Ahvenanmaalle kalaan? Huomioi lohikalojen IHN!
Viime sekä tänä vuonna on Ahvenanmaalla todettu IHN-kalatautia kalanviljelylaitoksilla. Kaikki tartunnan saaneet kirjolohet on lopetettu, mutta on mahdollista, että tartunta on viljelypaikoista levinnyt luonnonvaraisiin kaloihin. Tautia saattaa esiintyä luonnonkaloissa erityisesti Ahvenanmaan kaakkois- ja länsiosissa (Flisö, Degerby, Eckerö)
On siis erittäin tärkeää, että Ahvenanmaalle suuntaavat kalastajat ovat tietoisia taudista ja kuinka toimia, jotta tauti ei leviä edelleen.
IHN on lohikalojen virustauti. Virus voi kuitenkin tarttua myös muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Virus ei tartu ihmiseen, eikä lemmikkeihin, mutta yleisohje on, ettei sairaita kaloja tule syödä. Jos kalastaja saa saaliikseen sairaan kalan, tulisi se toimittaa Ruokavirastolle tutkittavaksi. IHN-virus kuolee kuivassa ja lämpimässä ja siihen tehoavat useat desinfiointiaineet. Pakastaminen ei tapa virusta. Sairaista kaloista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.
Sairaat kalat ovat tyypillisesti tummia väriltään ja saattavat uida epänormaalisti tehden esimerkiksi spiraalimaisia syöksähteleviä uintiliikkeitä. Oireina ovat anemia, nesteen kertyminen vatsaonteloon ja pistemäiset verenvuodot erityisesti vatsaontelon rasvassa ja uimarakossa. On huomattava, että samankaltaisia oireita aiheuttavat myös muut kalataudit eikä diagnoosia voi tehdä kalan oireiden tai havaittujen muutosten perusteella. Lue lisää oireista täältä.
Alamittaisia/rauhoitettuja/ym. kaloja, joiden pyynti ei ole luvallista ei saa ottaa veneeseen/mukaan ilman kalatalousviranomaisen poikkeuslupaa. (Kärsivän kalan saa kyllä eläinsuojelulain nojalla lopettaa). Jos tällaiseen kalaan kohdistuu tautiepäily, niin kalastajan on oltava yhteydessä kunnaneläinlääkäriin, joka antaa toimintaohjeet.
Jos siis matkustat Ahvenanmaalle muista nämä:
- Kalastusvälineet ja myös veneet on desinfioitava siirryttäessä alueelta toiselle ja siirryttäessä Ahvenanmaalta takaisin Suomen vesistöihin. Kalusto (veneet yms.), kalastusvälineet ja vaatteet, jotka ovat olleet kosketuksissa kaloihin tai veteen käsitellään joko kuivaamalla, kuumalla tai desinfiointiaineilla. Käsittely tehdään sen jälkeen, kun välineet on ensin puhdistettu mekaanisesti niin, ettei niissä ole näkyvissä kalan tai syötin jäänteitä tai likaa. Kuivaus: 1 vrk +20 °C lämpötilassa tai kuumennus: 1 h + 60 °C saunassa.
- Syöttikalat on pyydettävä kalastettavalta alueelta. Syöttikalojen pakastaminen ei auta viruksen hävittämiseen. Pakastaminen voi jopa edistää viruksen säilymistä sillä IHN-virus säilyy hyvin tartuntakykyisenä pakkasessa.
- Jos saat sairaan kalan tai epäilet IHN:ää kalalla, on sinulla ilmoitusvelvoite kunnaneläinlääkärille, joka antaa lisäohjeet. Kunnaneläinlääkärit löydät https://www.amhm.ax/kontakt/kontaktuppgifter tai Casper Siven (puhuu suomea ja ruotsia), puh. 018 528 610 ja Casper.Siven@amhm.ax
- Kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää rannalle (tai jäälle) vaan ne on hävitettävä biojätteen tai sekajätteen mukana tai haudattava maahan.
Rajoitusvyöhykkeellä saa kalastaa normaalisti, mutta siellä on kalastajien erityisen huolellisesti huolehdittava veneiden, kalastusvälineiden ja muiden veden ja kalojen kanssa kosketuksissa olleiden tarvikkeiden huolellisesta desinfioinnista ennen alueelta poistumista.
Kireitä siimoja reissuun, toimitaan yhteisen hyvän eteen vastuullisesti!
Lähde: Ruokavirasto
