Hauki

Hauki – esox lucius, pike (englanti), gädda (ruotsi)

Toimittaja: Niko Satto

Hauki on yksi suosituimmista vapaa-ajankalastuksen kohteista ja lähes kaikille tuttu saaliskala. Hauki on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan koko Suomessa. Laji on eteläistä merialuetta lukuunottamatta varsin elinvoimainen. Hauki on pitkulainen ja solakka, ja perään painottuvat evät tekevät siitä kotimaan nopeimman kalan. Hauki on opportunisti, joten se syö sitä kalaa, mitä on helpoiten saatavilla. Se suosii runsaslukuisia hitaasti uivia lajeja sekä heikosti parveutuvia kaloja. Se pitää myös omaa kantaansa kurissa, sillä se syö myös lajikumppaneitaan. Hauki on mainio ruokakala, joka kuitenkin kuuluu vajaasti hyödynnettyihin kaloihin.

Tuntomerkit

Hauki, tämä hurja vesien peto omaa tehokkaan saalistajan ulkoasun ja se on helppo tunnistaa. Sillä on iso pää, krokotiilimaiset pitkät leuat, isot kiduskaunnet sekä valtava kita, jota koristaa veitsenterävät hampaat. Hampaita hauen kidassa voi olla jopa 700-800 kappaletta.

Hauen rinta- ja vatsaeväparit ovat kellertävät. Peräevä, peräevän tasalla eli kaukana takana oleva lyhyt selkäevä ja iso, v:n muotoinen pyrstöevä ovat kellertävän, vihreän ja mustan kirjomia. Hauen silmä on suurehko. Musta pupilli on suuri ja muu silmä kellertävän ruskea.

Kylkien väritys vaihtelee vihreiden, keltaisten ja harmaitten sävyissä. Hauen vatsa voi olla kauniin keltainen tai vaalea kuin hanki. Kyljistä hauelta voi tunnistaa runsaasti hailakankeltaisia täpliä, jotka voivat asettua riveihin tai raitoihin tai olla epämääräisesti. Kirkasvetisissä ja hiekka-sorapohjaisissa vesissä hauen väritys on vaaleaa, mutta se tummuu vesistöjen humuspitoisuuksien mukaan lähes mustaksi.

Hauen kidukset ovat hampaiden tavoin terävät. Muualla kehossaan hauella ei ole teräviä piikkejä. Pieneen haukeen voi tarttua niskaotteella, kun taas suuremman hauen voi nostaa kiduskansiotteella; silloin pitää varoa, etteivät sormet joudu teräviin kidushampaisiin.

Haukea, jota tavataan kaikkialla Suomessa ylimpiä tunturivesiä lukuun ottamatta, ei oikeastaan voi sekoittaa mihinkään muuhun Suomessa tavattavaan kalaan.

Lisääntyminen ja kasvu

Hauet kutevat keväällä melko pian jäiden sulamisen jälkeen tai järvissä myös jääkannen alle. Eteläisessä Suomessa hauki kutee huhti-toukokuun vaihteessa, mutta Lapissa joskus vasta heinäkuussa.

Hauet kutevat ruovikon sekaan, käytännössä niin matalaan kuin mahdollista. Koiraat saapuvat kutupaikalle ensin ja naaraat vähän myöhemmin. Yksi tai useampi koiras ui naaraan viereen, mutta tämä torjuu kosijan, jos ei ole vielä valmis kutuun. Kun naaras on valmis kutuun, se ui hitaasti ja koiras alkaa seurata sitä, minkä jälkeen ne alkavat tiettyjen käyttäytymismerkkien jälkeen laskea mätiä ja maitia yhtäaikaisesti.

Nuoret hauet kasvavat nopeasti. Ensimmäisen kesän jälkeen ne ovat jo 15 senttimetrin pituisia. Hauet kasvavat koko ikänsä, jos ravintoa on tarjolla ja muut olosuhteet ovat sopivat. Tavallinen kasvuvauhti on 8–12 senttimetriä vuodessa, mutta suotuisissa oloissa kasvua voi tapahtua jopa 20 cm vuodessa. Vanhemmiten kasvu hidastuu. 15-vuotias eli noin kymmenkiloinen hauki kasvaa enää muutamia senttimetrejä vuodessa. Pääsääntöisesti kasvunopeus hidastuu etelästä pohjoiseen mentäessä.

Naarashauki voi Suomessa kasvaa reilun 130 senttimetrin pituuteen. Suurimmat 2000-luvulla saadut hauet ovat painaneet 17–18 kiloa. Koiraat ovat tyypillisesti enintään neljän kilon painoisia.

