Kolmas kieltokesä edessä Tenolla

Jälleen jäi monen vapaa-ajankalastajan kesäinen lohireissu Tenolle utuiseksi haaveeksi.

Eduskunta hyväksyi 20.2. hallituksen esityksen laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttiin lain sisältö ja toinen käsittely maanantaina 20.2. Eduskunnan täysistunnossa vahvisti lain.

Odotettavissa oli, että Eduskunnan enemmistö hyväksyy Tenojoen lohen kalastuskiellon tämän vuoden toukokuun alusta joulukuun loppuun. Kiellon myötä legendaarisen lohijoen kalastus on kolmatta vuotta peräkkäin kielletty.

Tenon lohen tilannetta pidetään äärimmäisen huolestuttavana. Ongelman perimmäiset syyt johtunevat vaelluspoikasten eli smolttien siirtymiseen joesta mereen, minkä taustalla puolestaan ovat ilmaston ja merivirtojen muutokset sekä meriveden lämpötilan nousu ja happamoituminen.

Poikaskanta on myös ollut vähälukuinen heikon emokalatilanteen vuoksi. Pieni poikaskanta on erityisen altis sekä petokalojen saalistukselle että lajien väliselle kilpailuille.

Vuoden 2020 romahdus johti kalastuskieltoihin

Tenojokeen nousevien lohien määrää seurataan kaikuluotaimilla Polmakissa, noin 55 kilometriä jokisuulta ylävirtaan. Vuonna 2020 lohien määräksi arvioitiin vain 14 000 lohta, kun kahta vuotta aiemmin kaloja oli noussut yli 32 000. Vuoden 2020 kannan romahtamisen seurauksena kalastus kiellettiin kahden vuoden ajaksi, jotta kanta vahvistuisi.

Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan nousukalojen määrä vuonna 2021 palautui vuoden 2019 tasolle, noin 20 000 yksilöön ja viime vuonna jo 26 000 kalaan. Kutukannat olivat kuitenkin edelleen pieniä, sillä kutukannoille tärkeiden useamman merivuoden lohien määrä oli yhä vähäinen.

Toisaalta, jos kalastusta ei olisi kielletty, todennäköisesti viime vuosi olisi jäänyt vuoden 2020 tasolle.

Utsjoen talous ja saamelaiskulttuuri kärsivät

Vastuullisuuden ja kestävän luonnonvarojen käytön näkökulmasta lohenkalastuksen rajoitusten tarpeellisuus on päivänselvä. Toisaalta kiellon seurannaisvaikutukset kasvavat vuosi vuodelta. Kiellon on todettu jo nyt vaikuttavan haitallisesti saamelaisen kalastuskulttuurin jatkuvuuteen ja säilymiseen

Koska kysymyksessä on rajajoki, ratkaisut tehdään yhdessä Norjan kanssa. Suomi on pyrkinyt neuvottelemaan vähäisestä kalastusmahdollisuudesta saamelaisen kalastuskulttuurin turvaamiseksi, mutta yhteistä näkemystä asiassa ei ole saavutettu.

Kalastuskielto aiheuttaa myös merkittäviä vaikeuksia Utsjoen kunnalle, jolle lohiturismi on perinteisesti ollut merkittävä tulonlähde. Taloudellisten menetysten arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Muiden lajien kalastaminen on Tenolla edelleen mahdollista, joskaan se ei juuri lohen virkistyspyytäjiä lohduta. Kalastusmatkailu siirtyy vahvemmille lohijoille, kuten Tornionjoelle.

Kyttyrälohesta korvaava kohde?

Kyttyrälohen alkuperäinen levinneisyysalue on Tyynenmeren pohjoisosan molemmin puolin, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Venäläiset istuttivat kyttyrälohta 1900-luvun jälkipuoliskolla Itämereen ja Pohjois-Atlantille. Istutuksista syntyi vahvoja, luonnossa lisääntyviä parittomien vuosien kantoja erityisesti Vienanmereen laskeviin jokiin.

Viime vuosina kyttyrälohi on levinnyt länteen, muun muassa Tenoon ja Näätämöön. Kyttyrälohimäärien voimakas kasvu alkoi vuonna 2017 ja kiihtyi uudestaan vuonna 2021. Tenoon arvioitiin ennen vuotta 2017 nousseen muutamia satoja kyttyrälohia aina parittomina vuosina. Vuonna 2017 niitä arvioitiin nousseen noin 5 000 yksilöä ja vuonna 2021 peräti 50 000, mikä on yli kaksinkertainen määrä Atlantin lohen nousumäärään verrattuna.

Yksi tekijä Atlantin lohen elinvoimaisuuden heikkenemisessä saattaa olla kyttyrälohen voimakas lisääntyminen. Tutkimuksissa ei ole vielä pystytty selvittämään kyttyrälohen osuutta asiaan.

Kyttyrälohen pyynnin laajamittainen salliminen voisi korjata Tenon kalastusturistien katoa ja paikata Utsjoen taloudellisia menetyksiä. Kyttyrälohen pyyntiin ehdotetaankin lakiesityksessä ilmoitusmenettelyä, jolla voitaisiin sallia pyynti nykyistä laajemmin. Erityisesti Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on korostanut, ettei kyttyrälohen pyyntimahdollisuus saa antaa mahdollisuutta Atlantin lohen pyyntiin edes sivusaaliina.

Tenon tilanne on siis monin tavoin erittäin haasteellinen, eikä tulevaisuutta osaa varmaan paraskaan asiantuntija ennustaa.

Katso Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron haastattelu kyttyrälohitilanteesta:

 

Toimittaja: Niko Satto

Uutinen päivitetty 22.2.2023, Eduskunnan päätöksen mukaan.