Ahven on varsin oikukas kala. Kansalliskalallamme on keinonsa välttää koukkuun ja pannulle joutuminen sulkemalla suunsa täysin. Toisaalta kalastajan kannalta parhaina päivinä se on yksi viihdyttävin kala kalastaa, sillä silloin kalaa tulee välineestä, väristä ja kalastustavasta riippumatta.

Venepilkintä on varsin tehokas kalastusmuoto kesä- ja syysahvenen pyyntiin. Venepilkintäkausi on parhaimmillaan loppukesästä lokakuulle, mutta sitä voi harrastaa jäiden lähdöstä jäiden tuloon asti. Ajankohta toki vaikuttaa siihen, mistä kalan löytää.

Venepilkintä on syvemmän veden eli 4-15 m kalastusmuoto. Valikoivaa kalastusta voi harjoittaa syvyysalueella alle 9 metriä. Tätä syvemmältä ahventa voi toki pyytää, mutta tällöin saa varautua ottamaan kaikki eräksi, sillä ahven ei kestä suuria paineen vaihteluita ja kuolee hinattaessa syvyyksistä veneeseen. Matalan veden ahvenen pyyntiin sopii matalan veden ahvenen jigaus, soutu-uistelu tai rannalta onkiminen.

Kalastusluvat

Jos venepilkit yhdellä pilkkivavalla, harrastuksesi on varsin halpa. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa kalastettaessa lyhyellä (n. 1 m pituisella) vavalla, sillä pilkintä kuuluu yleiskalastusoikeuksiin. Tällöin kannattaa kuitenkin muistaa, että tämä koskee vain yhdellä vavalla pilkkimistä. Samaan aikaan kyllä voi olla toinen onkivapa pyynnissä. Mikäli taas pilkit esim. jigivavalla, on tällöin kalastonhoitomaksu oltava maksettu, sillä kyse on heittämiseen soveltuvasta pitkästä vavasta. Lue lisää kalastusluvista.

Kalastusrajoitteet ja rauhoitukset

Harva venepilkkii virtavesissä, joissa yleensä ei saa lainkaan pilkkiä eikä myöskään onkia, mutta jos moinen on suunnitteilla, tarkasta alueen säännöt. Löydät suurimman osan kalastusrajoituksista osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Muista samalla myös tarkistaa myös mahdolliset rauhoitukset alueella, sillä kalastaja itse vastaa, että hän kalastaa luvallisesti ja oikeilla luvilla. Tietämättömyys ei vapauta vastuusta. Lue lisää kalastusrajoituksista.

Välineet venepilkintään

Venepilkinnän harrastaminen on varsin edullista välineiden kannalta. Kesällä voi käyttää pilkkimiseen täysin samoja vapoja ja vieheitä kuin mitä talvella jäältä pilkkimiseen.

Milloin venepilkkiä?

Venepilkintä toimii erinomaisesti kirkasvetisissä ja syvissä järvissä. Eroaa syvän veden jigauksesta monella tapaa. Ensinnäkin venepilkinnässä on 

Venepilkillä suurahvenia

Jigaus ja venepilkintä eivät läheskään aina ole korvattavissa toisillaan. Yhteistä on se, että viehe saadaan syvässäkin pohjan tuntumaan, mutta toisinaan pilkki kelpaa ahvenille paremmin kuin jigi ja päinvastoin.

Lähtökohtana valinnalle olen pitänyt ahventen aktiivisuutta. Jos ahven nappaa rajusti, heittelen jigiä, koska sillä kampaa joutuisasti laajan alueen ja parvi löytyy nopeammin.

Mutta aina jigaus ei anna erityisempää ahvensaalista. Sen sijaan venepilkki saattaa houkutella ahvenia, mutta siihenkään ne eivät ehkä nappaa heti. Kalat vain kiertelevät veneen alla, mutta vaativat samassa kohdassa heiluvan vieheen pitempiaikaista liikettä ennen kuin iskevät.

Kun yksi nappaa, syönti voi lähteä päälle ja samassa rytäkässä tulee useampi köriläs. Toisaalta isoille on hyvin tyypillistä sekin, ettei mitään ryöppyä tule. Juuri silloin venepilkintä päihittää jigin.

Koko päivän pyyntitapa

Pyytäjän on hyödyllistä ymmärtää, miten vuorokaudenaika ja kelin aurinkoisuus vaikuttavat mahdollisuuksiin saada suuria ahvenia verrattaessa venepilkintää muihin pyyntitapoihin.

Kun suuret järviahvenet liikkuvat pintavesissä ja rannoilla matalilla alueilla, ne ovat usein saalistamassa.

Tätä aktiivisuutta esiintyy kesällä varmimmin varhain aamulla. Varsinkin aurinkoisina ja kuumina sääjaksoina aamun varhaiset tunnit ovat tavallisesti vuorokauden parasta pyyntiaikaa lähteä vaikkapa lähiluodon kupeelle ongelle.

Myös alkava ilta voi virkistää isojen ahventen ottia. Loppukesän tyyniinä lämpöisinä päivinä ahventen ajoparvia näkee selkävesillä pikkukalajahdissa etenkin myöhään iltapäivällä ja alkuillasta.

Kesällä ja vielä elokuussa venepilkinnän etu on, että syvästä pilkkimällä on mahdollista löytää aktiivisia isoja ahvenia läpi päivän ja myös keskellä päivää, jos matalassa on hiljaista. Järvestä riippuen syvä vesi tarkoittaa 4-12 m syvyyttä.

Siitä huolimatta, että syöntipiikki heinäkuun helteillä ajoittuu tavallisesti varhaiseen aamuun, syvässä vedessä ahvenet voivat iskeä pilkkiin koko aamupäivän ja vielä puolen päivän jälkeenkin, vaikka pohjaa pitkin vipeltävä jigi ei enää pahemmin kiinnosta.

Jos aurinko helottaa, hiljaisin vaihe heinäkuussa osuu omilla pyyntipaikoillani usein klo 13-17 väliin.

Venepilkintä syvästä onkin mukava keino pyrkiä löytämään otillaan olevaa isoa ahventa ilman erityisen varhaista aamuheräämistä.

Venepilkintä matalasta

Matala vesi ja tyyni veden pinta ovat huono yhdistelmä, jos tavoitellaan isoja ahvenia. Kuitenkin kun ahven on hyvin aktiivinen, se tulee myös näkösyvyydessä veneen alle varsinkin varhaisina kesäaamuina.

Olen joskus kokeillut ahventen pelokkuutta pilkkimällä niitä kahluuhaalarit päällä puolentoista metrin vedestä jalkojen välistä. Ahvenia tulee helposti jalkoihin, mutta isommat ottavat paljon heikommin kuin pikkutirrit.

Pieni aallokko ja pilvipouta rohkaisevat ahvenia liikkumaan ja nappaamaan hanakammin veneen alla. Pilkin sivulle heittäminen ja leijailu sieltä alas voi myös houkutella kaloja seuraamaan viehettä ja iskemään.

Etenkin suuri ahven saattaa haksahtaa juuri tähän.

Matalassa veneen alle tullut parvi kuitenkin pelästyy helposti ja katoaa. Siksi onki ja heittovapa ovat periaatteessa parempia välineitä matalaan. Varsinkin, jos keli on tyyni tai aurinkoinen, venepilkkijän on paras etsiä nappaava parvi reilusti näkösyvyyttä syvemmästä.