Alamitat ja pyyntirajoitukset

Hauen 40 sentin alamitta poistettiin vuonna 1993. Todennäköisesti tällä alamitalla ei ollut käytännön merkitystä, sillä haukikannat voivat kokonaisuutena hyvin, eivätkä kalastajat juuri niin pieniä haukia ota muutenkaan saaliikseen.

Osa hauenkalastusaktiiveista on pyrkinyt edistämään hauelle ylämittaa, koska suurten haukien merkitys vesistölle on tärkeä: suureksi kasvavat yksilöt saavat pääsääntöisesti vahvoja jälkeläisiä eli ne ovat hyviä geenipankkeja ja lisäksi isot yksilöt pitävät tehokkaasti muun muassa särkikalakantoja kurissa. Vapaaehtoisena ylämittaehdotuksena on ollut 7 kg / 100 cm. Tosiasiassa 5 kg tai 80 cm voi olla monelle hyvä henkilökohtainen ylämitta.

Edellisten lisäksi suuriin petokalayksilöihin kerääntyy eniten raskasmetalleja ja ympäristömyrkkyjä, ja sen vuoksi mm. Ruokavirasto ei suosita isojen haukien syömistä viikoittain.

Hauelle ei ole asetettu erityisiä pyyntirajoituksia. Jos vesialueella on kalastus kielletty kokonaan tai tiettynä ajanjaksona, tämä koskee luonnollisesti myös haukea.

Haukea, kuten muitakin kaloja voi kalastaa pilkillä tai kelattomalla täkyongella jokaisenoikeuksien turvin, eli kalastukseen ei tarvita minkäänlaisia maksullisia lupia. Heitto- ja perhokalastus sekä uistelu sekä katiskalla, verkolla ja koukkupyydyksillä kalastus vaativat aina pohjalle kalastonhoitomaksun. Vesialueen omistajan luvan tarvitsee kalastaessaan erityislupa-alueella tai missä vaan useammalla vavalla, useammalla koukulla tai pyydyksellä. Tutustu lupiin tarkemmin.

Kalastus

Haukea voidaan kalastaa monin erilaisin aktiivi- ja passiivipyydyksin. Passiivipyydyksistä suosituimpia ovat katiskat, verkot ja erilaiset koukut. Haukea on perinteisesti pyydetty iskukoukuilla, mutta tämä varsin julma väline, joka jättää hauen uimaan useiksi tunneiksi tai jopa päiviksi koukku päässään, alkaa onneksi olla katoavaa perinnettä. Jonkin verran haukia myös tuulastetaan atraimella.

Hauki on noussut 2000-luvulla yhdeksi suosituimmaksi vapakalastuskohteeksi. Sitä kalastetaan niin avovesiaikaan uistin-, perho– ja täkykalastusvälinein kuin talvella pilkillä ja täkyongella, jolloin puhutaan talvionginnasta tai vähän laiskasti ruotsalaisperäisittäin ”ismetestä”.

Suuri hauki iskee suuriin vieheisiin ja viimeisen kymmenen vuoden aikana haukia on heittokalastettu jopa 30–40 sentin pituisilla ja 200–300 grammaa painavilla vaapuilla ja pehmovieheillä. Sen lisäksi haukia saadaan yhä perinteisin vaapuin, lusikoin ja lipoin. Hauenkalastuksen viehetarjonta on ollut 2000-luvulla nopeimmin kehittyvää ja nykyaikaiset livekaikuluotaimet ovat edelleen tuoneet uutta kehitystä hauenkalastukseen. Myös hauen vetouistelu on yhä suosittua, vaikka onkin menettänyt asemiaan heittokalastukselle.

Hauen aktiivipyynti on siirtynyt 2000-luvun alun jälkeen merialueelta järville ja suurille joille. Etenkin Saaristomeren alueella ympäristön muutokset, kasvillisuuden voimakas lisääntyminen, suolapitoisuuden muutoksista ja rehevöitymisestä johtuvat saaliskalakantojen vaihtelut sekä kolmipiikkimäärien valtava kasvu ovat vaikeuttaneet hauenkalastusta. Luonnollisesti myös kalastuspaineen kasvu viimeisen 15 vuoden aikana on ollut merkittävää. Vähitellen kalastuspaineen kasvun vaikutuksia nähtäneen myös sisävesillä.

Aliarvostettu, erinomainen oikein käsiteltynä

Hauen arvostus ruokakalana on valitettavan heikko, mikä saattaa johtua lapsuuden ”traumoista”. Kesähelteellä saatu kala on ensin jätetty verestämättä, sen jälkeen siitä on ruosteisella suomustusraudalla raavittu suomut pois jättäen vähän kitkerän makuinen nahka paikalle ja lihan säästämiseksi vältetty vielä suussa inhottavilta tuntuvien vihneruotojen poistamista. Kalan herkän maun vuoksi lihaa on huuhdeltu mahdollisimman vähän ja maustettukin vain suolalla. Hauki on kuitenkin hyvä ruokakala, kun vähän perehtyy asiaan.

