Tehoa jigikalastukseen

Mitä sitten kun nälkä kasvaa syödessä tai into kalastaessa ja haluaakin ottaa seuraavat askeleet jigikalastuksen saloihin? Alla on kymmenen erilaista jigaustekniikkaa ja/tai jigirigaustekniikkaa, jotka kaikki ovat osin samanlaisia ja osin erilaisia. Jostain tekniikasta on selvästi hyötyä ja apua tiettyihin kalastustilanteisiin ja -olosuhteisiin, mutta suuri osa on mielipideasioita – mistä kukakin pitää ja millä kukakin onnistuu parhaiten. 

Jigirigaukset- ja tekniikat

Keltainen siima = pääsiima, monofiili

Valkoinen siima = fluorocarbon

Punainen = painot

Harmaa = metalliset osat

Perinteinen painopäärigaus

Perinteinen painopääjigaus on edelleen ylivoimaisesti suosituin tapa, eikä syyttä – se on helppo ja nopea. Jigin koon mukaan valitaan oikea koukkukoko ja kalastettavan syvyysalueen mukaan pään paino. Jigi pujotetaan jigipään koukkuun jigin pää edellä ja koukku tulee ulos jigin selkäpuolelta sopivasta kohdasta siten, että pään ja jigin väliin ei jää tyhjää eikä toisaalta jigi väänny mutkalle koukussa. Pohjalinjassa kiinni oleva kala saavutetaan tällä tavoin helposti. Jigi heitetään kalapaikkaan, annetaan vajota pohjaan ja sen jälkeen jigiä tuodaan kohti kalastajaa kelaten tai vavalla nostamalla sekä löysät pois kelaamalla, pitäen koko ajan huolta, että jigi painuu aina kelausten tai nostojen välissä takaisin pohjaan. Tällä jigaustavalla suurin osa aloittaa jigaamisen ja edelleen se on kokeneemmillakin kalastajilla se eniten käytetty jigikalastuksen muoto. 

Cheburashka-rigaus

Perinteiseen kiinteän jipään sijaan, on erillinen paino (yleensä pyöreä), johon koukku kiinnittyy niveltyen siten, että se pääsee liikkumaan painon takana vapaasti. Cheburaska-rigaus mahdollistaa jigille herkemmät liikkeet ja kalalle pienemmän vastuksen huonolla syönnillä. Tämä rigaustapa on varsin vähän hyödynnetty, huomioiden sen tehokkuus ja monipuolisuus. Kalastustapa voi olla tällä rigaustavalla täysin sama kuin yllä mainitulla painopäärigauksella.

 

Dropshot

Dropshot-rigauksen ideana on tarjoilla jigi kalan näkökenttään hieman pohjalinjan yläpuolella. Koukku on siimassa yleisimmin noin puoli metriä painon yläpuolella. Dropshotissa itse koukku ja siihen pujotettu jigi ovat käytännössä painottomia, mikä mahdollistaa jigille todella herkän uinnin. Dropshotissa siimaan sidotaan perukkeeksi fluorocarbonia tai monofiilia, väliin leikarikoukku tai koukku suoraan siimaan sidottuna, ja tästä alaspäin on käytössä yleensä monofiilisiimaa noin 40–60 cm riippuen siitä miten paljon pohjan yläpuolella jigi halutaan uimaan. Dropshot painoissa on hahlo, johon siima on helppo pujottaa ja kiristää, joten halutessaan paino on nopea vaihtaa. 

Jigiä voidaan nostella pohjasta vavan liikkeillä tai kelaamalla. Dropshotissa passiiviselle kalalle toimii ajoittain myös hyvin hidas kelaaminen, säilyttäen koko ajan pohjakontakti. Painoa laahataan jatkuvasti pohjassa ja pienellä vavan kärjen liikkeellä saada passiivinen ja/tai hieman pohjasta irti oleva kala iskemään herkemmin. Viimeiset pysäytykset ja väristykset aivan veneen alla ovat tämän tekniikan suola. Dropshotissa voi käyttää huoletta raskaampia painoja, vieheen uinnin kärsimättä, jolloin pohjakontaktin säilyttäminen on helpompaa. Jos kalastaa haastavilla pohjilla (esim. tukkeja, hakoja tai louhikkoa), voi painon korvata pätkällä verkon alapaulanarua, joka ei takerru niin helposti kiinni. 

