Lohenkalastus jatkuu Itämerellä
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto teki alkuviikosta päätöksiä Itämeren altaan pyyntikiintiöistä ja myös lohenkalastuksen periaatteista vuodelle 2025 niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastukseen. Vapaa-ajankalastaja saa kalastaa lohta kahden lohen päiväkiintiöllä pohjoisen Itämeren rannikkovesillä touko-elokuussa sekä Suomenlahdella ilman aikarajoitusta. Muina aikoina ja muilla alueilla saa päiväkohtaisesti ottaa saaliiksi yhden rasvaeväleikatun lohen. Ammattikalastuksen osalta kiintiö pieneni. Päätös on positiivinen vapaa-ajankalastukselle ja kalastusmatkailulle. Aika näyttää riittääkö lohijokiin riittävä määrä nousukaloja.
Vuoden 2025 Itämeren kalastuskiintiöistä on päätetty EU-komissiossa. Käytännössä komission toimesta säädellään turskan, silakan, kilohailin, punakampelan ja lohen kalastusta. Vapakalastajien keskuudessa suurin mielenkiinto kohdistuu lohen kalastukseen ja välillisesti jonkin verran lohen tärkeän saaliskalan silakan kiintiöihin ja niiden kehityssuuntaan.
2025 pelisäännöt pitkälti selvänä
Itämeren lohia Kuva: Mikael Lindholm
Vuosi 2024 oli lohen uistelijoiden kannalta erittäin tiukkojen rajoitusten aikaa, jossa myös lopulliset pelisäännöt selvisivät myöhään. Komissiossa nyt vuodelle 2025 vahvistetut lohikiintiöt pysyvät käytännössä samoina tai pienenevät vuodesta 2024. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiön osalta laskua edellisvuodesta on 36 %. Kappalemääräisesti asetutaan 34 787 loheen, josta Suomen osuus on 8989 lohta. Suomenlahden osalta kiintiö pysyy samana ja kappalemääräinen lukumäärä on 9 104 kalaa.
Helsinki Trolling Contest, Ville Ohra. Kuva: Jari Rannisto
Vuonna 2024 lohen vapakalastusta merellä koski määräykset, joiden mukaan ICES-pyyntiruuduilla 29, 30 ja 31 saaliiksi sai ottaa yhden eväleikatun mitan täyttävän lohen päivässä kalastajaa kohti ja kaikki rasvaevälliset lohet oli päästettävä takasin mereen. ICES-pyyntiruudulla 31 sai ajalla 1.5.-31.8. neljä merimailia perusviivan sisäpuolisilla alueilla ottaa saaliiksi sekä eväleikattuja että rasvaevällisiä mitan täyttäviä lohia, kuitenkin enintään kaksi lohta kalastajaa kohden päivässä.
Vuonna 2025 ollaan näillä näkymillä palaamassa vuoden 2023 sääntöihin, jonka perusteella lohta voi kalastaa pohjoisella Itämerellä Suomessa (alueella tarkoitetaan pyyntiruudusta 29N = leveyspiiristä 59 30´N ) pohjoiseen yltävää aluetta, ei koko pyyntiruutua 29) kahden lohen päiväkiintiöllä touko-elokuussa ja Suomenlahdella ilman aikarajoitusta. Ahvenanmaan ja Merenkurkun väliselläkin alueella uistelu olisi jälleen sallittua. Käytössä on lisäksi 4 merimailin sääntö. Muina aikoina ja muilla alueilla päivittäinen Suomen saaliskiintiö on yksi yli 60 cm rasvaeväleikattu lohi kalastajaa kohti (muissa maissa voi olla eri säädöksiä).
Maa- ja metsätalousministeriö kertoo lohen kalastusrajoituksien tulevan kalastusrajoitus.fi-palveluun. Tämä mahdollistaa alueellisten määräyksien tarkistamisen.
Kansallisen päätösvallan alla olevat asiat, joita ei vielä ole päätetty, voivat kuitenkin vielä vaikuttaa esimerkiksi kalastuksen alkamisajankohtaan.
Silakan kohdalla saaliskiintiöt pääosin nousivat silakkakannan elpymisen ansiosta. Tässä asiassa Suomi ja Ruotsi olivat erimielisiä, sillä naapurimaamme oli halunnut voimakkaita leikkauksia kiintiöihin.
Ministeriö tyytyväinen ratkaisuun
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tyytyväinen päätökseen: ”Nyt hyväksytty ratkaisu on parhaan tieteellisen neuvon sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja Suomen tavoitteiden mukainen. Päätöksen mukaan silakkakiintiöt suurenevat merkittävästi ja lohen kohdennettua kaupallista kalastusta voidaan jatkaa kaikilla Suomen merialueilla, myös Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle.”
Vapaa-ajankalastus ja kalastusmatkailu unohdettu?
Kuva: Kristian Ahlgren
Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) katsoo, että nyt saavutettu yhteisymmärrys on vapaa-ajankalastuksen kannalta 2024 vuoteen verrattuna kohtuullinen, kun lohen kalastus palautuu vastaamaan vuosien 2022-2023 säätelyä.
SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari kaipaa kokonaisvaltaista ryhtiliikettä Itämeren tilan ja kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi eikä poissulje kalastusrajoituksia järjestön tiedotteessa. ”Kysymys lienee, mitä kalastusta pitäisi rajoittaa ja kuinka paljon. Saaliinjaon taakse ei tule unohtaa keskustelua siitä, mahdollistavatko tehdyt ratkaisut riittävän lohen nousun kudulle ensi kesänä. Vaikka luonnon lohta eniten verottavaa kaupallisen kalastuksen kiintiömäärää nyt leikattiinkin, niin se ei vielä ole tae riittäville nousulohimäärille”, pohtii toiminnanjohtaja Saari.
SVK kertoo tiedotteessa taustoja kiintiöneuvotteluille. ”Päätöksiä edeltää vuosittain kansallisen kannan muodostaminen, jonka taustalla vaikuttaa kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellinen neuvonanto. Se ei ole salaisuus, että Suomen voimavarat on suunnattu kaupallisen kalastuksen turvaamiseen. Vapaa-ajankalastuksen osalta tahtotila on rajoittunut siihen, mitä ICES:n neuvoon on kirjattu. Tällä kertaa niihin lukeutui lohen vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksien paraneminen kuluvaan katastrofivuoteen verrattuna, joten tyytyväisyyttäkin on ilmassa”, Saari toteaa.
Saaren mukaan luonnonlohia eniten verottava kaupallinen kalastus tarvitsee lisäsäätelyä ja SVK esittää keinoksi kalastuksen aloitusajan myöhäistämistä. Tiedotteessa todetaan: ”Jos Suomen lohipolitiikkaa alettaisiin tekemään aidosti myös vapaa-ajankalastuksen intressit huomioon ottaen, voitaisiin keskusteluun nostaa mukaan lohen kausikiintiö harrastajille niin merellä kuin joellakin.”
Lähteet:
