10 talvikalastuspaikkaa

Kaupallinen yhteistyö: Karttaselain

Kirjoittaja: Jari Rannisto, karttakuvat: Karttaselain

Omaan kalastukseeni kuuluu tärkeänä osana uusien kalavesien etsiminen ja kalastaminen. Niinäkin päivinä, jolloin työt, sää tai joku muu asia estää vesille lähdön, uusien kalavesien etsimiseen kartoilta liikenee yleensä muutama hetki. Välillä huhut tai puhdas kokeilemisen halu saavat mielenkiinnon suuntautumaan uusille vesille. Yksi varsin varteenotettava työkalu kalapaikkojen kartoittamiseen on Karttaselain-sovellus. Miten sitä voi hyödyntää kotona ja vesillä?

Uuden kalapaikan etsinnässä on useampia tapoja tai lähestymiskulmia. Yleensä itselläni asia etenee vesistö edellä. Mielenkiinnon kohteena oleva järvi etsitään kartalta ja katsotaan löytyisikö sieltä syvyyskäyriä. Ne paljastavat kalastajalle jo paljon järvestä. Ilmakuvista voi etsiä venevalkamia, kartassa näkymättömiä karikkoja ja usein ilmakuvista saa jonkinlaista vihiä myös veden väristä. Karttaselain tarjoaa tähän kaikkeen hyvät eväät.

Karttaselaimen kartalle voi kotona ja kalareissulla merkitä paikkoja, jotka helpottavat vesillä kalapaikkojen, veneluiskien ym etsintää. Voit myös merkitä vesillä ottipaikan muistiin tulevia reissuja varten.

Minkälaisista paikoista etsiä ahventa?

Ahvenen käytös riippuu paljolti vesistöstä. Merellä ahvenet löytyvä tyystin erilaisista paikoista kuin esimerkiksi syviltä kirkkailta järviltä. Pienten ja isojen ahventen käytös eroaa myös toisistaan. Suurta kokonaissaalista tavoitteleva kilpapilkkijä etsii usein kaloja erilaiselta alueelta kuin isoja ahvenia havitteleva kalastaja.

1. Kirkkaiden ja syvien järvien ahvenpaikat

Kirkkaat ja syvät järvet ovat tyypillisesti karuja vesistöjä, joissa isommat ahvenet tavoittaa talvella syvemmästä vedestä. Suurien selkien keskellä olevat hieman matalammat alueet, syvänteiden reunoissa olevat kohoumat, matalampien harjanteiden päät ja syvänteiden väliset juonteet tai kannakset ovat kaikki tyypillisiä ison ahvenen paikkoja näissä järvissä. Syvät salmet ja penkkojen reunustat ovat runsaan kuorekannan omaavissa järvissä alueita, joista ahvenet tavoittaa usein välivedestä täkyparvien läheltä.

2. Ahvenen ottipaikat merellä

Merellä isommat ahvenet tavoittaa yleensä matalilta alueilta läheltä kasvustoja ja muita pikkukalojen suojapaikkoja. Merialueilla ahventen käytös on muuttunut vuosikymmenien kuluessa ja ulkosaariston pateilta ja karikoilta ahvenia tapaa enää harvemmin. Nykyään raitapaitojen etsintä kannattaa keskittää merellä sisälahtiin 1-5 metrin veteen. Lahtialueen runsas pikkukalakanta on omiaan houkuttamaan ahvenparvia. Särjet ja salakat muodostavat usein pääosan ravinnosta.

Kutuajan lähestyessä ahvenet vaeltavat kutualueiden tuntumaan. Matalista fladoista ahvenet tavoittaa viimeisten jäiden aikaan. Erityisesti Selkämeren ja Merenkurkun alueet ovat kuuluisia flada-ahvenistaan.

3. Pienempien järvien ahvenpaikat

Pienemmissä järvissä salmet, penkkojen reunat ja tasaisella pohjalta nousevat kohoumat ovat kokeilemisen arvoisia paikkoja. Kaislikon reunat, joissa on syvempää vettä lähistöllä ovat aina kokeilemisen arvoisia. Kaislikot houkuttelevat särkiä ja pikkuahvenia ja niiden perässä kulkevat yleensä myös isommat ahvenet.

4. Kuhaa tasaisemmilta pohjilta

Suurin osa pilkkikuhista tavoitetaan tasaisilta pohjilta. Jyrkät penkat eivät tunnu olevan kuhien mieleen, joten kuparikylkiä on lähes turha pilkkiä penkan pohjalinjasta. Sen sijaan penkkojen läheisyydessä olevat tasaiset alueet keräävät kuhia. Joissakin järvissä kuhaa etsitään kivikkoalueiden ympäriltä. Toisissa pääosa kaloista tavoitetaan pilkillä tasaisilta savipohjilta. Isommilla kuhilla on jääkannenkin alla usein tapana varsinkin syvemmissä järvissä uida välivedessä hieman samaan tapaan kuin sulan veden aikaankin. Yleensä kevään edistyminen ajaa kuhia liikkeelle järvien montuista ja pilkkisiiman jatkoksi kuhan saa paljon todennäköisemmin montun ympärillä olevilta matalammilta tasaisilta pohjilta.

