Lohennousun romahdus kutisti saaliita
Riskinä vuoden 2024 kutukanta jää liian pieneksi
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Tornionjoen nousulohimäärät olivat kesällä 2023 pienimmät sitten vuoden 2010. Simojokeen nousi viimeksi yhtä vähän lohta vuonna 2017. Huolestuttavasti keskikokoiset, meressä kaksi vuotta kasvaneet nousulohet olivat varsin harvalukuisia.
Alkukaudesta 2023 jokiin nousi kohtalaisen runsaasti suuria, vanhoja lohiyksilöitä, mutta sen jälkeen lohimäärät jäivät Luonnonvarakeskuksen mukaan vähäisiksi. Seurantajakson aikana Tornionjoella havaittiin kaikuluotauksissa 20 260 ja Simojoella 2 022 lohta. Luken tutkija Tapani Pakarinen kertoo: ”Nousulohien vähyys näyttäisi johtuneen etenkin vuonna 2021 merivaelluksen aloittaneiden lohien heikosta eloonjäännistä. Myös nuorimmat, 2022 mereen poikasina vaeltaneet nousulohet, olivat harvalukuisia. Syitä heikkoon elossa säilymiseen selvitetään parhaillaan.”
Tornionjoen nousulohen kokonaismäärä viime vuosina. Lohen surkea tilanne näkyy violettina käyränä alimpana vuodelta 2023.
Suomen (Luke) ja Ruotsin (SLU) tutkijoiden vastikään julkistaman Tornionjoen Kalakantojen tila -raportin mukaan lohen kutukanta Tornionjoessa jäi viime vuonna alle tavoitetason. ”Koska nuoria nousulohia oli vuonna 2023 hyvin vähän, on myös huomattava riski, että kuluvan vuoden kutukanta jää liian pieneksi”, toteaa erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta. Tutkijat suosittelevatkin tulevalla kalastuskaudella lohenkalastuksen vähentämistä.
Simojoen nousulohen kokonaismäärä eri vuosina. Lohen surkea tilanne näkyy punaisena käyränä alimpana vuodelta 2023.
Lue aiempi uutinen aiheesta: Itämeren lohipiina jatkuu
Heikot lohisaaliit merellä ja joissa
Heikon kutuvaelluksen johdosta myös saalislohien määrä jäi vaisuksi. Koska vanhojen lohien osuus oli aiempaa suurempi, olivat keskipainot kuitenkin normaalia suurempia. Saalislohet painoivat Tornionjoella keskimäärin 8,2 ja Simojoella 9,3 kiloa. Tornionjoelta arvioidaan saaliin olleen 5 700 lohta ja Simojoella 60 lohta kesäkaudella 2023. Vapakalastajat saivat neljä viidesosaa Tornionjoen lohisaaliista. Vapakalastuksen lohisaaliista 90 % oli ulkopaikkakuntalaisten pyytämää.
Suomalaiset ammattikalastajat saivat Pohjanlahden merialueelta saaliiksi noin 12 900 lohta, jotka olivat peräisin alueen lukuisista luonnon- ja istutuskannoista. Määrä vastasi 47 prosenttia Suomen Pohjanlahden lohikiintiöstä. Ruotsissa ammattikalastajat pyydystivät vastaavasti noin 16 400 lohta, ja kiintiön täyttymisaste oli 71 %. Ammattikalastajien päivittäiset lohisaaliit keskeisimmällä merikalastusalueella Perämeren pohjukassa olivat poikkeuksellisen pieniä vaelluskauden puolivälissä, jolloin vaellus koostuu pääosin kahden merivuoden ikäisistä lohista.
Tornionjoen meritaimen runsastunut
Vuosittaisessa Suomen ja Ruotsin asiantuntijoiden päivittämässä Tornionjoen kalakantaraportissa kuvataan lohen lisäksi merivaelluksen tekevien taimen- ja siikakantojen tila Tornionjoella. Vaikka meritaimenkanta on vähitellen runsastunut, raportissa suositellaan taimenen kalastuskiellon jatkamista. Luonnon meritaimen eli rasvaevällinen taimen on rauhoitettu merialueilla ja mereen laskevissa joissa. Lue lisää meritaimenkannoista Luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Vaellussiian suuntaus myös huono
Tornionjoen vaellussiian kutuvaellus on heikentynyt viime vuosikymmeninä, ja siikojen keskikoko on pienentynyt. Kehityssuunnan muuttaminen edellyttää entistä tiukempia rajoituksia siiankalastukseen koko vaellusalueella merellä ja joessa.
Myös Tenon lohikannat heikentyneet entisestään
Lähde: Luonnonvarakeskus
