Katiskakalastus

Katiskakalastus on pitkän historian omaava kalastusmuoto. Katso ohesta, miten katiskakalastuksen moniosaaja Veikko Hakala (Weke-katiskan kehittäjä ja moninkertainen katiskakalastuksen maailmanmestari) opastaa oikean kaltaisen katiskan valintaan, antaa vinkkejä paikkojen hakemiseen sekä katiskan käsittelyyn.

 

Vaikka katiskakalastus on joidenkin mielestä laiskan kalastajan puuhaa, on tämä kalastusmuoto nostanut suosiotaan ja on varsin mielenkiintoinen ja kalavarma kalastustapaan perehtymisen jälkeen. Moni lisäksi on siirtynyt verkkokalastuksesta katiskakalastukseen vastuullisuussyistä. Kala ei tukehdu katiskassa, luonnon kannalta tärkeät ja lautasella ei niin hyvät suuret kalat voi vielä vapauttaa ja katiskakalastusta voi tehdä myös norppaturvallisesti. 

Kalastussesongit

Katiskalla voi kalastaa läpi vuoden, kalalajit vain vaihtuvat vuodenajan mukaan. Helmi-maaliskuussa katiskalla saadaan madetta. Jäiden lähtiessä moni kalastaa haukea katiskalla. Seuraavaksi siirrytään laajalti ahvenen katiskakalastukseen. Särkikaloja kannattaa kalastaa kylmän veden aikaan lähinnä. Osaa katiskoista voi käyttää myös ravustukseen heinäkuun 21. päivästä eteenpäin.

Kalastonhoitomaksu ja pyydyslupa maksettava

Jokaisella 18-69-vuotiaalla katiskakalastajalla on oltava kalastonhoitomaksu maksettuna. (Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidät on vapautettu maksusta.) Lisäksi jokaiseen katiskaan pitää hankkia vesialueen omistajalta pyydyslupa olipa kalastajan ikä mikä tahansa. 

Kalapaikat

Hyviä hauen pyyntipaikkoja ovat muun muassa ruovikoiden reunat ja kaislikon keskellä olevat kasvustosta paljaat lampareet. Perinteisen kutuhauen pyytämisessä katiska laitetaan niin matalaan, että lähes puolet katiskasta näkyy. Tätä varten on tärkeää, että veden päällinen katiskan suuaukko saadaan kiinni ja vain kalat päätyvät katiskaan veden alta. Muuten katiskassa räpistelee myös vesilintuja.

Ahven kutee hauen jälkeen myös suhteellisen matalaan sekä syvempiin turoihin, kasvillisuuteen, joten sitä voi tavoitella samoilta alueilta kuin kutuhaukea ja syvemmältä, kunhan ympärillä on kasvustoa. Ahvenen kutuaikana moni lisää katiskaan havunoksia. Ahven hyödyntää niitä kudussaan, näin katiska kerää kaloja. Myöhemmin kesällä ahvenkatiska kannattaa laittaa kivikoiden lähettyville, uppomatalien viereen ja ahvenvidan sekä erilaisten ruovikoiden äärelle.

Särkikaloja tavoittaa kesällä kaislikoiden edustoilta ja kutuaikana purojen suilta ja rantavesistä vesikasvillisuuden seasta. kuva IMG_5500

Ravustamista voi katiskoilla tehdä kivikko- ja sorarantojen ääreltä yhdestä viiteen metriin, odotusarvona, että kyseisessä vesistössä on rapua. Rapuruton leviämisen estämiseksi muista desinfioida pyydykset ennen niiden veteen laskemista, jos niitä on käytetty myös muissa vesistöissä.

Madetta katiskalla saa perinteisiltä mateen kutupaikoilta tammi-maaliskuussa. Nämä paikat ovat usein perinnetietoihin perustuvia, joten vanhemman sukupolven kalastajia kannattaa haastatella kalapaikkojen toiveissa.

Katiskat

Katiska kuuluu sulkupyydyksiin, jossa kala on tarkoituksena johtaa nielun kautta pyydykseen sisälle. Nykykatiskoissa rautalankaverkon on syrjäyttänyt PE-havas ja teräsverkko. Katiskaan ei välttämättä tarvitse enää tehdä erillistä runkoa, vaan teräsverkko toimii itsekantavana.

Lue katiskoista lisää.

