Itämeren lohipiina jatkuu

ICES-asiantuntijanäkemys myöhässä, MMM:ltä uusi ratkaisuehdotus

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteelliseen neuvoon perustuen ratkaisua, jossa lohenkalastusta Pohjanlahdella täsmäsäädellään vuonna 2024 ajallisesti ja alueellisesti Ljungan-joen lohikannan elpymisen tukemiseksi. Eduskunta on lisäksi linjannut huomioitavan kalastuskiintiöissä erittäin heikko lohien nousu Tornion- ja Simojokeen vuonna 2023 ja kalastusta säädeltäessä kaupallista ja vapaa-ajan kalastusta on kohdeltava tasapuolisesti.   

Eu:n maatalous- ja kalastusneuvosto päätti lokakuussa 2023 kaupallisen kalastuksen kiellosta Ahvenanmaalta Merenkurkkuun ulottuvalla merialueella ja siitä, että vapaa-ajankalastuksessa voidaan ottaa saaliiksi eväleikattuja lohia säännöllä yksi lohi kalastajaa kohden päivässä. Samalla Suomi ja Ruotsi pyysivät ICES:ltä tarkempaa asiantuntijanäkemystä viipymättä maiden ehdottamista täsmäsäätelytoimista.

Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampisen blogin mukaan prosessi on ollut suuri pettymys: ”Jatkuvasta kiirehtimisestä huolimatta viime viikolla on käynyt ilmi, ettei ICES tule antamaan tällaista asiantuntijanäkemystä kuin aikaisintaan toukokuussa. Tämä on aivan liian myöhäinen ajankohta kansallisen lohenkalastuksen säätelyn järjestämisen kannalta. Tilanne on jo nyt aiheuttanut kohtuutonta epävarmuutta kaupallisten ja vapaa-ajan kalastajien sekä kalastusmatkailuyrittäjien keskuudessa.

MMM:n ehdotukset EU:lle kestävän lohenkalastuksen turvaamiseksi

Tieteellinen kalastus avuksi

EU:n lohenkalastuksen päätöksenteossa on käynyt ilmi, että meillä Suomessa ei ole päätöksentekoon tarvittavaa riittävää ajantasaista tieteellistä tietoa Ljunganin lohen esiintymisestä Suomen rannikon kaupallisessa ja vapaa-ajan kalastuksessa. Tieto on päätöksenteon kannalta keskeinen, koska päätetty kieltoalue ja siitä aiheutuvat sosioekonomiset vaikutukset perustuvat pelkästään Ljunganin lohikannan tilaan ja sen arvioituun esiintymiseen. Tästä johtuen maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut tänään 26.2.2024 komissiolle käynnistävänsä tieteellisen lohenkalastuksen ja lähettänyt komissiolle sitä koskevan suunnitelman tieteellisen tiedon keräämiseksi.

Kalastajan Kanava soitti kalastusneuvos Risto Lampiselle tarkentaakseen mistä on kyse. Lampisen mukaan tieteellisen kalastuksen on tarkoitettu koskevan sekä vapaa-ajankalastajia sekä 45 kaupallista kalastajaa, jotka ovat viime tai edellisvuonna saaneet yli 20 lohta kyseiseltä merialueelta. Tieteellinen kalastus vaatii kalastajalta hieman enemmän kuin vain pituuden ja painon kirjaamista. ”Evällisestä eli luonnon lohesta on kirjattava ainakin: saantipaikka ja -aika, pituus, paino, sukupuoli ja lisäksi kalasta on otettava suomunäyte. Suomunäytteestä analysoidaan lohen alkuperä, onko kyseessä Ljunganin lohi vai Tornion- tai Simojoen kala.” Tieteellisen kalastuksen alue on neljä merimailia perusviivasta.

Lampinen toivoo saavansa vastauksia komissiolta pian, mutta koska komissio oletettavasti lähettää Suomen suunnitelman EU:n tieteellis-, teknis- ja taloudellisen kalastuskomitean (STECF) arvioitavaksi, on hyvin epätodennäköistä, että vastauksia saataisiin kuukauden kuluessa. ”Voimme lisäksi joutua vielä tarkentamaan tai muuttamaan suunnitelmaa komitean kommenttien mukaisesti, joten tähänkään tietoon ei vielä voi tuudittautua varmana.” huokaa Lampinen.

Kalastus käyntiin 4 viikkoa myöhemmin?

Kalastuksen säätely on suunniteltu toteutettavaksi ICES:lle lähetettyjen kalastusrajoitusehdotusten perusteella. Aiemman tutkimustiedon mukaan Ljunganin lohet vaeltavat vaelluksen alkuvaiheissa, joten MMM esittää EU-komissiolle tieteellisen lohenkalastuksen alkamista edellä mainituilla merialueilla vasta 27.5.. Tämä on eteläisimmillä alueilla lähes neljä viikkoa myöhemmin kuin viime vuosina. Mikäli ehdotus hyväksytään EU:ssa, on myöhäinen ajankohta merkittävä heikennys merilohen kalastusmatkailulle. Sinällään rajoitus vaikuttanee myönteisesti niin Tornion- ja Simojoen kuin Ljunganin lohien vaellukseen.

Kaupallinen lohenkalastuskiintiö pienenee 40 %

Maa- ja metsätalousministeriö kantaa Eduskunnan ja muiden toimijoiden tavoin suurta huolta lohen viimevuotisesta heikosta noususta Tornion- ja Simojokeen, joten ministeriö ei ota vastaan aiemmista vuosista poiketen muiden Itämeren EU-jäsenvaltioiden lupaamia kiintiösiirtoja. Tämän seurauksena Suomen Pohjanlahden ja pääaltaan lohenkalastuskiintiö vuodelle 2024 on 16 661 lohta, mikä merkitsee lähes 39%:n vähennystä Suomen viime vuoden 27 163 lohikiintiöön nähden. Vuoden 2024 lohikiintiö on historian pienin.

Saaristomerellä tieteellisessä kalastuksessa tiukennetaan säätelyä siten, että kaupalliset kalastajat saavat kuten Pohjanlahdella käyttää vain yhtä isorysää 27.5.-9.6., kahta isorysää 10.-16.6. ja tämän jälkeen enintään neljää isorysää. Näin kalastusponnistus pysyy rajoitettuna kalastuksen alkukauden ajan.

Söderby Laxin ammattikalastaja Mikael Lindholm kertoi, jutelleensa ehdotuksesta kollegoidensa kera. Nämä lohen ammattikalastajat pitivät MMM:n ehdotusta totaalikieltoa parempana vaikkakaan asia ei vielä ole päätetty: ”Nyt täytyy toivoa, että saadaan hyvä lohennousu Tornionjokeen sekä muihin Perämeren jokiin sekä hyvät saaliit muutamalle kymmenelle ammattikalastajalle ja lohenuistelijoille”

Lue MMM:n tiedote.

Lue Risto Lampisen blogijuttu.

Tutustu merilohen uistelun perusteisiin.