iästään riippumatta.

Menettämisseuraamus jopa tuhansia

Kalastuslain 119 §:än on kirjattu menettämisseuraamus:

”Joka syyllistyy kalastuslain 118 §:n tiettyjen momenttien (edellisen luettelon kohdat 1–3 ja 5) rikkomiseen tai ottaa saaliiksi rajoitusten vastaisesti lohen, järvilohen, ankeriaan, nahkiaisen, taimenen, harjuksen, nieriän, jokiravun tai mereen laskevassa joessa tai purossa olevan siian, on tuomittava menettämään valtiolle arvo, joka sillä lajinsa edustajana on.”

Menettämisseuraamus lasketaan kappalekohtaisesti. Kun yksittäisen ravun korvausarvo on 50 euroa ja nahkiaisen 100 euroa, laatikollinen niitä voi tulla hyvinkin kalliiksi. Eniten arvoa yksittäin on Vuoksen ja Hiitolanjoen luonnon ja äärimmäisen uhanalaisilla järvilohilla. Sellaisen kolkkaamisesta seuraa sakkorangaistus sekä jopa 7 510 euron korvaus per kala.

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2019 asetuksen mukaiset korvausarvot kalalajeittain:

Lohi

• Järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä 7 510 €
• Jäämeren lohi sisävesissä 3 480 €
• Itämeren lohi meressä ja sisävesissä 3 470 €
• Rasvaeväleikattu järvilohi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä 1 750 €
• Järvilohi muualla kuin Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä 280 €
• Rasvaeväleikattu Itämeren lohi meressä ja sisävesissä 170 €

Taimen (huom. ns. tammukka lasketaan kalastuslaissa taimeneksi)

• Taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 3 260 €
• Taimen sisävesissä leveyspiirin 67° eteläpuolella 2 440 €
• Taimen sisävesissä leveyspiirin 67° pohjoispuolella 410 €
• Rasvaeväleikattu taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 390 €
• Rasvaeväleikattu taimen sisävesissä leveyspiirin 67° eteläpuolella 260 €
• Taimen purossa ja lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä 230 €
• Rasvaeväleikattu taimen sisävesissä leveyspiirin 67° pohjoispuolella 80 €

Harjus

• Harjus meressä 1 360 €
• Harjus sisävesissä leveyspiirin 67° eteläpuolella 300 €
• Harjus sisävesissä leveyspiirin 67° pohjoispuolella 100 €

Nieriä

• Nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välillä 5 100 €
• Nieriä muualla Vuoksen vesistössä 960 €
• Nieriä Inarinjärvessä 240 €

Muita

• Ankerias 3510 €
• Siika mereen laskevassa joessa ja purossa 460 €
• Nahkiainen 100 €
• Jokirapu 50 €

Menettämisseuraamuksesta eli kalojen kokonaisarvosta puhutaan eri nimillä: menettämisseuraamus, korvausarvo ja suojeluarvo. Mediassa tästä myös käytetään satunnaisesti yksinkertaistetuna sanaa sakko, vaikka kyse ei varsinaisesti ole sakosta.

Kenellä oikeus valvoa?

Muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavan 18–69-vuotiaan henkilön on suoritettava valtiolle kalastonhoitomaksu. Todistus kalastonhoitomaksun suorittamisesta on pidettävä mukana kalastettaessa sekä vaadittaessa näytettävä se kalastuslaissa määritellylle viranomaiselle.

Laissa määriteltyjä viranomaisia ovat poliisi, rajavartiolaitos, Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten kalatalousviranomaiset, ne Metsähallituksen virkamiehet, joiden tehtävänä on kalastusasioiden hoitaminen sekä joissain tapauksissa Tulli. Kalastuksenvalvoja toimii myös virkavastuussa, mutta ei viranomaisena valvoessaan kalastusta.

Kalastuslain 12 luvun mukaiset kelpoisuusehtojen mukainen henkilö saa toimia kalastuksenvalvojana. Kelpoisuusvaatimukset tehtävään ovat oikeustoimikelpoisuus, rehellisyys ja luotettavuus, sopivuus tehtävään sekä kalastuksenvalvojakokeen läpäisy. ELY-keskus voi hyväksyä edelliset ehdot täyttävän henkilön kalastuksenvalvojaksi ja myönntää kalastuksenvalvojakortin. Kortti ei silti riitä sellaisenaan valvomaan kalastusta. Kalastuksenvalvoja tarvitsee valtuutuksen toimialueelle. Valtakirjan voi antaa kalatalousalue, vesialueen omistaja tai ELY-keskus. Valtion vesialueilla Metsähallitus toimii omistajana ja tällöin valtuuttajana.

Tutustu kalastuksenvalvojien työhön videolla Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat

Tarkastusoikeus vain viranomaisella

Kalastuslaissa määritellyillä viranomaisilla on oikeus tarkastaa, että vedessä, kalastukseen käytettävässä kulkuneuvossa tai rannalla oleva kalastusväline, pyydys ja saalis ovat säännösten ja määräysten mukaisia. Samoin näillä on oikeus tarkastaa kuljetus- ja varastotiloja, joissa säilytetään kaloja tai rapuja. Tarkastusta ei saa kuitenkaan ulottaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin, ellei se ole välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi.

Kalastuksenvalvoja katsotaan laissa viranomaisia avustavaksi henkilöksi, eikä hänellä ole oikeutta tarkastaa esimerkiksi kalastajan reppua. Tämän pykälän myötä salakalastuksen suitsiminen on vaikeutunut ja monin paikoin valvojat ottavatkin yhteyttä poliisiin tilanteissa, joissa on vahva epäilys siitä, että kalastajalla on laittomia kaloja. Vaikka tarkastussääntö pelaa salakalastajien pussiin, on hyvä ymmärtää, että valvojan sijaan reppuun saattaakin lopulta kurkistaa poliisi, jolla on siihen oikeus.

Talteenotto-oikeus myös valvojilla

Sekä kalastuslaissa määritellyillä viranomaisilla että kalastuksenvalvojilla on oikeus ottaa talteen kalastuksessa käytetty pyydys ja kalastusväline sekä saalis, jos:

• kalastusaikoja, pyydyksiä, pyydysten määrää, pyyntitapoja, kalojen vapauttamista tai saaliiksi ottamista taikka rauhoitusta koskevia säännöksiä tai määräyksiä rikotaan
• kalastusta harjoitetaan ilman kalastusoikeutta tai kalastusoikeuden ilmeisesti ylittäen; tai
• pyydystä ei ole merkitty laissa edellytetyllä tavalla

Talteenotto ei kuitenkaan tarkoita, että kalastusväline jäisi automaattisesti kalastuksenvalvojalle tai viranomaiselle ikuisiksi ajoiksi. Jos todistus kalastuksenhoitomaksun maksamisesta esitetään seitsemän päivän kuluessa, pyydys tai kalastusväline on palautettava välittömästi. Jos taas kyse on muusta rikkomuksesta, oikeus lopulta ratkaisee välineiden kohtalon.

”En tiennyt” ei riitä!

Jokaisen Suomen kansalaisen on velvollisuus tuntea maan laki. Kukaan ei voi osata Suomen lakia ulkoa, mutta oman harrastuksen osalta on kuitenkin syytä selvittää perusasiat, kuten mitä kaloja saa kalastaa ja minkä kokoisia kaloja saa ottaa eräksi, milloin ja missä ja millä tavoin saa kalastaa sekä millaisia lupia kalastus vaatii. Jos luvat on maksamatta, kalastaa rauhoitusalueella ja/tai repussa on nippu alamittaisia tai rauhoitettuja kaloja, tietämättömyyteen vetoaminen ei auta. Tietoa kalastusrajoituksista saat kalastusrajoitus.fi-palvelusta sekä Omakala-sovelluksesta. Vesialueen omistajan lupien yhteydessä on aina kerrottu lupasäännöt.

Varmista siis ennen pyyntiin ryhtymistä, mikä on luvallista ja mikä ei. Tai viimeistään siinä vaiheessa, kun kala on haavissa, on syytä pitää se hengissä, kunnes säännöt on varmistettu (äly)puhelimen avulla. Oman kalansaaliin hyötykäyttö on mukavaa ja järkevää, mutta parin tuhannen euron arvoisen rauhoitetun kalan kolkkaamisessa on aika huono hinta-laatusuhde.

Katso ohjeet lohen ja taimenen tunnistamiseen tästä. 

Katso lohen ja taimenen rajoitukset tästä.

Tutustu tarkemmin infograafilla kalastuslupiin tai lue aiheesta lisää: Kalastusluvat tutuksi.

Tarkista kalastusrajoitukset Kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Lue tuorein salakalastusuutinen Yle:ltä

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto, Yle