Suomi on upeiden kalapaikkojen luvattu maa

Suomessa on melkein joka kylässä tai kylän kupeessa jokin vesistö, joten uusien kalapaikkojen etsintään voi käyttää vaikka koko eliniän. Olemme kuitenkin koonneet tähän joitakin kuuluisia tai muuten mielenkiintoisia kalapaikkoja ympäri Suomea.

Erämaajärvet Lapissa ja Itä-Suomessa

Pohjoisessa ja Itä-Suomessa on satoja ehkäpä tuhansia pieniä järviä ja lampia, joilla kukaan ei ole kalastanut vuosiin, jopa vuosikymmeniin. Nämä vesistöt ovat seikkailevan kalastajan aareaitta. Erämaiden kalapaikoilla on mahdollista kokeilla hauen- ja ahvenen kalastusta eksoottisissa ja jopa haasteellisissa olosuhteissa.

Suurimmat haasteet näissä vesistöissä on veneen laskeminen, joten joillekin kannattaa harkita pienemmällä aluksella kalastamista. Kelluntarengas, kajakki tai pieni kevyt jonboat on tärkeä työkalu näillä vesistöillä. Toisten maille mentäessä on kuitenkin muistettava jokamiehen oikeudet ja velvoitteet sekä kohteliaisuus ja käytöstavat. Ennakkotyö on kriittistä hyödyntäen mm. erilaisia karttoja ja verkosta löytyvää tietoa.

Tornionjoki

Tornionjoki on Euroopan suurin vapaasti virtaava lohijoki ja se sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla. Joki on suosittu kalastusmatkailukohde ja luvat myydään yleensä nopeasti joelle loppuun.

Tornionjoella voi siis olla ruuhkaa, mutta joillain alueilla voi myös kalastaa rauhassa. Kolarista ylöspäin joki jatkuu Muonionjokena, jonka latvat ulottuvat käsivarren erämaahan asti, jossa sijaitsee maailmanluokan suurharjusalueet.

Tornionjoen kosket ovat valtavia ja koko virta on mittasuhteiltaan suuri. Ison joen varrelta löytyy myös paikkoja rantakalastukseen. Tornionjoki on viime vuosien parantuneiden lohikantojen takia kasvattanut suosiotaan kalastusjokena. Vapaa joki takaa vaelluskaloille esteettömän kulun ja mahdollistaa alueelle kehittää kalastusmatkailua. Joesta on saatu myös valtavia haukia, sillä monin paikoin lohi ja hauki asuvat rinnan.

Säkylä

Säkylän Pyhäjärvi on joidenkin näkemysten mukaan yksi Euroopan kalarikkaimmista järvistä. Se sijaitsee Lounais-Suomessa Säkylän ja Euran välissä.

Järvessä ovat vahvat hauki- ja ahvenkannat ja kalastajalla on lisäksi mahdollisuus saada mm. madetta, taimenta ja siikaa. Järvessä on myös runsas täplärapukanta ja rapua pyydetäänkin vuosittain jopa miljoona kappaletta. Kuhaa järvessä pääsääntöisesti ei ole.

Säkylän Pyhäjärvi on varsin matala. Järven suurin syvyys on 26 metriä ja keskisyvyys 5,5 metriä. Järvenselän pisin selkä on Suomen järvien toiseksi pisin, 25 km. Kalastajille järven mataluus ja aava ulappa aiheuttaa sen, että järvellä on sääennusteet katsottava tuulen osalta varsin tarkkaan. Jo 5 m/s tuuli aiheuttaa merkittävän aallokon ja 10 m/s on vaarallinen lähes veneelle kuin veneelle.

Järvellä vetouistellaan ja pilkitään paljon, myös moni jigaaja on löytänyt ahvenpaikat Pyhäjärveltä. Madepilkintää voi tehdä tammikuusta helmikuun lopulle ja jäiden lähdettyä saattaa onkeen tarttua hiekkarantojen läheisyydestä siikaa. Rapukautena kannattaa järvenrannalta vuokrata mökki ja hankkia luvat ravustukseen. Hauki- ja ahvensaaliit tältä järveltä hämmentävät tavallisen onkijan.

Puruvesi

Puruvesi on osa Saimaata ja sijaitsee Punkaharjun pohjoispuolella Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella. Puruvesi on kuuluisa pilkkijärvi. Järven ahven- ja muikkukanta ovat voimissaan.  Järven selkävesiltä tavoittaa loppukesästä ajoahventa. Puruvedeltä kilonkaan jopa kahden kilon painoinen körmyniska ei ole harvinaisuus. Järvessä on myös komeita haukia, joista suurimmat ovat olleet 18-20 kiloisia ammattikalastajien saamana.

Puruvesi on varsin kirkas järvi ja näkösyvyys voi olla jopa yli 10 metriä. Tämän myötä kalastus on ajoittain varsin haasteellista, sillä kala väistää venettä kaukaakin. Järvi on myös pinta-alaltaan varsin suuri, joten ajoittain on tilanne, että kala on täysin kadoksissa. Tällöin haastetaan kalastajaa keksimään, minne kala on piiloutunut. Järvestä saadaan myös komeita lahnoja, jotka maistuvat varsin herkulliselta savustettuna ollen kirkkaan veden kaloja.

Järvellä on mahdollisuus saada myös järvilohta, taimenta, jopa harjusta. Rasvaevättömän järvilohen kalastus on sallittu Puruvedellä läpi vuoden, mutta rajoituksena on yhden kalan saaliskiintiö per päivä. Rasvaevällinen eli luonnon järvilohi ja taimen on rauhoitettu ympärivuotisesti. Harjuksella on Puruvedellä muutamia lisääntymisalueita, joiden ympäristö on läpi vuoden rauhoitettu kaikelta kalastukselta.

Viime vuosina Puruvedellä on ollut myös saimaannorpasta johtuvia verkkorajoituksia, joten 15.4.-30.6. välisenä aikana kannattaa tarkistaa millä alueilla ei saa kalastaa verkoilla.

Kesäisin Puruvedellä uistellaan ja venepilkitään paljon, moni myös pitää muikkuverkkoja. Talvi on pilkkijöiden kulta-aikaa.

Äyskoski

Äyskoski sijaitsee Tervossa noin 45 minuuttia Kuopiosta. Äyskoski on erikoiskohde, jossa on mahdollista kalastaa lohikaloja. Äyskoskea kutsutaankin Lohimaaksi. Koski on noin kilometrin mittainen, loivahkosti laskeva ja helposti kahlattava virta. Alueella on pyydä ja päästä -periaate, joten kosken alaosista on mahdollista saada suuriakin taimenia ja harjuksia. Koskessa on sallittu kalastaa vain väkäsettömillä koukuilla ja sen keskiosa varattu perhokalastukselle. Alueella on laajalti palveluita hotelleista, ravintoloihin, mökeistä ja kalastuspalveluihin.

Raippaluoto

Vaasan lähellä Pohjanlahden kapeimmassa kohdassa on Raippaluoto, joka on kuuluisa silakan litkauksesta sekä ahvenen pilkinnästä. Raippaluoto muodostuu kahdesta saaresta (Raippaluoto ja Björkö) ja useasta pienemmästä saaresta. Aluetta ympäröi laaja karikko, joten näillä vesillä omalla veneellä kalastavan on syytä olla tarkkana. Koska Raippaluoto on Pohjanlahden kapeimmassa kohdassa, on alueella tyypillisesti myös paljon virtauksia ja veden korkeuden vaihtelua, ne tuovat hapekasta vettä ja ravinteita, joten kalalle paikka on ihanteellinen. Alueella on paljon hyviä kutupaikkoja eri kalalajeille, joten sen takia Raippaluodossa on runsaasti kalaa.

Alueelta löytää laajalti runsaasti eri kokoista ahventa ja karikot antavat hyvän suojan hauelle saalistukseen. Raippaluodosta saadaan myös säynettä, siikaa, taimenta ja silakkaa. Silakan litkausta pystyy tekemään helposti Raippaluodon sillalta. Taimenta voi saada heittokalastamalla, vetouistelemalla, jopa perholla. Taimenet ovat pääsääntöisesti istutettuja.

Raippaluoto kuuluu Merenkurkun luonnonperintöalueeseen, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa.

Simojoki

Simojoki on ainut kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava jokivesistö, jossa on oma, luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Noin 170 km:n mittaisesta jokivarresta löytyy niin helposti saavutettavia kuin erämaan syvyyksissä lymyileviä kalastuskohteita. Synnyinjokeensa kudulle palanneiden lohien määrä on ylittänyt parhaimmillaan 5000 yksilön rajapyykin vuonna 2016. Simojoen lohet ovat myös suuria – saalistietojen perusteella lohien keskipaino asettuu 7-8 kilon väliin.

Joessa viihtyvät myös ahven, hauki ja harjus, joita voi kalastaa heitto- tai perhokalastaen tai soutu-uistellen.

Kevättijärvi

Kevättijärvi sijaitsee Kainuussa Suomussalmella. Se on kuuluu Metsähallituksen Yli-Vuokin alueeseen. Alueella on paljon hienoja kalapaikkoja pienten järvien, jokien ja virtojen seuratessa helminauhassa toinen toisiaan.

Kevättijärven kalakantaa on vahvistettu useiden vuosien ajan taimenen ja järvilohen istutuksilla. Viimevuosina Kevättijärvestä on löydetty poikkeuksellisen komeita ahvenia ja niiden myötä Metsähallitus on rakentanut järvestä myös erityisesti ison ahvenen kalastukseen suunnatun kalapaikan.

Kalastaminen järvellä onnistuu parhaiten omalla soutuveneellä, jonka saa vesille luonnonluiskalta. Toisena vaihtoehtona on vuokrata soutuvene.