Omakala: Kalastajan monitoimisovellus
Kännykkäsovellukseen kalat, kalapaikat ja samasta paikasta kalastusrajoitukset sekä syvyyskäyrät
Omakala on kalastajille suunnattu kännykkäsovellus, joka auttaa kalastajaa kirjaamaan saaliinsa. Sovellukseen saa tallennettua kalapäivän kalat kalapaikkakohtaisesti päiväkirjanomaisesti. Omakala näyttää lisäksi kalastettavan alueen kalastusrajoitukset sekä tarjoaa tulevaisuudessa helpon kanavan uhanalaisten kalojen lain vaatimille saalisilmoituksille. Omakalan käyttäjät edistävät kalakantojen säilymistä myös jälkipolville antamalla tietoa tutkimuksen käyttöön. Luonnonvarakeskus koostaa päättäjille yhteenvetoraportteja saaduista tilastotiedoista ja näin mahdollistaa paremmat kalastusrajoituspäätökset ja jopa sääntelyn purkamisen.
Omakala-kännykkäsovellus julkaistiin 2022 kesäkuussa ja kehitys on jatkunut ahkerasti julkaisun jälkeen. Viimeisimmät uudistukset ovat olleet kalastusrajoitus.fi-palvelun tietojen tuominen osaksi Omakalan karttaa, kalenteriominaisuuden lisäys osaksi kalastuspäiväkirjaa sekä syvyyskäyrät maastokarttaan suurimpaan osaan vesistöjä.
Lähitulevaisuudessa Omakala tarjoaa tietoa kotimaan kalastosta vesistökohtaisesti, mutta tämä vaatii pohjalle riittävää tietomassaa eli tarpeeksi kirjattuja kaloja järjestelmään. Lisäksi sovellukseen on tulossa lähivuosina mahdollisuus hankkia kalastonhoitomaksu, Erälupien järjestelmäuudistuksen myötä.
Vapaa-ajankalastajan kalastuspäiväkirja
Mutta tutustutaanpa Omakala-kännykkäsovellukseen tarkemmin. Kalastuspäiväkirjan ideana on tarjota Omakalan käyttäjille tietoa omasta kalastuksesta. Osalle riittää, että tallessa on lista saaduista kaloista, mutta sovelluksessa on paljon laajemmatkin mahdollisuudet. Pelkästään perustiedot (paikka, päivä, aika, kalalaji, kalan koko ja kalastusmuoto) täyttämällä kalastaja saa varsin laajat mahdollisuudet tarkastella kalastusharrastustaan.
Omakalasta saa myös otettua omat kalalaji- ja pyyntitapakohtaiset koosteet vuosi-, kuukausi- ja päivätasolla. Kalenterinäkymästä näkee yhdellä silmäyksellä, milloin on ollut kalassa ja onko kalaa tullut. Päivää klikkaamalla pääsee katsomaan kyseisen päivän saaliin vai oliko kyseessä ”munat pataan” -reissu.
Jos kaloista haluaa kirjata itselleen tarkemmat tiedot, voi saaliin kirjata niin sanotun listanäkymän kautta. Tällöin kalastuspäiväkirjan tiedot sisältävät lähes kaiken mahdollisen: sään, ilman ja veden lämpötilan, veden korkeuden, syvyyden, näkösyvyyden, ilmankosteuden, tuulensuunnan ja tuulen nopeuden sekä tiedon, otettiinko kala ruuaksi vai vapautettiinko se.
Kalastuspäiväkirjaa ei näe kukaan muu kuin kalastaja itse. Kalastajan kirjaamista asioista tutkijoille siirtyy vain yhteenvetotietoja laajemmilta alueilta, mutta palataan tähän tarkemmin hieman myöhemmin.
Ottipaikat eivät paljastu
Omakala on ollut sosiaalisessa mediassa esillä monessa valossa. Kalastajien pahimmat painajaiset ovat liittyneet omien mansikkapaikkojen paljastumiseen. ”Pelätään, että juuri ne suurella vaivalla etsityt ottipaikat ovat muiden nähtävissä, naapuri saa ne tietoonsa tai ainakin ne tutkijat ovat siellä samantein kalassa.” ynnää Omakalan ohjelmajohtaja Katja Holmala ja jatkaa: ”Turha pelko, jokaisen kalastajan antamat tiedot ovat vain ja ainoastaan hänellä itsellä käytössä omassa sovelluksessaan, eikä Luonnonvarakeskuksen tutkijat pysty hakemaan näitä tietoja järjestelmästä kalastajan nimen, tietyn kalan tai paikan perusteella.”
Toinen ihmetyksen aihe on ollut sovellukseen rekisteröityessä vaadittu vahva tunnistautuminen. Holmala avaa asiaa: ”Koska järjestelmä on rakennettu viranomaisten ja kalastajan väliseen viestimiseen ja tiedon vaihtoon, myös tietoturva on tehty sen mukaiseksi. Tämä on erityisen tärkeää 1.1.2024 saalisilmoitusten muuttuessa lakisääteisesti pakollisiksi uhanalaisten.”
|
Ottipaikat talteen karttanäkymään
Karttanäkymään voi tallentaa saaliit, parhaat kalapaikat ja jatkossa myös kalastetun reitin kuten uistelun ajolinjat. Tiedot tallentuvat puhelimen GPS:n tarkkuudella (samaan tapaan kuin varsinaisissa karttaplottereissa), joten samat parhaat ottipaikat löytyvät myös seuraavalla kerralla.
Kartassa voi valita halutun näkymän: Maanmittauslaitoksen maastokartan, ilmakuvan tai yleiskartan. Kartan päälle saa näkyviin kalastusrajoitustiedot, joista näkee kalastettavan vesistön kalalajien alamitat ja rauhoitusajat. Tiedot tulevat Omakalaan kalastusrajoitus.fi-palvelusta.
Omakalan karttanäkymä toimii myös kalareissun suunnitteluun, sillä pääosasta vesistöjä löytyy syvyyskäyrät Luken erikoistutkija Mikko Olinin mukaan.
Tieto kasvaa kalastamalla ja kirjaamalla kalat
Tutkijat saavat kalastajan syöttämistä tiedoista yhteenvetotilastoja kuten, mitä kaloja, minkä kokoisia, millä alueella, miten paljon ja milloin, sekä millä kalastusvälineillä niitä on pyydetty. Tutkijat tekevät näistä tiedoista koontiraportteja myös Omakalan käyttäjien hyödyksi, kunhan aineistoa on kertynyt tarpeeksi.
”Tulevaisuudessa meillä voi olla parempi käsitys siitä, montako tuntia pitää keskimäärin pyytää tyhjää Päijänteellä ennen kuin saa kuhan ja mikä on kuhan ja hauen suhde vetouistelijoiden saaliissa. Ehkäpä saamme myös tietoa, onko ahvenen jigikalastus toiminut paremmin aamupäivisin vai iltapäivisin Säkylän Pyhäjärvellä kesäkuussa. Nämä raportit saadaan kuitenkin Omakalan käyttäjien hyödyksi vasta useiden tuhansien käyttäjien syötettyä kalojaan sovellukseen muutaman vuoden ajan. ”Jos jollain pienellä vesialueella Omakalaa käyttää vain kaksi henkeä, ei kyseiseltä vesialueelta tietenkään voida julkaista yhteenvetotietoa”, toteaa erikoistutkija Olin.
Myös viranomaisille toimitettavat tiedot ovat yhteenvetoraportteja ja tilastoista tehtyjä analyysejä. Niissä ei ole yksittäisen kalastajan henkilötietoja, ottipaikkoja eikä suosikkikalastusmuotoa. Vuoden 2024 alusta kalastuslain uudistuksen jälkeen, virka-aputilanteessa, muutamalla Luonnonvarakeskuksen nimetyllä henkilöllä on oikeus hakea lain vaatimiin ilmoituksiin liittyvät tiedot kalastajakohtaisesti. Tässä tilanteessa järjestelmä kirjaa talteen kuka on hakenut, mitä tietoa ja mihin tarkoitukseen.