Koska rigi on varsin pitkä (peruke-koukku-monofiili-paino) ei tätä kalastusmuotoa kannata välttämättä tarjota heti ensimmäisenä esimerkiksi lapsille tai aloittelijoille. Toisaalta, jos joku muu heittää vieheen veteen, voi lapsi helposti kelata ja saada hyvinkin kalaa, sillä dropshotissa viehe ui koko ajan, teki kalastaja sitten mitä tahansa.

Texas-rigaus

Texas-rigauksessa siiman jatkeena olevaan perukkeeseen pujotetaan luotipaino jigin ja leikarin väliin. Jigiin pujotetaan pelkkä koukku. Paino vajoaa pohjaan ennen aina ennen jigiä ja viehe seuraa pienellä viiveellä perässä. Jigi vajoaa hitaasti ja houkuttelevasti. Rigaus toimii erityisesti passiiviselle kalalle. 

Texas-rigaus soveltuu mainiosti haastaville pohjamuodoille: Kivikoihin, kasvustoihin, jne. Vaikeammissa pohjastruktuureissa Texasia ei kannatta erityisemmin vajotella vaan kelata suoraan tai lyhyin pysäytyksin. Kasvuston seassa kannattaa hyödyntää offset-koukutusta. Texas-rigi soveltuu erinomaisesti välivesikalastukseen sekä yleensäkin matalampien vesialueiden kalastamiseen. 

Carolina-rigaus

Erona Texas-rigaukseen, Carolinassa luotipaino ei pääse valumaan jigille saakka, mikä hidastaa jigin vajoamista entisestään. Luotipaino pujotetaan pääsiimaan ja siiman ja perukkeen pujotetaan muovi- tai kumihelmi. Itse perukkeen yläpäähän laitetaan leikari. Jigi ja peruke ovat täysin painottomia. Sekä Carolina- että Texas-rigauksissa on tärkeää säilyttää tuntuma vieheeseen koko ajan. Tärppi tulee usein juuri siinä vaiheessa, kun paino osuu pohjaan ja viehe on vielä valumassa alaspäin.

Tässä rigauksessa painoa on voi kuljettaa pohjan muotojen mukaisesti ja tällöin jigi ui pyytävästi ja painottomana pohjan yläpuolella. Carolina-rigaus soveltuu avointen, laajojen alueiden nopeaan haravointiin, kun etsitään aktiivista kalaa. Tämä jigausmuoto toimii parhaiten pohjalinjakalastuksessa. Carolina-rigiin voi myös lisätä painoa enemmän kuin Texas-rigiin, jolloin se soveltuu syvempien vesialueiden läpikäyntiin sekä virtavesiin, jossa painoa tarvitaan seisovaa vettä enemmän.

Tokyo-rigi

Uusimpia tuulia jigikalastuksen saralla on Tokyo-rigi, jonka toiminta on periaatteessa sama kuin dropshotissa, mutta helpommassa paketissa. Leikari toimii nivelenä, jolloin kalan on vaikeaa kammenta itseään irti. Tokyo-rigi on helppo valmistaa itse teräslangasta.

Tokyolla pystyy kalastamaan käytännössä samalla tavalla, kuin perinteisessä pohjalinjajigauksessa, painoa on helppo laahata pohjia pitkin, kelata, nostaen jigiä ja vajottaa takaisin pohjaan. Tokyo toimii erinomaisesti kasvustojen seassa ja sitä on helppo tiputella kasvustojen aukkokohtiin. Tätä rigaustapaa kannattaa kokeilla myös kovemmassa kelissä, tokyolla on helpompi säilyttää pohjatuntuma, kuin perinteisellä jigipäällä, joka nousee ja laskee aaltojen ja kalastajan mukana. 

Neko

Neko on harvemmin käytetty, mutta suuressa maailmassa tunnettu rigaustyyli. Viimeinen oljenkorsi todella passiiviselle kalalle. Tarvitset jigin lisäksi jigin päähän painonastan, kuminauhan tai o-renkaan sekä laajakitaisen koukun. Painonasta painetaan jigin päähän, kuminauha asetetaan napakasti hieman jigin puolivälin etupuolelle ja koukku pujotetaan kuminauhan alta, koukun kärjen osottaen kohti jigin peräpäätä. Nekossa jigi vajoaa pää edellä, mutta kulkee uitettaessa kylki edellä. 

