Juuso pyydysti Suomen vanhimman karpin

Toimittaja: Niko Satto

Karpinonginta on mystistä ja pitkää pinnaa vaativaa puuhaa. Moninkertainen lajikalastusmenestyjä Juuso Triipponen teki historiaa pyydystämällä Suomen vanhimman karpin. 43-vuotias karppi on kymmenen vuotta aiempaa karppien ikäennätystä vanhempi ja samalla 18 vuotta pyytäjäänsä vanhempi. Lue myös Juuson kirjoittama kalareissukertomus karpin pyynnistä.

Turkulainen, moninkertainen lajikalastusmenestyjä, lajikalastuksen jaettua vuosiennätystä ja suurkalarekisterin kakkossijaa hallussaan pitävä Juuso Triipponen onki tämän vuoden syyskuun viimeisenä päivänä 11,1-kiloisen karpin, joka osoittautui Suomen todistetusti vanhimmaksi karpiksi.

Onkimalla saadun karpin selkäevässä oli merkki, josta Juuso otti kuvan ja ilmoitti tiedot Luonnonvarakeskukselle. Lukelta kerrottiin, että kala oli istutettu järveen kaksivuotiaana, vuonna 1983. Se oli siis pyyntihetkellä 43-vuotias ja 18 vuotta vanhempi kuin pyytäjänsä.

– On hyvin mahdollista, että kalaa ei ole kukaan pyydystänyt aiemmin sen kunnioitettavan pitkän eliniän aikana. Vapautin kalan, joten se jatkaa edelleen elämäänsä järvessä, ja on mahdollista, että se saadaan joskus vielä vanhempana, Juuso pohtii.

Onko mahdollista saada vielä vanhempi karppi?

Luken erikoistutkija Jari Raitaniemen mukaan karppeja kasvatettiin aikanaan Luken edeltäjän, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, nyt jo lakkautetussa Porlan kalanviljelylaitoksessa. Kesänvanhat poikaset siirrettiin talveksi maanalaisiin altaisiin, joissa olosuhteet olivat luonnollisen kaltaiset – vesi oli talvella kylmimmillään noin kuusi astetta. Karpinpoikaset istutettiin vesistöihin kaksikesäisinä.

– Lonkalta en tiedä, milloin karppeja alettiin istuttaa, mutta melko varma olen siitä, että niitä on istutettu huomattavasti pitempään, joten on kyllä mahdollista saada vanhempikin karppi saaliiksi, Raitaniemi arvioi.

Raitaniemi heittää pallon Luken johtavalle asiantuntijalle, Petri Heinimaalle, joka tietää, että karppeja on istutettu ainakin 1960-luvulta alkaen. Netistä jo poistettuun, RKTL:n Kala-atlakseen viittaava Wikipedia tietää, että ensimmäiset karpit olisi tuotu Suomeen jo 1950-luvulla. Aktiivisempi istutustoiminta on ilmeisesti alkanut vuosikymmenen vaihteessa.

Luken asiantuntija Meri Helisevältä löytyy ainakin yksi tarkka fakta aiheesta.

– Tietokannassamme ensimmäinen karppimerkintä on vuodelta 1961, mutta en valitettavasti osaa sanoa, onko tietokantaan syötetty kaikkein vanhimmat merkinnät.

Olipa merkintöjä tehty ennen vuotta 1961 tai ei, karppeja on joka tapauksessa merkitty ainakin 63 vuoden ajan. Ei siis ole mahdotonta, että Juuson karppiakin vanhempia kaloja vesistöissämme ui. Kun karppi on muutenkin haasteellinen pyydettävä ja niihin erikoistuneita vapaa-ajankalastajia aika vähän, vaatii melkoista tuuria, että saa vanhemman kalan, joka vieläpä on merkitty. Tietenkin sellainen saattaa uida vaikkapa jonkun kotitarvekalastajan lahnaverkkoon.

Entä karpin tulevaisuus?

Karppi ei ole pystynyt lisääntymään Suomessa, sillä ilmastomme on ollut sille liian viileä. Suomen karppikanta on siis ollut istutusten varassa. Vieraslaji.fi tietää kuitenkin kertoa, että joistain lammikoista on tehty havaintoja poikasten selviytymisestä.

”Karppi ei ole toistaiseksi muodostanut vakiintuneita kantoja luonnonvesiimme. Maan eteläosasta on parin viime vuosikymmenen ajalta kuitenkin havaintoja lammikoista, joissa syntyneet karpit ovat selvinneet talvien yli ja varttuneet aikuisiksi.”

Raitaniemen mukaan Porlan laitoksella työskennellyt Pekka Ilmarinen perusti sinne RKTL:n jälkeen yksityisen kalanviljelylaitoksen, jossa hän viljeli kalanpoikasia omaan eläköitymiseensä asti.

– En muista, viljelikö hän karppeja myyntiin, mutta netin mukaan karpin poikasia on myyty ainakin jostain vielä 2009, Raitaniemi toteaa.

Luken Heinimaalla on myös tietoa viimeisistä karppieristä.

– Asiakkaille on istutuksia varten toimitettu RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitoksesta pieniä määriä karppeja vuonna 2003. Ne ovat vuosiluokkaa 2000 olevia yksilöitä. Vuonna 2013 loput emokarpit Laukaasta toimitettiin Kilpilohi Oy:lle 13–16-vuotiaina.

Enää karppeja ei ilmeisesti istuteta vesitöihimme, joten mahdollisesti nuorimmatkin karpit alkavat olla noita muutamia lammissa poikasvaiheen yli selvinneitä lukuun ottamatta 15–20 vuoden ikäisiä. Harva pyytää karppia ruoaksi, joten onkijoille karppeja riittänee vielä vuosia. Ja voi olla, että ilmaston lämpiäminen johtaa lopulta siihen, että karpit alkavat lisääntyä luontaisesti vesissämme.

Suurin Suomesta 2000-luvulla pyydetty karppi oli Vihdin Hiidenvedeltä verkoilla 2023 saatu 22,2-kiloinen kala, joten onkijoille karppi tarjoaa mielenkiintoisen vaikkakin haastavan vastuksen.

Lue miten Suomen vanhin karppi pyydettiin.