Jos kalaa ei kesälämpimällä verestetä, kalan nahkaa ei poisteta tai kalan lihaa pyöritellään perkuupöydällä, jossa on runsaasti kitkerän makuista pintalimaa, siitä ei saa hyvää raaka-ainetta. Kaikki lihatuotteet pystyy pilaamaan vääränlaisella käsittelyllä, mutta erityisesti kalaan ja ehkä erityisesti juuri haukeen on kiinnitetty huomiota kaikkein vähiten.

Katso video ruokakalan käsittelystä:

Heti pyynnin jälkeen verestetty ja kylmään laitettu hauki, joka on perattu nahattomaksi pintalimakosketusta vältellen, maistuu varsin miedolta. Edellisten lisäksi hauesta tulisi poistaa ”anopinpala” eli yläselässä sijaitsevien y-kirjaimen muotoisten vihneruotojen rivi. Nahaton ja ruodoton hauki sopii monenlaisiin ruokiin, kuten kalapuikoiksi, paistettuna, keittoihin, erilaisiin kastikkeisiin tai vaikka maustekalaksi. Hauki on myös herkullista kylmäsavustettuna, vahvasti suolattuna eri muodoissaan.

Kalan maustamista on myös turha pelätä. Vaikka joskus on perustelua olla kadottamatta kalan alkuperäistä makua, kala on terveellinen proteiinin lähde, jota kannattaa maustaa reilusti, jos kala sillä tavoin menee paremmin ”kaupaksi” kotiruokapöydässä.

Minkä kokoinen hauki ruuaksi?

Ruokakalaksi kannattaa ottaa 60-80 cm hauki eli noin 2-3 kilon kala. Tätä isommat ja pienemmät kannattaa vapauttaa. Iso hauki on mm. ison lahnan ainut vihollinen ja hauki pitää muutenkin särkikalapopulaatiota kurissa, se toimii vesistön terveyspoliisina ja karsii sairaat kalayksilöt pois. Iso hauki on hankala saalis käsiteltäväksi niin kalapaikalta kotiin kuin kotikeittiössä, lisäksi vesistöjen huippupeto kerryttää vuosien varrella itseensä myös merkittävän määrän ympäristömyrkkyjä, joten se ei ole kovin terveellinenkään ruokapöydässä suhteessa pienempiin lajitovereihinsa. Täten, tutustu miten ison hauen kanssa kannattaa toimia ja vapauta se ja ongi itsellesi pienempiä ruokapöytään.

Hauen liha on parhaimmillaan syksyllä kylmän veden aikaan, kun se on kerinnyt tankkaamaan talvea varten. Kesäaikana kannattaa kalastaa lähinnä kirkasvetisistä vesistöistä haukea ruokapöytään.

Katso miten hauki fileoidaan ruodottomaksi:

Tiesitkö?

Hauki on kannibaali, joka syö myös omia lajikumppaneitaan. Isot yksilöt pystyvät pitämään kurissa oman lajinsa kantaa, jotta se ei kasva liian suureksi. Tästä syystä suurten haukien poistaminen vesistöstä esimerkiksi lohikalaistukkaiden suojelemiseksi voi johtaa vääränlaiseen lopputulokseen. Kun pienempiä lajikumppaneitaan syövät isot kalat poistetaan, pienempien yksilöiden kappalemäärä vesistössä kasvaa ja sitä kautta istukkaisiin kohdistuva saalistus kokonaisuutena lisääntyy vähentämistavoitteen sijaan.

Tiesitkö sen lisäksi, että Suomessa on ollut kaksi kuntaa, joiden nimi alkaa hauella. Haukivuori ja Haukipudas. Haukivuori liitettiin Mikkeliin 2007 ja Haukipudas Ouluun 2013. Sen lisäksi hauki esiintyy muutamien kaupunginosien nimissä, kuten Haukiluoma Tampereella ja Haukilahti Espoossa. Haukea on käytetty myös sukunimissä, kuten entisen presidenttimme puolison Jenni Haukion ja näyttelijä Eeva-Maija Haukisen nimissä. Englantilainen näyttelijä Rosamund Pike on yksi kuuluisimpia hauen nimeä kantavia henkilöitä.

Hauen lempinimiä ovat luupää, vihernieriä, jänkäkoira, routakiila, luukkonen, kurkku (pieni hauki), camotaimen, haagert, vesisusi.  

Viikon kalaa mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.