Pintaa syvemmälle kelluvilla jigeillä
OSA 2: Kelluvat jigit testissä
Toimittaja: Jari Rannisto
Kelluvien jigien tarjonta on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, eikä kuluvakaan kausi tehnyt poikkeusta kehitykseen. Onko kyseessä markkinamiesten kikka vai tarjoavatko kelluvat todellisia etuja?
Lue myös saman aiheen aiempi artikkeli: Kelluvien jigien tausta ja teoria
Välivesikuha, Baitjunkie ja kevyt jigipää
Jigikalastuksen uusista tekniikoista osa perustuu kelluvaan jigiin. Jo viime kauden aikana pääsimme kokeilemaan ned-kalastusta eli kelluvan jigiin ja erityisesti muotoiltuun jigipäähän perustuvaa tekniikkaa, jossa jigi jää pohjaan pystysuoraan asentoon. Ned-kalastukseen tarkoitetut jigit ovat pääasiallisesti ja alunperin olleet paksuhkoja matoja. Z-Manin TRD-nimisestä jigistä (äännetään englanniksi tɜːd, joka tarkoittaa myös pökälettä (turd)) muodostunut lempinimi pökäle on kansan suussa laajentunut kuvaamaan osuvasti muotoa myös muiden matomaisten jigien osalta.
Tekniikka osoittautui jo viime kaudella toimivaksi. Edellytyksenä on kuitenkin se, että ahvenet ovat pohjan tuntumassa. Välivedessä tai pinnan tuntumassa uiville raitapaidoille kelluvia ei juuri kannata tarjoilla. Sinällään isompaa kelluvaa jigiä voi hyödyntää mm. täsmäkalastuksessa kevyillä päillä välivesikuhalle. Pilkillä sen sijaan kelluvalla jigillä voi onnistua myös välivedessä, katso ison ahvenen pilkintävideo.
Kylmän veden aikaan tehokas
Keväällä kokeilimme ned-rigausta matalassa vedessä. Kelluvat jigit eivät välttämättä vaadi edes ned-jigipäitä vaan kalastavat myös perinteisten pyöreiden jigipäiden kanssa. Kelluvilla jigeillä kalastaminen on viileässä tai kylmässä vedessä tehokasta, mutta alkuun tarvitaan jonkin verran uskoa. Jigin paikoillaan pitäminen ja pieni nypyttäminen vaatii aluksi opettelua, jos on tottunut nopeampaan uittoon.
Kutua edeltävän jakson aikana ahventen löytäminen on ajoittain haastavaa. Näin kävi huhtikuussa Raaseporin vesillä useammallakin reissulla. Pikkuhauet osoittivat sen sijaan tasaisesti kiinnostustaan ned-jigeihin matalissa meren lahdissa. Hyvin venyvä ja kestävä valumateriaali ei ole immuuni hauen hammasviidakolle, mutta yllättävänkin hyvin ne selvittävät rastin. Onneksi sekaan osui myös muutama parempi raitapaita.
Kevätkalastuksessa dropshot on osoittautunut tehokkaaksi tekniikaksi. Kelluvat jigit sopivat tähän mitä parhaiten erityisesti kalastettaessa matalassa. Jigin pitäminen pohjan yläpuolella kelluvan jigin kanssa on helppoa, koska useimpia kelluvia jigejä on mahdotonta edes saada vajoamaan pohjaan dropshot-koukun vetäminä. Kylmässä vedessä tämä on loistava ominaisuus, koska tämä antaa kalastajalle mahdollisuuden pysyä pidempään samassa ruudussa kalan kanssa. Vielä ahventakin tärkeämpää tämä on kuitenkin kylmän veden kuhalle, jolle liian nopea vajoaminen on suun sulkevaa myrkkyä.
Ned-jigipää vai tavallinen?
Kokeilin pyöreää jigipäätä yhdessä kelluvien jigien kanssa ensin altaassa kotona.
Jigien valumateriaali kannattelee lyijypäätä niin paljon, että jigi nousee pystyasentoon. Tämä asettaa ned-päiden tarpeellisuuden päälle kysymysmerkin. Vertailin näitä kahta myös matalalla hiekkarannalla kirkkaassa vedessä ja liikkeessä ei ole valtaisaa eroa. Myös ahvenet kelpuuttivat kevätkalastuksen yhteydessä kelluvan madon tavallisessa pyöreässä lyijyjigipäässä.
Dropshot-tekniikka ja kelluva jigi
Dropshot-tekniikassa kelluva jigi on lähes täydellinen valinta useammastakin syystä. Ensinnäkin materiaalin kestävyys tekee nenäkiinnityksestä todella kestävän. Kelluvaa jigiä on helppo tarjoilla hitaasti ja pitää pohjan yläpuolelle pitkissäkin heitoissa. Monien pienempien herkkäuintisten perinteisten jigien kanssa erityisesti dropshot-tekniikalla vieheiden pyrstöt irtoilevat tartutuksen yhteydessä ahventa kalastettaessa. Kelluvien jigien materiaalin venyvyys ja tällaisen rasituksen kesto on niin paljon parempaa, että irtoamiset olivat selvästi harvinaisempia. Nekin kuitenkin kuluvat ja myös nenäkiinnittyksessä koukun läpimenoreikä löystyy ajan myötä.
