Hiitolanjoesta lohikalojen paratiisi

Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevassa Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Kun joesta vapautuu kolme uutta koskea voimantuotannosta, vapautuu Hiitolanjoki vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi. Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski 18 metrin yhteenlasketulla pudotuskorkeudellaan muodostavat eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upean koskireitin, johon toki kuuluvat myös ylävirrassa jo nyt vapaana kuohuvat Uudensillankoski, Rapukoski ja Ali-Juvankoski.

Padoista kaksi on nyt purettu, viime syksynä Kangaskoski ja tänä syksynä Lahnasenkoski. Viimeinen pato, Ritakoski, puretaan ensi syksynä. Kyseessä on merkittävä teko uhanalaisten vaelluskalojen hyväksi, sillä Hiitolanjoki on tärkeä lisääntymisalue äärimmäisen uhanalaiselle Laatokan järvilohelle ja vaeltavalle järvitaimenelle. Kaikkien patojen purkaminen ja koskien ennallistaminen tulee parantamaan huomattavasti Hiitolanjoen lohikalojen poikastuotantoa sekä kalastusmahdollisuuksia. Tulevaisuuden tavoitteena on palauttaa koko Suomen puoleinen jokiosuus todelliseksi lohijoeksi, mikä tekee Hiitolanjoesta ainutlaatuisen ja monipuolisen kalastuskohteen koko Etelä-Suomessa.

Vaellusesteiden purkaminen on tehokas ja tärkeä luonnonsuojelutoimi, joka havaittiin tänä syksynä puretulla Lahnasenkoskellakin välittömästi. Melkein heti sen jälkeen, kun koskeen päästettiin vettä, uivat paikalle suuret järvilohet. Myös viime vuonna puretun Kangaskosken ovat vaelluskalat hyväksyneet elinympäristökseen. Tutkimukset osoittivat, että välittömästi Kangaskosken padon purun jälkeen sen yläpuolelle rakennettuun koskeen oli saapunut uhanalaisia vaelluskaloja kutemaan. Viime syksyn kutu oli niin onnistunut, että tänä kesänä kosken alueella havaittu poikastiheys oli jopa 200 poikasta per aari. Vastaavia tiheyksiä ei ole mitattu aiemmin mistään muualta Suomesta.

Näiden toimenpiteiden myötä Hiitolanjoesta povataan sekä houkuttelevaa matkailu- ja virkistysaluetta että uhanalaisten vaelluskalojen paratiisia.

Hiitolanjoen patojen purku on ollut paikallisten aktiivien pitkäjänteisen työn kohde vuosikymmenien ajan ja monen toimijan yhteistyön tulos. Hanke nytkähti eteenpäin, kun padoista tehtiin kaupat kesällä 2019 usean rahoittajan yhteisvoimin. WWF on hankkeessa mukana yhtenä suurimmistä rahoittajista Lassi Leppisen säätiön WWF:n padonpurkutyölle antaman lahjoituksen turvin.

Energiantuotannon kannalta merkityksettömien patojen purkaminen on osoittautunut parhaaksi keinoksi suojella uhanalaisia vaelluskaloja ja antaa niille mahdollisuus päästä lisääntymään luonnollisesti.

”Padon purkujen tulokset ympäri Suomen ovat olleet valtavan rohkaisevia ja Suomesta on hyvää vauhtia tulossa aiheen suunnan näyttäjä Euroopan tasolla. Tämä ei ole huono juttu siinäkään mielessä, että EU tullee pian vaatimaan jäsenvaltioilta jokivesien ennallistamista”, kommentoi Sampsa Vilhunen, WWF Suomen ohjelmajohtaja meri- ja sisävesityössä.

Lue aiheesta lisää: https://hiitolanjoki.fi/

 

Lähde: WWF Suomi, hiitolanjoki.fi