Parempi saalis

Katiska soveltuu erityisesti hauen, ahvenen ja särkikalojen sekä talvella mateen kalastukseen. Erityisesti kutu- tai syönnösvaelluksella olevat kalat sopivat katiskalla pyydettäväksi. Lisää tehoa, etenkin kutuajan ulkopuolella tapahtuvaan kalastukseen, saa laskemalla katiskat turojen viereen. Myös katiskan naamioimista kuusen oksilla kannattaa kokeilla.

Ahvenen pyyntiin soveltuu parhaiten melko tiheäsilmäinen katiska, jossa on useampi kalapesä ja nielujen ylä- ja alaosissa kynnykset. Tavallisista yksipesäisistä katiskoista ahvenet karkaavat herkästi. Kutuahvenia katiskaan houkutellaan laittamalla havuja katiskan päälle tai nielun sivulle. Kesäaikana voi kokeilla katiskan sisälle laitettavaa, kohon varassa riippuvaa vilkkua, jota kohonaru aallokossa heiluttaa.

Myös särkikatiskassa on hyvä olla vähintään kaksi nielua ja kalapesää, mutta johdeaitaa ei välttämättä tarvita. Kutuajan jälkeen särkisaaliita voidaan lisätä merkittävästi sopivilla syöteillä, kuten leivällä, ryyneillä tai kaupasta saatavilla houkuttimilla.

Joidenkin uskomusten mukaan madesaalista katiskassa lisää nielun eteen kiinnitetty, valkoiseksi maalattu seiväs tai levy. Ennen kutua mateita katiskaan houkuttelevat sinne syöteiksi jätetyt särjet.

Osa katiskakalastajista sanoo, että katiska viritetään pyyntiin aina nielu rantaa tai muuta luonnollista estettä päin. Jos kalaa ei saada kannattaa varmistaa, että katiska asettuu todellakin vaakaan pohjaan eikä kallelleen. 

Katiskakalastajan välineet

Katiskan pyyntiin laittoon tarvitaan katiskan lisäksi, uppoava naru, tonkka tai verkonmerkki, riippuen minne katiskan aikoo laskea sekä omat yhteystiedot kiinnitettynä kellukkeeseen sekä pyydysmerkit.

Katiskaa nostaessasi tarvitset mukaasi papin, puukon, haavin tai ämpärin, jossa pystyy kalat verestämään. Mikäli ulkona on yli 3 astetta lämmintä on syytä ottaa mukaansa myös kylmälaukku, jotta kalat pysyvät syömäkelpoisina kotiin asti. Varsinkin hauki on herkkä pilaantumaan.

Kalan käsittely

Katiskaan saattaa uiskennella myös alamittaisia kaloja kuten alle 42 cm kuhia, alamittaisia tai jopa uhanalaisia ja rahoitettuja taimenia tai harjuksia. Nämä kaikki on vapautettava – elävänä tai kuolleena. Muutoin käsittele saalis reippaasti. Pienimmillä kaloilla voit taivuttaa niskat taaksepäin ja laittaa kylmään. Isommat eli yli 15 cm kalat kannattaa tainnuttaa, verestää, perkaa ja jäähdyttää. Kylmäketjusta huolehtimalla vaikuttaa suoraan kalan makuun, joten kannattaa panostaa kylmälaukkuun. Näin saa mahdollisimman hyvää ruuan raaka-ainetta kotiin.

Norppaturvallinen katiska

Norppaturvallinen katiska on pyydys, jonka suuaukko ei ole veny 15 senttimetriä leveämmäksi. Jos sinulla on vanha verkkokatiska, on varsin todennäköistä, että se on vaarallinen kuuteille. Saat muutettua tavallisen verkkokatiskan norppaturvalliseksi lisäämällä U:n muotoisen harjateräksen suuaukon ympärille tai lisäämällä nippusiteen suuaukon venymistä rajoittamaan.

Jos siis käytät katiskaa norppa-alueilla, katso oheinen video tai ohje katiskan muokkaamiseksi. Muista, että jos katiska ei ole norppaturvallinen, on se laiton norppa-alueilla ja tällöin kalastuksenvalvojalla oikeus takavarikoida se. Norpparajoitusalueet löydät ohesta: https://wwf.fi/norppakartta/

Nielurajoittimen asentaminen katiskaan saimaannorpan turvaksi

https://suomenluonto.fi/uutiset/nain-teet-katiskastasi-kuutille-turvallisen/

 

Mateen katiskakalastus

Asiantuntijanamme meillä oli itse Veikko Hakala, joka Weke-katiskan isänä omaa valtavan kokemuksen tästä lajista.