Matalassa myös offset-koukku toimii erinomaisesti dropshot-rigauksessa. Tällöin pohjan kasvillisuuskaan ei haittaa. Huomionarvoista on valita riittävän iso koukkukoko. Joillekin jigimalleille ei ole lainkaan liioittelua valita jopa 3/0:n koukku.
Kesäkalastuksessa on muutamia kohteita, joissa jigin kelluvuus on ratkaisevassa roolissa. Kelluva Yriel Craw carolina rikauksella on päätynyt ravunsyöjän suuhun.
Monenlaisia jigejä
Kelluvia jigejä valmistetaan nykyään lähes kaikissa jigityypeissä. On pökälemallisia, Z-Man TRD:n tyyppisiä, lapio-, v-, sirppipyrstöisiä, rapu- ja hyönteisjäljitelmiä ja erilaisia tuubijigejä. On pientä ja myös isompaa. Pienimmät ovat mikrojigiluokkaa ja suurimmat haukijigien kokoisia eli 15-20 senttisiä.
Syksyisessä kuhan pystyjigauksessa pohjalinjasta jigin väri ja liike ovat avainasemassa.
Muut tekniikat
Ned-tekniikassa jigin nouseminen pystyasentoon on tehon salaisuus. Ned-päätä ei siis välttämättä tarvita, mutta samantapaisen tarjoilun saa aikaiseksi myös muilla tekniikoilla. Texas- ja carolinarigausta käytetään bassinkalastuksessa pääasiallisesti sen takia, että pohjaruohot eivät tartu niin helposti offsetkoukkuun. Ruohojen väistelyä voidaan tehostaa hautaamalla koukun kärki ohuesti jigin selkään. Painon muotoilukin parantaa virityksen kulkua kasvustossa.
Kelluvan jigin kanssa saadaan luotipainolla ja offset koukulla helposti aikaan hieman samantapainen tarjoilu kuin ned-tekniikalla eli jigipyrstö nousee pystyasentoon painon asetuttua pohjaan. Kalan vain on vielä helpompi imaista tämä tarjous suuhunsa. Pienellä vaivalla koukku saadaan viritettyä pidemmälle kohti jigin pyrstöä. Käytännössä rigaus on sama kuin carolina- tai texas-rigauksessa, mutta offset koukku korvataan tavallisella yksihaarakoukulla. Tapsisiima vedetään jigin läpi syöttineulalla. Neulan työnnetään ”pökälemadon” sisään taaimmaisen kolmanneksen kohdalta ja ulos madon etupäästä. Kun tapsisiimaan kiinnitettään pienisilmäinen dropshot koukku, koukun silmä saadaan helposti tapsisiiman avulla vedettyä jigin rungon sisään. Madon ulkopuolelle jää koukun mutka ja kärki. Kelluva mato nostaa tämänkin tarjouksen pystyasentoon, mutta etuna on koukun sijainti. Koukku sujahtaa varsinkin pidemmän madon kanssa nopeammin kalan suuhun kuin jigipään kanssa.
Kokeilimme tätäkin kevätkalastuksessa. Muutama parempi ahven kelpuutti tämänkin virityksen, mutta virityksen tehosta on vaikea sanoa, koska kevätsesonki ei ollut erityisen onnistunut.
Välivedessä
Kelluvien jigien kohdalla samat lainalaisuudet pätevät kuin muussakin jigikalastuksessa. Pohjaa pitkin pomputeltua jigiä on liki turha tarjota, jos kalat uivat välivedessä tai nousevat ajolle pintaan. Kelluvaa jigiä voi käyttää välivesiuitossa, uittolevyjen kanssa tai spinnerbait-jigeinä. Kelluvuudesta ei silloin oli juurikaan iloa. Materiaalin kestävyys on suurimpia etuja tähän käyttöön. Omilla kalavesilläni Etelä-Suomen pikkujärvillä ja rannikkovesillä kesä on tyypillisesti aikaa, jolloin jigin pohjaa pitkin pomputtelu antaa saalista kohtuullisen kitsaasti. Välivedessä tapahtuva nopeampitempoinen uittaminen on yleensä varsin ylivertainen tekniikka. Vesien viiletessä syksyllä asiat kääntyvät taas päälaelleen ja sama koskee niin ahventa kuin kuhaa.
Nämä kaksi kelpuuttivat pökäleen. Hitusen vajaat 40 cm ahvenet joutuivat Kalastajan Kanavan Jyrin ja Anne-Maaritin pataan.
Kaksi yhden hinnalla
Helposti kelluvat jigit yhdistetään ned-kalastukseen tai dropshot-tekniikkaan. Kelluvia jigejä voidaan kuitenkin käyttää kaikkiin samanlaisiin kohteisiin kuin tavallisista valumateriaaleista valmistettuja perusjigejä. Olen itse hyvällä menestyksellä pystyjigannut syksyisin kuhia pohjalinjasta isoilla Daiwan BaitJunkies-jigeillä. Kelluvuus ei isolla päällä uitettaessa muuta juuri mitään kalastustekniikan näkövinkkelistä. Yhtälailla lapiopyrstöiset kelluvat jigit toimivat tavallisessa jigipäässä lähes samalla tavalla kuin perinteisetkin jigit. Esimerkiksi näissä molemmissa tekniikoissa jigin herkkäliikkeisyydellä, värillä ja oikealla uinnilla on enemmän merkitystä kalastavuuteen kuin kelluvuudella.
Pökäle eli Z-Man TRD
Koska kelluvat jigit nousevat jigipäähän pujotettuina ja pohjaan tiputettuina pystyasentoon, ne tarjoavat käyttäjälleen lisäarvoa. Halutessaan kalastaja voi siirtyä vaivattomasti uittamaan kelluvaa lapiopyrstöistä jigiä samalla tavalla kuin ned-päällä uitetaan lyhyehköjä ”pökäle” matoja. Yksi viehe sopii siis useampaan kohteeseen, mikä on erittäin hyvä asia.
Vesille tulee helposti raahattua hirveät määrät tavaraa. Jos rasioissa ei tarvitse olla erikseen ned- ja stand up-päitä, vaan muutamia pusseja kelluvia jigejä, jotka mahdollistavat haluttaessa, vaikka kesken heiton tekniikan vaihdon, on tilanne kohtuullisen lähellä optimia. Monikäyttöisyys on aliarvostettu piirre monissa kalastusvälineissä.
Jigipään painolla voi pelata
Ahven ja kuha ovat läheisestä sukulaisuudestaan huolimatta varsin erilaisia kaloja. Välillä ne esiintyvät jopa sekaparvissa ja iskevät samanlaiseen jigin uittoonkin. Yleensä kuha kuitenkin suosii hitaampaa vajotusta. Kelluva jigi auttaa jonkin verran hidastamaan vajoamista, mikä on varsinkin kylmässä vedessä jopa ratkaisevan eron tekevä asia. Yhdistämällä sinkkijigipään kelluvaan jigipyrstöön ero vajoamisnopeudessa on vieläkin isompi. Tämä mahdollistaa myös hieman painavampien jigipäiden käytön, mikä voi olla varsinkin tuulisissa olosuhteissa merkittävä asia.
Tarkkana säilytyksen ja lämmön kanssa
Kelluvien jigien materiaalin nimi vaihtelee valmistajittain. Olkoonpa nimi sitten Elastomax tai Elaztech säilytyksen kanssa on oltava tarkkana. Jigejä ei ensinnäkään pidä missään tapauksessa sotkea perinteisten jigien kanssa. Lopputuloksena on silloin alkulimaa muistuttava yhteen sulanut klimppi käyttökelvottomia jigejä.
Oma rasia on periaatteessa hyvä ratkaisu. Kelluvien jigien materiaali vaikuttaa myös muovirasioihin. Vaikka rasiat eivät syövykään, niillä on ikävä taipumus vääntyillä. Lopputuloksena on helposti rasia, jonka kansi esimerkiksi on vääntynyt niin paljon, että pienimmät jigit tippuvat ulos. Jotkut rasiat kestävät paremmin kelluvien jigien vaikutuksia. Kalastajan Kanavalla on hyviä kokemuksia mm. Rapalan harmaista kotimaassa valmistetuista rasiosta sekä Daiwan musta-valkoisista rasioista.
Kelluvat jigit on hyvä varastoida myyntipakkauksissaan. Muutamassa kuukaudessa tavalliset jigit kestävä rasia on vääntynyt jo lähes käyttökelvottomaksi.
Ylivoimaisesti helpoin tapa on jättää jigit alkuperäisiin pusseihinsa ja säilöä ne sopivaan rasiaan tai laukkuun. Käytön jälkeen tai pyrstön vaihdon yhteydessä jigi kuivataan ja laitetaan takaisin alkuperäispakkaukseensa. Pussi on syytä myös tässä kohtaa sulkea kunnolla. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, kun seuraavan kerran kaivataan uutta jigiä.
Kalastajan Kanavan Jyri Kuusisalo kertoi myös, että jotkut kelluvista jigeistä katkeavat venytettäessä, mikäli ovat kuumentuneet esimerkiksi auringossa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kun jigin laittaa veteen ja se jäähtyy, palautuvat sen mainiot ominaisuudet kuten venyvyys ja kestävyys.
Jos kelluvat jigit kiinnostavat, löydät niitä mm. Jigiparatiisilta, joka on koonnut oikein oman osa-alueen näille verkkokaupassaan. Tarjolla on jopa yli 60 eri versiota.
Toimittaja Jari Rannisto on harrastanut kalastusta pikkupojasta asti. Suurimmat mielenkiinnon kohteet ovat vetouistelu, jigikalastus, venekalastus, ahvenen ja kuhan kalastus kaikilla tekniikoilla ympäri vuoden. Kalastus- ja venetoimittajan töitä hän on tehnyt freelancerina yli 30 vuotta ja satojen lehtijuttujen lisäksi kirjoittanut 5 kalastuskirjaa.