5. Hapekas, läpivirtausjärvi

Järvissä, joissa hapekasta vettä riittää syvänteissäkin, kuhaa voi tavoitella monttujen pohjilta, sillä pohjalla vesi on yleensä lämpimintä.

6. Rehevät järvet

Rehevissä järvissä syvänteiden vesi käy helposti lopputalvien aikana vähähappisiksi, jolloin kuha hakeutuu usein matalampaan veteen.

7. Merikuhan luurauspaikat

Merialueella kuhat tavoittaa varmimmin sisälahdista. Lahteen laskeva joki kerää yleensä tehokkaasti sekä pikkukalaa että kuhia alueelle ja mikäli joessa riittää syvyyttä, kuhat nousevat mielellään pikkukalojen perässä myös virtaavaan veteen. Kuhalle sopivia alueita voi etsiä koko Suomenlahden alueelta ja Saaristomereltä.

Merenlahdilla kuhat voi ajoittaan tavoittaa hyvinkin matalasta vedestä. Varsinkin keväällä tyypillisesti kuoreiden kerääntyessä jokisuihin pari metriä vettä jään alla voi olla riittävästi.

Merikuha viihtyy parhaiten lahtialueilla, joissa on runsaasti pikkukalaa. Särkikalojen talvehtimislahdet ovat lähes poikkeuksetta hyviä alueita.

8. Haastava hauki merellä ja järvellä

Haukia pilkitään selvästi kuhaa ja ahventa vähemmän. Yleensä mielenkiinto kohtuu isojen yksilöiden etsintään live-luotaimilla ja täsmäpilkintään tai ismeteen. Perinteisessä pilkinnässä suosittuja ovat alueet, joissa on runsas haukikanta. Rehevät merenlahdet ja matalahkot, rehevät järvet tarjoavat usein olosuhteet, joissa saaliskalaa ja pienempää haukea on niin paljon tarjolla, että sokkopilkintäkin tuottaa tulosta.

Isompien haukien kohdalla vaikeutta lisää niiden pienempi määrä ja se, että tärpin saadakseen vieheen on osuttava tarkasti hauen nokan eteen.

9. Siian pilkintää kutualueilta

Siika on tunnettu mätirosvo, joka vierailee mielellään muiden kalojen lisääntymisalueilla. Syksyisin itsekin kutevan siian voi tavoittaa ensijäillä hiekkapohjilta muikun kutupaikoilta yleensä 3-8 metrin syvyydestä. Yleensä muikun kutupaikat löytyvät kohtuullisen tasaisilta alueilta.

10. Välivedestä siikaa

Siikaa istutetaan hyvin erilaisiin vesiin. Siian kalastusta haasteelliseksi tekee myös useiden siikalajien käyttö istutuksissa. Kun siika on vielä kohtalaisen sopeutuvainen kala, vesistökohtaiset vaihtelut ovat suuria.

Useimmissa vesistöissä siikoja tavoitellaan aivan pohjan tuntumasta mormyskoilla. Sen lisäksi on järviä, joissa on runsaasti hyvin pienikokoista kuoretta. Näissä osa siioista erikoistuu kalansyöjiksi. Pohjan sijaan näitä yleensä isokokoisia siikoja tavoitellaan välivedestä kuoreparvien läheisyydestä. Välillä näitä kalaravintoon keskittyviä siikoja voidaan saada saaliiksi myös aivan jään alta. Toisina päivinä pienissä parvissa kulkevat siiat taas ovat selkeästi syvemmällä välivedessä. Kuoreparvet kulkevat jään alla mielellään syvässä vedessä penkkojen reunoja pitkin.

Mikä on Karttaselain?

Karttaselain on tietokoneen selaimella käytettävä karttasovellus tai mobiililaitteeseen ladattava sovellus, josta on kaksi erilaista versiota. Ilmaisessa versiossa saat Maanmittauslaitoksen maastokartat, kaupunkikartat, omat gps-sijaintisi ja runsaasti muita ominaisuuksia.

Ilmaisen perusversion lisäksi voit ladata itsellesi maksullisen (39,99 €/12 kk tai 9,99 €/ 2 kk) Plus-version, jonka avulla saat käyttöösi syvyyskartat, merikartat, offline-kartat, ajantasaiset kiinteistörajat ja paljon muita ominaisuuksia. Kalastajalle juuri syvyyskartat ja merikartat yhdistettynä gps-sijaintiin tuovat runsaasti lisäarvoa.