Fiksusti kalassa
Siiman päässä kala, mitä teen?
Kalastajat ovat pääsääntöisesti fiksusti toimivia, luontoa ja kaloja kunnioittavaa kansaa. Kotimaan 1,8 miljoonassa kalastajassa on kuitenkin varsin eri taitoisia harrastajia. Kalastuksen aloittaja saa nykyään tietonsa ja taitonsa joko perimätietona ja/tai kavereilta sekä verkosta. Kalastajan Kanavan teemana vuonna 2024 on opastaa kalastavaa kansaa kalan käsittelyn saloihin sekä tunnistamaan kotimaan yleisimmät kalalajit.
Monella kalastajalla kalastustietous keskittyy ensisijaisesti erilaisiin kalastusvälineisiin, vieheisiin, kalastustekniikoihin ja jonkin verran kalapaikkoihin. Opastusta ja ohjeita kalan fileeraukseen, nylkemisen ja hieman kalaruuan tekoonkin löytyy. Kalastuskeskusteluissa ja opastuksessa varsin vähän kuitenkin keskitytään siihen, miten kaloja pitäisi käsitellä, jotta ne olisivat mahdollisimman hyviä ruokapöydässä ja kuinka toimia vapautettavan kalan kanssa, niin että kala selviää ja kalaa on kohdeltu lain edellyttämällä tavalla, varoen.
Mitä kalastuslaki edellyttää?
Vuoden vaihteessa astui voimaan eläinten hyvinvointilain pykälät myös kalastuslaissa. Lakipykälistä voidaan kalan käsittelyyn nostaa kolme olennaista asiaa:
- ruuaksi tai täkykalaksi otettava saalis on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ellei saalista saada kerralla kymmeniä kiloja yhdellä nostolla (verkko, rysä, jne.)
- vapautettavaa kalaa on kohdeltava varoen
- vahingoittunut saalis on lopetettava vaikka sen vapauttaisi – tässä on kuitenkin vaaran paikka, harva on biologi ja harva tietää miten paljon kala kestää esim. verenvuotoa, joten uhanalaisen kalan lopettamista ennen vapauttamista kannattaa harkita tarkkaan.
Yllä mainitut asiat ovat olleet monelle jo normaaleja tapoja toimia. Vuoden 2024 ne tulivat myös lakiin. Toisaalta näillä ei ole mitään merkitystä, jos kalastaja ei tiedä, miten kala pitäisi kohdella ja käsitellä, on sen ottamassa ruuaksi tai vapauttamassa. Sen takia Kalastajan Kanava on toteuttanut Fiksusti kalassa -hankkeen Maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhteistyössä kalastonhoitomaksuvaroilla.
Kalan käsittely siiman päästä veneeseen
Kun lähdetään kalaan, pitäisi olla olemassa jo suunnitelma kalan saamisen varalle. Varmasti jokaisen kalastajan toiveena saada kala, joten silloin varaudutaan kalantuloon myös välineiden osalta. Vaan millaiset välineet sitten virvelin ja vieheiden lisäksi pitäisi kalastajalla olla matkassaan? Vähintään seuraavat: haavi, pihdit, pappi ja puukko. Entä millaiset välineiden pitäisi olla? Tarkoitukseensa sopivat eli riittävän kokoiset (pienet tai suuret) kalastettavaan kalalajiin nähden. Eli jos kalastaa särkikaloja ja ahvenia ongella, mutta heittokalastaa tai uistelee myös isoa haukea, ei koon takia yksillä pihdeillä pärjää eikä todennäköisesti yhdellä haavilla.
Välineet on yksi osa fiksua kalan käsittelyä siitä, kun kala on siiman päässä. Yhtälailla tärkeää, on se, että tietää miten välineitä käytetään ja on harjoitellut sitä. Myös kalojen käsittelyotteet ja niksit vieheiden irrotukseen on tärkeä osa asiaa. Näihin kaikkiin asioihin Kalastajan Kanavalla pureudutaan vuoden 2024 aikana pala kerrallaan niin opastavin videoin, somepostauksin kuin artikkelein teemalla Fiksusti kalassa.
Tunnista kalat
Osaatko sinä tunnistaa yleisimmät kalalajimme? Aloitamme uuden Tunnista kalat -videosarjan, joka auttaa sinua tunnistamaan tyypillisimmät kalalajimme sekä erottamaan helposti sekaisin menevät lajit toisistaan. Sarjassa on neljä jaksoa:
- Himoitut lohikalat: merilohi/meritaimen, järvilohi/järvitaimen, kirjolohi
- Sekavat särkikalat: särki, pasuri, lahna, säyne, suutari, ruutana, hopearuutana, sulkava
- Valkolihaiset petokalat: hauki, kuha, ahven, made
- Häikäisevät hopeakyljet: siika, muikku, silakka, kuore
Katso sarjan ennakko:
