Pyydysmerkinnöissä suuria puutteita

Warkauden Lehti uutisoi elokuun puolivälissä kalastuksenvalvojien löytäneen Etelä-Savon vesiltä enemmän luvattomia kuin luvallisia pyydyksiä. Esimerkkijärveltä löydettiin kaksi oikein merkittyä ja kymmeniä merkitsemättömiä, eli luvattomia pyydyksiä. Onko kyse tietämättömyydestä vai välinpitämättömyydestä?

Miten pyydykset pitää merkitä

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 m vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä vähintään 20 cm leveällä ja korkealla neliön muotoisella lipulla. Pintapyydys tulee vesiliikenteen käyttämillä alueilla merkitä kahdella päällekkäisellä lipulla. Lippusalot tulee varustaa vähintään kahden senttimetrin heijastimella. Vesiliikenteen käyttämiä alueita ovat muun muassa väylät, mutta myös muut ominaisuuksiensa puolesta aluksille kulkukelpoiset vesialueet, joilla esiintyy satunnaista enemmän vesiliikennettä.

Vesialueilla, joilla on ilmeistä, että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesialueen muuta käyttöä, riittää vähäisempi merkintä. Merkki voi olla koho, joka ulottuu vähintään 15 cm pinnan yläpuolelle tai 40 cm pinnan yläpuolelle ulottuva lippusalko. Koho ei saa olla läpinäkyvä. Lippu voi olla muodoltaan neliö tai kolmio, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 cm.

Yli 10 metriä pitkät pyydykset ja jadat on merkittävä molemmista päistä ja tarvittaessa myös haarojen päistä. Kaikkien pyydysten merkintään käytettävien köysien on otava uppoavia tai varustettu painoin. Tämä siis koskee mertoja, katiskoja sekä verkkoja.

Väylävirasto: ”Pyydykset pois väyliltä”

Myös Väylävirasto muiustutti viime syksynä, ettei väylillä saa pitää verkkoja elleivät ne ole haraussyvyyden alapuolella. Väylävirasto ja Fintraffic kehottivat kaikkia kalastajia asettamaan pyydykset väyläalueiden ulkopuolelle ja merkitsemään ne oikein. Merkinnän tarkoituksena on parantaa vesiliikenteen turvallisuutta ja helpottaa kalastuksenvalvontaa. Ongelma on erityisen vakava isoille aluksille, jotka eivät voi väistää verkkoja väylän ulkopuolelle. Pyydykset voivat potkuriin takertuessaan vaurioittaa alusta, aiheuttaa vaaratilanteita ja isoja taloudellisia vahinkoja.

Väärin tai väärään paikkaan asetetun tai väärin merkityn pyydyksen yliajotapauksissa korvausvastuu on Väyläviraston mukaan lähtökohtaisesti pyydyksen asettajalla.

– Paras ratkaisu on laittaa kaikki kalanpyydykset väylän ulkopuolelle. Merikartasta voi tarkistaa, missä väylä sijaitsee. Ja jos pyydys on jo laitettu väylälle, se kannattaa pikimmiten siirtää sieltä pois, kertoo sisävesiväyläyksikön päällikkö Tero Sikiö Väylävirastosta. Lue viime syksyn artikkeli.

Pyydyksiin nimi ja yhteystiedot

Pyydyksiin on merkittävä ainakin pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero ja osoite tai sähköpostiosoite. Yhteystiedot on merkittävä pyydyksen uloimman kohon, lippusalon tai merkkisalon yhteyteen. Lisäksi on käytettävä kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä (pyydysmerkki), jos vesialueen omistaja sellaista vaatii. Pyydyskalastukseen ja ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi aina vesialueen omistajan myöntämä pyydyslupa oli kalastaja sitten 10-vuotias tai 70-vuotias.

Tietämättömyyttä vai välinpitämättömyyttä?

Warkauden Lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan, että ”Kalastajien tietämättömyydestä ei voi olla kysymys. Laki tuli voimaan jo vuonna 2015, ja sitä on myös valvottu jo ennen tätä kesää”.

Me Kalastajan Kanavalla epäilemme, että kyse on molemmista. Osa kalastajista toimii, kuten ovat toimineet vuosikymmeniä, selvittämättä onko joitain muutoksia tapahtunut kalastuslakiin. Lain mukainen vesiliikennealue aiheuttaa epäselvyyttä. Moni käsittää sen tarkoittavan vain väyliä, vaikka se tarkoittaa niitä vesialueita, joilla voi ajaa moottoriveneellä. Vesiliikennealue-termin ollessa hivenen suurpiirteinen, on ilmeistä, että moni toimii virheellisesti tietämättömyyttään tai ymmärtämättömyyttään. Nimen ja yhteystietojen puuttumista ei voi perustella väärällä tulkinnalla, sillä kyseinen ohje on varsin yksiselitteinen. Tietysti jos ei ole koskaan kuullutkaan asiasta, ei välttämättä ole perillä kyseisestä vaatimuksesta.

Valitettavasti Suomessa on myös nähtävissä välinpitämättömyyttä lainsäädäntöä kohtaan ja jossain määrin, jopa tarkoitushakuista uppiniskaisuutta ja sääntöjen rikkomista tahalleen. Vastaavaa näkyy osittain niin pelastusliivien käyttöasteessa kuin muiden kalastusrajoitusten ja -lupien noudattamisessa. Asenteisiin törmää kalastuksen somepalstoilla ja ”Esson baarin keskusteluissa”.

Vastuu kalastajalla vahingoista

Vastuu on kuitenkin viime kädessä kalastajalla itsellään; kansalaisen on oltava selvillä lakipykälistä. Pyydyskalastajan on tiedettävä millaiset määräykset pyydysmerkintöjä koskevat. Aivan samoin kuin pitää tuntea kalastusrajoitusalueet, rauhoitusajat ja alamitat. Ne onneksi löytyvät nykypäivänä internetistä varsin vaivatta kalastusrajoitus.fi-palvelusta ja Omakakala-sovelluksesta.

Pyydyksen asettajan on syytä tiedostaa, että väärässä paikassa oleva katiska tai verkko voi tulla todella kalliiksi. Pyydyksen takertuessa moottoriveneen potkuriin saattaa se vaurioittaa alusta, ja tästä aiheutuu vaaratilanteita sekä pahimmillaan taloudellisia vahinkoja. Väärin tai väärään paikkaan asetetun tai väärin merkityn pyydyksen yliajotapauksissa korvausvastuu vahingoista on lähtökohtaisesti pyydyksen asettajalla. Veneelle aiheutuvien vaurioiden lisäksi myös itse pyydys menee todennäköisesti rikki, joten senkin takia pyydykset kannattaa merkitä oikein.

4 syytä merkitä pyydykset lain mukaan:

• kukaan ei aja niihin vahingossa, jolloin pyydykset eikä moottori rikkoudu turhaan
• jos kalastuksenvalvojalla on huomautettavaa pyydysten paikasta tai merkinnästä, voi hän helposti ottaa yhteyttä, eikä joudu takavarikoimaan niitä
• uppoavat narut eivät ajaudu omankaan veneen potkuriin, saati muiden
• jokainen löytää omat verkkonsa, eikä hylättyjä verkkoja jää haamuverkoiksi vesistöön

 

Warkauden Lehden artikkeli on maksullinen, mutta juttuun viittaavaan ilmaiseksi luettavaan pääkirjoitukseen on linkki alla:

Warkauden Lehden pääkirjoitus: https://www.warkaudenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/6149666

Pyydysmerkintäohjeiden lähteenä on käytettä Kalatalouden Keskusliiton ohjetta: https://ahven.net/kalastus/pyydysten-merkinta/

Alueelliset kalastusrajoitukset löytyvät osoitteesta: https://kalastusrajoitus.fi/#/kalastusrajoitus