Kyttyrälohen tulo Itämereen vain ajan kysymys
Tutkimusprofessorin arvio: kyttyrälohi Itämeressä 2025
Toimittaja: Niko Satto
Kuva: Antti Kalliosaari
Tyynenmerenlohien sukuun kuuluva kyttyrälohi on levinnyt Pohjois-Amerikan ja Aasian pohjoisosista länteen, muun muassa Tenoon ja Näätämöön, ja on alkanut vallata elintilaa kotoperäiseltä atlantin lohelta. Vuonna 2021 Tenoon nousi kyttyrälohia yli kaksi kertaa atlantin lohen verran.
Pohjoisen jokiin tunkeutuneesta vieraslajista ei vielä ole kuitenkaan vahvistettua havaintoa Itämerestä.
YLE:n haastattelema Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro uskoo, että kyttyrälohi nähdään pian Itämeressä huolimatta siitä, että Itämeressä on matalampi suolapitoisuus, merialue on matalampi ja jäätyy osittain talvella.
– Veikkaan että vuonna 2025 kuulemme kyttyrälohihavainnosta Itämeressä, ellei sitten jo tänä vuonna kuulu jotakin. Nämä veikkaukset on hatusta vedettyjä, mutta uskon tuon leviämisen tapahtuvan aika pian.
Erkinaro ei näe leviämiselle mitään erityistä estettä.
– Vaikea nähdä, miksi kyttyrälohi ei ajan kanssa leviäisi myös Itämereen. Aika samantapaisia olosuhteita löytyy kuitenkin Vienanmeren alueelta, jossa kyttyrälohikanta on runsastunut voimakkaasti, Erkinaro arvioi.
Kyttyrää jo Itämeren porteilla
Vuonna 2021 Kattegatin merialueelle ja Skagerrakin salmeen laskevien Ruotsin länsirannikon jokien alueelta tehtiin 70 kyttyrälohihavaintoa. Kattegatin merialue kuuluu Pohjanmereen, erottaen sen ja Itämeren merialueen toisistaan. Toisin sanoen kyttyrälohi on jo ihan Itämeren ovella.
Puolustaa tiukasti reviiriään ja kuolee jokeen
Kuva: Panu Orell
Tutkimusprofessori Erkinaron mukaan kyttyrälohi on aggressiivinen laji, joka puolustaa kutureviiriään ja samalla karkottaa alueelta muita kaloja pois. Kilpailu kutemiseen sopivista piilopaikoista voi hänen mukaansa olla ankaraa.
Vaellusvaiheessa mereltä, meren rannikolta, jokisuistosta ja jokien alajuoksulta pyydetyn kyttyrälohen kerrotaan olevan hyvä ravintokala.
– Olen itsekin maistellut kyttyrälohta muun muassa tänä kesänä ja oikein hyvää on, Erkinaro sanoo YLE:n haastattelussa.
Kutuaikaan liittyy reviirin puolustamisen ohella toinen ikävä piirre, kyttyrälohien massakuolemat.
– Tyynenmeren lohien ominaispiirre on, että lihan laatu menee nopeasti huonoksi. Kun ne vaeltavat mereltä ylemmäksi jokea ja viipyvät niissä 2–3 viikkoa, liha alkaa nopeasti heikentyä. Ne lahoavat osittain elävältä jo siinä kudun aikana, Erkinaro sanoo.
Kalat kuolevat kudun jälkeen, ja niitä mätänee pitkin rantoja. Mätänevät raadot ovat yksi Pohjois-Atlantin alueen jokiekosysteemejä kuormittava tekijä, kun suuri määrä ravinteita tulee jokiin kudun jälkeen syksyllä. Mätänevien kalojen hajuhaitta leviää laajemmallekin, sillä linnut ja ketut levittävät raatoja siirtämällä niitä muualle jokien lähiympäristöön.
Moni pohjoiseen suunnannut vapaa-ajankalastaja on päätynyt harventamaan kyttyrälohikantaa reissullaan. Antti Kalliosaari ja Liisa Vehviläinen saivat kyttyröitä perhokalastamalla ja nyt on kalaa myös pakkasessa. Kuva: Liisa Vehviläinen
Ihmisen levittämä vieraslaji
Kyttyrälohen leviäminen ja sen aiheuttamat haittavaikutukset ovat ihmisen toiminnan tulosta. Neuvostoliitto levitti lajia Kuolan alueelle ja Vienanmerelle kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi ja uuden ravintolähteen lisäämiseksi.
– Istutukset tuottivat runsaita saaliita, mutta kuten usein käy, kun vieraslajia ryhdytään siirtämään, tilanne muuttuu myöhemmin hallitsemattomaksi, Erkinaro toteaa.
Norja on jo joutunut rakentamaan patoja ja pyydyksiä Jäämereen laskeviin jokiin, kuten Tenojokeen ja Näätämöjokeen.
Kalastajan Kanava kysyi tutimusprofessori Erkinarolta onko kyttyrälohen leviämisen estämiseksi oikeasti jotain vielä tehtävissä?
– En usko että mitään on tehtävissä lajin kitkemiseksi Atlantilta. Maito on niinsanotusti kaatunut jo. Etenkin, kun Venäjällä ei vaikuta olevan aikomusta rajoittaa kyttyrälohimääriä, lajin levittäytyminen jo pelkästään siltä suunnalta tulee jatkumaan vahvana. Elleivät sitten luonnonolosuhteet heilahda jotenkin aivan toiseen asentoon, mikä olisi kyttyrälohelle epäedullista. Tämä on erittäin epätodennäköistä ainakin lyhyehköllä aikajänteellä.
Kalastajan velvollisuus ilmoittaa havainnoistaan
Mikäli kalastaja törmää kyttyräloheen Itämeren alueelle, on tärkeää ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle pikimmiten havainnosta. Vieraslajin ollessa kyseessä, kalaa ei myöskään saa vapauttaa takaisin vesistöön.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä YLE:
Räyhähenkinen kyttyrälohi on kuin zombi: lahoaa elävältä jo kudun aikana – on vain ajan kysymys, milloin se leviää Itämereen (yle.fi)
Lisää aiheesta:
https://www.kalastajankanava.fi/kolmas-kieltokesa-edessa-tenolla/
https://www.kalastajankanava.fi/kalastajan-radio-vieraslajit/
Eikö rysäpyynti olisi tehokkain tapa saada pyydettyä kyttyrä lohet vähemmäksi ainakin,
ja valtiolta tukea pyynnin kannattavuuden parantamiseksi,
yritys tukea yrittäjälle . . . . .ammattikalastajille,
työllistämis tukea työttömille ja esim maahan muuttajille,
kalatalous ja kalastuskoulutusta jne,
vastausta laajemmin odottaen esim, kalatalouden taitajilta
ja esim laki asia puolelta Matti Tolvaselta itäsuomen yliopisto.
Kaikille vapaa pyyntioikeus haitallisen ? Lajin torjuntaan.
Ilmeisesti ei, muuten tätä tehtäisiin. Kyttyrälohi on varsin agressiivinen ja täten tutkijat ovat voineet päätyä siihen, että tästä on enemmän haittaa alkuperäislohikannalle kuin kyttyrälohelle, jonka takia tätä ei tehdä.