Suomen rannikon lohenpyynti ei heikennä Ljungan joen kantaa
Tieteellisen kalastuksen tulokset tukevat rannikkokalastuksen sallimista
Lohen tieteellisen kalastuksen ensimmäisten tulosten mukaan Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin lohikannalle. Tulokset tukevat myös ICES:n uutta neuvoa, jonka mukaan lohenkalastus voidaan sallia vuonna 2025 Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä.
Mistä kyse?
Jokaisessa joessa on oma yksilöllinen lohikantansa, joka on sopeutunut juuri sen olosuhteisiin. Vuonna 2021 ICES raportoi Ljungan joen lohikannan olevan yhden kolmesta uhanalaisimmasta Ruotsin Itämereen laskevissa joissa. Tämän seurauksena ICES ehdotti lohenkalastuksen kieltämistä kokonaan osa-alueilla 29N ja 30 (katso kuva alempana). Tällä tavoiteltiin Ljungan jokeen palaaville lohille mahdollisimman vapaa reitti jokeen. Ljungan joen kalat ovat luonnonkantaa eli niillä on rasvaevä tallella.
Suomen päättäjät päätyivät kiellon sijaan, että Perämeren eteläpuolisilla merialueilla saa ottaa saaliiksi yhden eväleikatun lohen päivässä kalastajaa kohti. Lisäksi alueella toteuteutettaisiin tieteellistä pyyntiä valitun ammattikalastajajoukon voimin Ljungan joen kannan nousureitin selvittämiseksi.
Lue aiheesta lisää Taustoja lohenkalastuksen rajoituksiin
Tieteellisen kalastuksen toteutus
Suomi toteutti kuluneena kesänä lohen tieteellisen kalastuksen kaupallisessa kalastuksessa Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä. Kalastus alkoi 27.5., ja siihen osallistui 18 kalastusalusta Manner-Suomesta ja 14 kalastusalusta Ahvenanmaalta. Vapaa-ajankalastajilta osallistuminen tieteelliseen kalastukseen kiellettiin.
Ahvenanmaan alukset saivat 929 lohta ja Manner-Suomen alukset 2 233 lohta. Näistä yhteensä 3 162 lohesta yhteensä 2 394 (noin 76 %) oli rasvaevällisiä luonnonlohia, joista kirjattiin tarvittavat tiedot ja otettiin suomunäytteet, jotka lähetettiin Luonnonvarakeskukselle.
Maa- ja metsätalousministeriö kehuu tiedotteessaan, tieteelliseen lohenkalastukseen osallistuneiden kaupallisten kalastajien toimintaa: Kalastajat ovat toimineet erinomaisesti heille annettujen ohjeiden mukaisesti. Kalastajien huolellisen näytteenottotyön ansiosta aineisto vaikuttaa laadukkaalta ja sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti lohen tieteellisessä tutkimustyössä.”
Luonnonvarakeskus on analysoinut tähän mennessä 1 434 luonnonlohesta DNA-menetelmällä touko-kesäkuussa kalastettujen lohien alkuperän. Analysoitavia näytteitä on tämän jälkeen vielä 960 luonnonlohesta, joiden tulokset saataneen lokakuussa.
Ljunganjoen lohta enintään 0,2 % näytteistä
Nyt analysoiduista 1 434 luonnonlohesta selvästi suurin osa eli 87 % oli Tornionjoen, Kalixjoen ja Simojoen lohikannoista. Niistä lohikannoista, joilla alkuperämäärityksen luottamusvälin alaraja oli suurempi kuin nolla (eli niistä, joissa määritystulos voidaan katsoa tilastollisesti merkitseviksi), Kymijoen lohikantaa oli 4,4 %, Perämeren Ruotsin puoleisen rannikon Luleå-Piteå-Skellefteån lohikantoja 3,1 % ja Byskeälvenin lohikantaa 2,3 %.
Tieteellisessä kalastuksessa erityisen mielenkiinnon kohteena ollut Ljunganin lohi ei eronnut selkeästi genetiikaltaan samalle rannikon alueelle laskevista, istutuksilla ylläpidettävästä Indaljoen ja Ångermanjoen, lohista. Kun saalisnäytteissä oli kala joistain näistä lohikannoista, ei siitä voinut sanoa, mistä näistä kolmesta joesta kyseinen lohi on peräisin. Analysoiduista kaloista 0,2 % oli Ljungan-Indal-Ångermanjoen lohikannasta.
Tulokset tukevat ICES:n uutta neuvoa
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on 31.5.2024 antamassaan tieteellisessä neuvossa todennut, että Ljunganin lohikannan tila on parantunut ja että sen vuoksi lohenkalastusta ei vuonna 2025 ole tarpeen kieltää Selkämerellä, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä. Takautuvasti arvioiden ICES:n ei olisi myöskään ollut tarpeen ehdottaa kyseistä kieltoa kuluvalle vuodelle.
Suomen toteuttaman lohen tieteellisen kalastuksen osatulokset tukevat ICESin tämänvuotista neuvoa ja myös aiempia arvioita, joiden mukaan tieteellisen lohenkalastuksen tavoin säädelty Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin lohikannalle.
Maa- ja metsätalousministeriö saa vielä Luonnonvarakeskukselta tarkemmat tulokset eri pyyntipaikoilta saatujen lohien alkuperistä sekä kalastajakohtaiset tiedot, jotka annetaan suoraan tutkimuksiin osallistuneille kaupallisille kalastajille heidän omien saaliidensa osalta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita vuodelle 2025 automaattisesti kevennetyjä rajoituksia. Huono lohennousu Tornioon ja Simojokeen saattaa aiheuttaa entisestään tiukennuksia lohenkalastukselle tai jopa totaalikiellon lohen vapaa-ajankalastukselle. Lue aiheesta tuore uutinen.
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
