Kalastaja, meneekö paunat ja kilot sekaisin?
Kalojen mittaamiseen ja uutisointiin tarkkuutta
Toimittaja Jyri Kuusisalo
Kesällä nautitaan vapaa-ajasta vesillä ja jopa 1,5 miljoonaa suomalaista kalastelee. Ympäri Suomea nousee toinen toistaan komeampia vonkaleita, joista myös paikallismediat ja valtamediatkin innostuvat kirjoittamaan tarinoita. Liki vuosittain tulee kuitenkin uutisointeja, jotka nousevat vahvasti esiin somekeskusteluissa, eikä aina myönteisessä valossa. Viimeksi alkuviikosta saimme lukea Koti-Lappi -lehdestä, kuinka Kemijärven nurkilta oli noussut 49-senttinen ahven onkivehkeillä. Uutinen herätti ennen kaikkea huomiota, koska kalan painoksi oli ilmoitettu 2,5 kiloa!
Uutisen avattuaan aika moni aktiivinen ahvenenkalastaja totesi, ettei kuvan kala kyseisellä pituudella todennäköisimmin paina 2,5 kiloa. Punnitusvaiheessa on mennyt jotain pieleen. Yli 2-kilon ahven kotimaasta on aktiivikalastajalle suuri unelma, jonka vain muutama kalastaja vuosittain saavuttaa. Tuollainen paino vaatii kuitenkin kalalta poikkeuksellista hahmoa sekä pituutta.
Kirjoittajan 49 cm ahven, joka painoi tammikuussa hyvässä mätilastissa 1,46 kg.
Mitä painaa 49 senttinen ahven?
Mutta jos palataan nyt tuohon artikkelin 49-senttiseen kalaan. Mitä painaa 49-senttinen ahven? Haarukka on kaikkea yhdestä kilosta n. 1,8 kiloon riippuen vesistöstä sekä vuodenajasta. Painavimmillaan ahvenet ovat juuri ennen kutua alkukeväästä. Kirjoittaja on onnistunut jallittamaan yhden 49-senttisen vantteran ahvenen kotimaasta pilkillä ja kyseinen körmy painoi 1,46 kg.
Viitisen vuotta takaperin Savonlinnan Pihlajavedeltä kokenut kalamies sai peräti 53,5 senttisen todella rotevan ahven pilkiltä. Tämä jättilainen painoi hieman yli 2,3 kiloa. Tämä kala oli sensaatiomaisen upea ahven Suomesta. Katso kala tästä.
Toisaalta kirjoittaja on saanut myös 53-senttinen ja 2,62-kiloisen ahvenen mutta Espanjasta. Siellä ympäristö on kuitenkin varsin erilainen, jolloin ahven kasvaa nopeasti valtaviin mittoihin ja täten ei ole suoraan vertailukelpoinen kotimaisiin kaloihin, mutta antaa kuitenkin osviittaa ahventen mittasuhteista.
Paunat ja kilot sekaisin
Todennäköisin skenaario on Koti-Lappi -lehden kuvan perusteella on se, että digitaalivaaka on ollut pauna-asteikolla. 2,5 paunaa on kiloiksi muunnettuna hieman vajaat 1,15 kiloa. Uutisessa olleen kuvan perusteella kyse on kohtuullisen hoikasta kalasta, jolloin 1,15 kg olisi varsin realistinen paino. Yksi pauna (lbs) painaa 454 grammaa.
Haavi on hyvä keino punnita kalaa.
”Paunapunnitus” tapahtuu yllättävän helposti, koska osassa digivaakoja on paketista otettaessa pauna-asteikko perusasetuksena. Paunat pitää osata muuttaa kilogrammoiksi. Joillakin digivaakamalleilla muutos vaatii jopa vähäistä enemmän perehtymistä. Huomioitavaa on myös, että perinteiset jousivaa’at taas väsyvät iän myötä ja tällöin näyttävät todellista painoa enemmän.
Onnittelut saajalle
Tällä uutisella ei missään nimessä ole tarkoitus arvostella kalan saajaa tai saalista. Onkivehkeillä 49 senttinen ahven on todella upea kala ja on vaatinut taitoa tai ainakin onnea, että se on saatu kyytiin. Lähes puolen metrin ahven on aina huippu onnistuminen, ihan millä tahansa aktiivikalastusvälineellä. Senpä takia Kalastajan Kanava onnittelee erittäin paljon körmyniskan kalastajaa. Kannattaa kuitenkin tarkistaa puntarin asteikko pikimmiten, jotta seuraavat isomukset tulevat tarkasti punnittua.
Harkintaa medialle
Koska tämä Koti-Lappi -lehden nosto suurkalasta ei suinkaan ole ainut, toivoisi myös medioilta hieman harkintaa ja taustatietojen selvittämistä ennen jättiläisten julkaisua. Nykyään mm. Luonnonvarakeskuksen Omakala-sovellus varoittaa heti, jos kalan mittasuhteet ovat erityisen poikkeavia keskiverrosta. Omakalan kalojen mittasuhteet perustuvat tuhansien kalojen tietopankkiin. Sovellus on ilmainen ja jokaisen kalastajan ja myös median käytettävissä. Omakalaa testaamalla 49 cm ahven normaalisti painaisi 1,13–1,88 kg.
Vuosien varrelta löytyy artikkeleita, joissa on todettu vonkaleen olleenkin mittausvirhe:
Jättihauki on usein uutisankka
Näin punnitset kalan oikein
Kookkaat kalat kannattaa punnita aina haavissa. Se rasittaa kalaa ja myös kalastajaa vähiten. Kun punnituksen jälkeen vähentää haavin painon kalan ja haavin yhteistuloksesta saadaan kalan paino tietoon. Jos saa poikkeuksellisen kookkaan kalan esim. yli 120 cm hauen, olisi se hyvä punnita heilumattomassa ympäristössä, tarkan punnitustuloksen saamiseksi. Kalaa voi esim. säilyttää haavissa ja siirtyä hitaasti läheiseen rantaan, jossa kala vasta nostetaan haavin kanssa ilmaan punnituksen ajaksi.