Käytä Nekossa solakoita ja pitkämäisiä jigejä, jolloin ylöspäin sojottava häntä pääsee liikkumaan herkästi. Neko on miellettävissä helposti samanlaiseen Wacky-rigaukseen, mutta erona on se, että Wacky-rigauksessa ei käytetä painoa vieheen päässä, vaan jigi on painoton. Tekniikka nekon uittamisessa ovat erilaiset pomputukset ja pitkät pysäytykset pohjan tuntumassa.

Ned

Ned on nouseva rigaustapa – voisi sanoa että tämän päivän ”trendirigaus”. Varsin toimiva muun muassa heikon syönnin ahvelle ja kuhallekin. Ned-rigauksen periaate on yksinkertainen: Tarvitset ns. litteäpäisen jigipään pallomaisen sijaan. Jigi on tarkoitus päästää pohjaan ja pompotella hiljalleen jigiä eteenpäin tai paikallaan. Tylppä jigipää kellauttaa jigin aina pohjassa pystyyn, eli jokaisessa pienessäkin nykäyksessä, jigi pomppaa pohjasta kohti pintaa ja heti takaisin pää alaspäin. Käytä Ned-rigauksessa kelluvia sekä samankaltaisia pitkänomaisia jigejä kuin neko-rigissa. Lisäksi moni käyttää ned-jigipään kaverina rapu- tai muita ötökkäjigejä.

Tärkeää ned-rigauksessa on, että viehe pysyy koko ajan pohjan tuntumassa ja sitä vain pompotellaan eteenpäin eri nopeuksilla. Pysäytykset voivat olla todella hyvinkin pitkiä, jopa 5-10 sekuntia.

Offset-koukku

Offset-koukutusta voi hyödyntää erinomaisesti etenkin Dropshot-, Tokyo-, Carolina-, Texas- ja Cheburaska-rigausten yhteydessä. Offset-koukkua käytettäessä koukun kärki painuu piiloon vieheen selkäpuolelle, eikä koukun kärki pääse tällöin takertumaan niin helposti esim. kasvustoihin tai pohjassa oleviin tukkeihin tms. Offset-koukku pujotetaan jigiin kuvan esittämällä tavalla. Osa jigimalleista soveltuu offset-koukuille, osa ei. Suuntaa saat katsomalla, onko jigin vatsassa ja selässä valmis ura. Tällöin koukku asettuu jigiin juuri oikealla tavalla. Uittoon tällä koukulla tai rigaustavalla ei ole vaikutusta.

Vertikaalijigaus

Vertikaalijigauksella tarkoitetaan kalastusmuotoa, jossa jigi pyritään pitämään halutussa syvyydessä, pystysuoraan veneen alla, veneen liikkuessa hitaasti eteenpäin. Jigiä voi pitää joko hieman pohjan yläpuolella, pompottaa välillä pohjassa tai halutussa syvyydessä välivedessä. Vertikaalijigauksessa on vieheen painot huomattavasti heittojigausta raskaampia, jotta veneen liikkuessa viehe pysyy hyvin kohtisuoraan veneen alla ja tuntuma jigiin säilyy hyvänä. Tämä jigausmuoto vaatikin jopa useiden kymmenien grammojen painopään. Vertikaalijigauksessa käytetään harvemmin pelkkää jigipäätä. Normaalin yksihaarakoukkuisen jigipään sijaan, vertikaalikalastuksessa käytetään usein jigin päähän kierrettävä painopäätä, johon kiinnitetään joko kaupasta hankittu valmis tai itse teräsvaijerista tai vastaavasta tehty 3-haarakoukulla varustettu rigi, joka kiinnitetään joko jigin selkään tai vatsaan. Vertikaalijigaus sopii niin ahvenelle, kuhalle kuin hauelle.

Vertikaalijigaukseen on viime vuosina tullut, vene-elektroniikan kehittymisen myötä, perinteisen pohjavertikaalin rinnalle erilaisia täsmäkalastusmuotoja, jossa tarjotaan viehettä nähdylle kalalle juuri oikea-aikaisesti joko pudottamalla viehe kalalle suoraan ylhäältä päin tai heittämällä kalalle hieman kauempaa. Täsmäheittokalastukseen pienennetään yleensä painoja merkittävästi vertikaalijigaukseen nähden, riippuen kalan uintisyvyydestä sekä miten hitaasti viehe halutaan kalan näkökenttään tarjoilla.