|
Uhanalaiset kalat ilmoitusvelvollisiksi 2024
Hallitus on esittänyt eduskunnalle lisättäväksi Kalastuslakiin säännöksiä, joiden perusteella vapaa-ajankalastajat olisivat osittain ilmoitusvelvollisuuksia saaliistaan. Lakimuutosehdotus ei velvoita ilmoittamaan koko saalistaan, vaan asetus määrittelisi kalalajit ja sen, milloin ilmoitus vaadittaisiin. Kaavailtuja lajeja olisivat uhanalaiset tai vaarantuneet lajit eli lohi, taimen, järvilohi, Vuoksen vesistön nieriä ja ankerias. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös vieraslajeja (mm. aurinkoahven, kyttyrälohi). Saalisilmoitukset on tarkoitus tehdä pääsääntöisesti Omakala-sovelluksen tai -verkkosivujen kautta, mutta myös muiden ilmoitustapojen valmistelu on käynnissä Luonnonvarakeskuksessa.
Maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavainen painottaa, että vapaa-ajankalastajilla ei olisi velvollisuutta ilmoittaa kaikkea saalistaan, vaan vain asetuksessa määritetyt lajit. Hän kuitenkin jatkaa: ”On jokaisen vapaa-ajankalastajan omassa harkinnassa, haluaako hän ilmoittaa saaliitaan laajemminkin. Tutkimuksen näkökulmasta, mitä enemmän, laajemmin ja parempaa tietoa tutkijat saavat kotimaan kalastosta, sitä enemmän saamme tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi”.
Nykyisellään uhanalaisista ja heikentyneistä kalakannoista ei saada tarpeeksi tietoa kalastuksen säätelemisen ja kalakantojen hoidon perustaksi. Lakimuutoksen myötä kalastussäännökset perustuisivat paremmin tutkittuun tietoon olemassa olevan kalastuslain tavoitteen mukaisesti. Tiedon avulla kalastusrajoituksia voitaisiin kohdistaa tarkemmin, oikea-aikaisemmin ja myös päästä eroon rajoituksista, jotka eivät ole tarpeen.
Kalastus paranee laadukkaammalla tiedolla – vaikuta!
Omakalaan meidän kalastajien kirjaamat kalat kerryttävät valtakunnallisesti tietopääomaa kalakannoista ja niiden muutoksista. Tutkijat voivat tämän tiedon perusteella paremmin selvittää millainen kalastuspaine vaikuttaa kalakantoihin, onko kalastusta rajattava vai voiko rajoituksia purkaa, milloin kalakannat hyötyisivät ahkerammasta kalastamisesta. He pystyvät arvioimaan myös, miten istutukset, erilaiset kalastusmuodot tai vaikka kalastuskilpailut vaikuttavat kalakantoihin tietyllä vesistöllä ja myös miten erilaiset rajoitukset toimivat milläkin vesialueella.
”Tavoitteena on siis se, että meillä on entistä parempaa ja tarkempaa tietoa kalastostamme ja ohjaamme kalastusta sekä myös kalastusrajoituksia tietoon perustuen ennemmin kuin varmuuden vuoksi. Omakalan perustana on edistää tietoon perustuvaa kestävää kalastusta.” toteaa Luken Olin.
Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriöstä on julkisuudessa todennut useita kertoja toivovansa Omakalan seurauksena voitavan purkaa joitain uhanalaisten kalojen rajoituksia, tutkijoiden saadessa tarkempaa ja parempaa tietoa, missä uhanalainen kalakanta on paremmassa kunnossa kuin nyt arvioidaan. Tämä riippuu kuitenkin vain ja ainoastaan meistä kalastajista. Otammeko me tämän työkalun käyttöön ja missä mittakaavassa.
Otatko sinä käyttöön Omakalan?
Kommentoi alle tai osallistu keskusteluun Kalastajan Kanavan somekanavissa tämän teeman postauksessa. Kalastajan Kanavan poppoo testasi viime vuonna jo Omakalaa, mutta 2023 se on ollut jo aktiivisemmassa käytössä.
Jos olet jo käyttänyt Omakalaa, mutta et pitänyt siitä, kokeile uudestaan päivityksen jälkeen, sillä Omakalaa päivitetään jatkuvasti ja parannuksia tulee koko ajan.
|